Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Bioenergisiä tuulahduksia – Rehellisesti Biokaasusta –blogi siirtyy viettämään rauhallista ja lämmintä joulua

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille oikein hyvää joulua ja energistä uutta vuotta 2015!

Ensi vuonna Bioenergisiä tuulahduksia –blogissa alkaa uudet tuulet puhaltamaan ja blogi avataan uudella mielenkiintoisella aiheella!

Seuratkaa sivustoja aktiivisesti ja kommentoikaa keskusteluja!

Antoisia lukuhetkiä ja innostavia keskusteluja tulevalle vuodelle!

 

Rauhallista  joulua  ja


Jäte tulevaisuuden lähienergiaa

Biohajoavilla jätevirroilla on selkeitä hyötykäyttömahdollisuuksia. Jätteiden hyödyntäminen on kannattavaa ympäristönäkökulmasta ja taloudellisesti. Jatkohyödyntämismahdollisuuksien kannalta biohajoavan jätteen oikeanlainen ja selkeä lajittelu on tärkeää.

Tulevaisuudessa sekajätettä poltetaan yhä enenevissä määrin. Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, lietteet sekä maatalouden biohajoava jäte, käsitellään lähellä ja siitä saatavat hyödykkeet käytetään omalla alueella. Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuska kommentoi asiaa: ”Jätevirtojen hyödyntämiseen ihanteellisinta ovat paikalliset ratkaisut, jotka tukevat alueen yrittämistä ja tuovat tuottavat paikallisesti tuotettua maanparannusainetta ja polttoainetta liikennekäyttöön.

Asiaan perehtyminen kantaa hedelmää ja vie asioita eteenpäin

”Sammakkokangas tarvitsee uudenlaisen käsittelytavan biohajoaville jätteille. Vaihtoehtoina on kehittää omaa toimintaa tällä seutukunnalla tai kuljettaa biohajoava jäte asianmukaiseen olemassa olevaan laitokseen. Tällä hetkellä Jyväskylän Mustankorkealla on lähin kaupanalan biojätteille soveltuva käsittelylaitos.” Ruuska kommentoi.

Ruuska on perehtynyt eri biojätteen käsittelyratkaisuihin. Hänen mielestä biojätteenkäsittelyyn soveltuvat parhaiten monipuoliset ratkaisut. ”Biokaasu tuntuisikin siksi varteenotettavalta käsittelyvaihtoehdolta ja liikennekäyttö kiinnostavalta mahdollisuudelta. Tulevaisuudessa paikallinen biokaasulaitos voisi olla sellainen, joka käsittelisi biojätettä, ja tuottaisi jäännöksen, joka on hygieeninen ja soveltuisi myös kaupanalan biojätteiden käsittelyyn.” Ruuska uskoo, että alueelta löytyy toimiva yhteistyömalli ja biohajoavat jätteet voidaan jatkossakin käsitellä ja hyödyntää omalla alueella. Alueellinen biojätettä ja lietteitä käyttävä biokaasulaitos toisi ympäristöhyötyjä ja lisäisi alueen elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.

Kunnalla vastuu järjestää jätepalvelut

Jätehuoltoa säätelevät erityisesti jätelaki ja sen asetus sekä ympäristösuojelulainsäädäntö. Lisäksi toimintaa ohjaavat valtioneuvoston asetukset ja EU:n direktiivit. Jätevirtaa, jonka syntyä ei voida estää, tulee käsitellä siten, että siitä syntyy mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Yhdyskunnissa syntyvien biohajoavien jätevirtojen näkökulmasta nämä jätelain tavoitteet ovat oleellisia.

Kunnalla on vastuu järjestää riittävä jätehuollon palvelutaso kotitalouksille ja kunnallisille toimijoille. Jätehuolto kattaa sekä jätevesihuollon että muun jätehuollon. Valtakunnallisesti vastuun kantaminen vaihtelee kuitenkin suuresti. Jätehuollon järjestämisessä ja palvelun tasossa on suuria eroja, mutta alueilla, joissa kunnalla on selkeästi määritelty taho hoitamassa jätehuoltoa, asiat ovat yleensä hyvin hoidettu.

Saarijärvellä kaupunki on siirtänyt tämän järjestämisvastuun osin omistamalleen yhtiölle eli Sammakkokangas Oy:lle. Yhtiö hoitaa siis tätä kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa kaupungin lukuun.

Lisätietoja:

Tiina Toivonen (tiina.toivonen(at)jamk.fi) ja Kirsi Knuuttila (kirsi.knuuttila(at)jamk.fi) www.jamk.fi

Outi Ruuska Sammakkokangas Oy (outi.ruuska(at)sammakkokangas.fi) www.sammakkokangas.fi

"Alueella syntyvä biojäte kompostoidaan aumoissa. Tulevaisuudessa aumakompostoinnin tilalle tulisi löytyä laitosmaisempi käsittelytapa." Kuva: Sammakkokangas Oy

”Alueella syntyvä biojäte kompostoidaan aumoissa. Tulevaisuudessa aumakompostoinnin tilalle tulisi löytyä laitosmaisempi käsittelytapa.”
Kuva: Sammakkokangas Oy

 


Lähienergiaa biokaasulla – potentiaalia kyllä löytyy

Biokaasualan uskotaan vahvistuvan tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä alan toiminta on suhteellisen pientä. Eri puolilla Suomea on tehty useita selvityksiä jo vuosien ajan. Selvitysten mukaan biokaasutuotannossa olisi potentiaalia.

Maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä biokaasu on keskeisiä innovaatioita. Ilmastonäkökulmasta paras liikennepolttoaineiden vaihtoehdoista on mädättämällä jätteistä tuotettu biokaasu, joten biokaasua kannattaisi suunnata erityisesti liikennekäyttöön.  Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on ajanut asiaa jo noin 15 vuoden ajan ja palkitsi mm. Laukaan Kalmarin biokaasutilan ympäristöpalkinnolla yli 10-v sitten (vuonna 2003). Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toteaakin, että alalla on edistytty, mutta varsin hitaasti. ”Liikenteessä on vaikeaa korvata fossiilisia polttoaineita. Suomi on täynnä jarrumiehiä, niin ministeriöissä kuin fossiiliteollisuuden liepeillä. Jokainen euro, jonka biokaasu siirtäisi paikallistaloudessa pyöriväksi, on poissa jonkun ison fossiilitoimijan pussista. Siksi muutos on niin vaikea. Sinänsä on hassua, että julkisuudessa ylläpidetään myyttiä, että maaseudun ja luonnonsuojelun edut olisivat vastakkaisia – ei pidä paikkaansa. Ne ovat suurelta osin täysin yhteneväisiä, jopa enemmän kuin maaseudun etujen ajajiksi itsensä usein esittelevillä tahoilla.” Sulkava tarkentaa.

Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön varastoimisesta kaasumuodossa Suomelle uutta vientimarkkinaa

Kaasu on hyvä tapa varastoida energiaa ja käyttää sitä kaasuturbiineissa säätövoimana silloin, kun säätösähkön tarve on suurin. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kaasumuodossa varastoiminen voisi tulla Suomelle uutta vientiteknologiaa. Hiilidioksidista auringon ja tuulienergian avulla tuotettua metaania voitaisiin käyttää energiavarastona ja säätövoiman tai paikallisenergian tuottajina. Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut mukana laittamassa alkuun alan kehittämishankkeita ja heidän mielestään, nyt on aika kehittää säätövoimaksi ja sähkön varastointiin soveltuvia laitteita ja ratkaisuja.

Rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksella materiaalia biokaasutukseen

Sulkava uskoo biokaasutuksen kehittämiseen ja näkee myös rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksen hyvänä yhteytenä biokaasutoimintaan. ”Ylimääräinen kasviaines ja ns. roskakala tulisi hyödyntää biokaasulaitoksilla. Samoin ylijäämäpeltojen sekä viljelykierrossa lepäämässä olevien peltojen biomassatuotto, eli apilanurmi, jolla lepäävän pellon maaperää voi samalla parantaa. Taajamien ja teollisuuden mädätettävissä olevaa biojätettä ei missään nimessä pitäisi polttaa, vaan biokaasuttaa. Jopa kompostoinnista kannattaisi siirtyä biokaasutukseen.” Sulkava painottaa näkemyksiään.

Peltobiomassoilla liikenteeseen

Keski-Suomen suurin biokaasuntuotantopotentiaali on peltobiomassoissa ja seuraavaksi suurin karjanlannassa. Materiaalit kuitenkin sijoittuvat hyvin hajalleen ja teknistaloudellinen potentiaali on siten teoreettista potentiaalia huomattavasti pienempi. Suurimmat ja potentiaalisimmat biokaasulaitoskohteet ovat alueet joihin jätteidenkäsittely on keskittynyt ja alueet missä on biohajoavia materiaalivirtoja teollisuudesta. Aikaisemmin tehtyjen selvitysten mukaan Keski-Suomeen olisi materiaalivirtojen perusteella rakennettavissa kolme suuren kokoluokan biokaasulaitosta. Pohjoisessa Keski-Suomessa kasvibiomassojen tuotanto potentiaali painottuu Saarijärvelle ja Pihtiputaalle. Peltobiomassojen käyttö tulee laajemmassa mittakaavassa tarkoituksenmukaiseksi vasta, mikäli biokaasua jalostetaan ajoneuvokäyttöön.

 

Alueellinen ja suljetun kierron ratkaisu? Meillekö omaa lähienergiaa?

Paikallisia biokaasulaitoksia on haasteellista saada kalliiden investointien vuoksi. Alalla on kuitenkin muutamia uskaliaita yrittäjiä jotka uskovat biokaasualaan. Nyt on aika kaataa ennakkoluulot.

 

 


Uusia biokaasulaitoksia syntyy kuivamädätystekniikalla

Kuivamädätystekniikka mahdollistaa laajan syötepohjan, jossa ei ole tarvetta veden lisäykseen kuivillakaan syötteillä. Biometaani voidaan hyödynnetää liikennepolttoaineena sekä lämmön tuotannossa. Laitoksesta syntyvä jäännös voidaan hyödyntää lannoitteena ja maanparannusaineena. Biokaasulaitokseen investoimalla voidaan parantaa huolto- ja toimitusvarmuutta lisäämällä paikallista biokaasun tuotantoa. Investointi tukee myös panostusta uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan ja energian käytön tehostamiseen.

Jyväskyläläinen BioGTS rakentaa Haminan Energia Oy:lle biokaasulaitoksen

BioGTS rakentaa Haminan Energia Oy:lle kuivamädätystekniikalla toimivan biokaasulaitoksen. Biokaasulaitoksen rakentaminen aloitettiin vuoden 2014 aikana, ja biokaasulaitoksen suunniteltu käyttöönotto on vuoden 2015 lopulla. Laitoksella tullaan käsittelemään n. 12 000 t/vuosi maataloudesta ja yhdyskunnista peräisin olevia biomassoja. Käsittelykapasiteettia on mahdollista nostaa tasolle 19 500 t/vuosi nykyisellä rakenteella. Laitoksen tuottama biokaasu jalostetaan biometaaniksi ja syötetään Haminan Energia Oy:n kaasun jakeluverkkoon. Verkkoonsyöttökapasiteetti on noin 10 GWh/vuosi, mikä kattaa noin 900 henkilöauton vuosittaisen polttoainekulutuksen. Investoinnin arvo on vajaat 5 M€. Hankkeelle on saatu Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä investointiavustus, jonka osuus on 28 % investoinnin arvosta. Laitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2014 aikana, ja biokaasulaitoksen suunniteltu käyttöönotto on vuoden 2015 lopulla.

”Haminan Energian biokaasulaitos perustuu kehittämäämme uuteen modulaariseen laitostekniikkaan. Laitos rakennetaan kokonaisuudessaan tuotantotiloissamme, ja kuljetetaan kokonaisena maantiekuljetuksena kohteeseen. Tämä on täysin uusi tapa rakentaa biokaasulaitoksia Suomessa.” BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo.

”Biokaasun tuottaminen paikallisesti on kiertotaloutta parhaimmillaan. Ympäristönäkökohdat ovat myös merkittävät. Paikallisen tuotannon lisääminen yhdessä alueen maatalouden ja teollisuuden kanssa parantaa alueen energiatehokkuutta”, sanoo Haminan Energian energialiiketoiminnan johtaja Janne Ristola.

Mikä on BioGTS OY?

BioGTS Oy on Jyväskylässä ja Laukaassa toimiva biokaasu- ja biodiesel-laitostoimittaja. Yrityksen laitoskonsepti perustuu uudentyyppiseen, kotimaiseen ja kustannustehokkaaseen moduulirakenteeseen. Laitos voidaan toteuttaa tehdasvalmisteisia moduulirakenteita hyödyntäen ja kaikki keskeiset valmistuksessa käytetyt alihankkijat ovat kotimaisia. Yritys työllistää tällä hetkellä suoraan ja alihankkijoiden kautta n. 30 henkilöä.

Lisätietoja BioGTS Oy:tä:

toimitusjohtaja Mika Rautiainen, mika.rautiainen(at)biogts.com ja kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki, annimari.lehtomaki(at)biogts.com

Yrityksen www-sivut: http://www.biogts.com/

Teksti pohjautuu BioGTS:n julkaisemaan tiedotteeseen.


Biokaasu tutuksi opintomatkan kohteilla uutta uskallusta ja vahvaa kokemusta

Biokaasumatkan tutustumiskohteet osoittivat, että asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan rohkeutta ja aitoa kiinnostusta. Alalle kaivataan enemmän Erkki Kalmarin kaltaisia innostavia pioneereja sekä Bioson Oy:n kaltaisia uskaliaita yrittäjiä. Biokaasulaitosten yleistyminen ja tätä kautta tankkauspisteiden ja biokaasuautojen lisääntyminen tarvitsee tukea poliittisilta päätöksentekijöiltä esimerkiksi biokaasun verotukseen, ja tämän lisäksi biokaasulaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat hyvin monet asiat, kuten sijainti ja materiaalien saatavuus. Kuten Erkki Kalmari totesi: ”Tässä voisi olla hyvä mahdollisuus esimerkiksi monelle maatilalle”.

Bioson Oy oiva esimerkki rohkeasta yrittäjyydestä

Juvan Bioson Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Tuulikki Laamanen. Osakeyhtiö Bioson Oy:n toiminta pääsi alkuunsa vuonna 2010 ja ensimmäinen koekäynnistys tehtiin vuonna 2011. Laitoksen investointi oli 1,5 milj. € ja siihen saatiin valtiolta tukea 35 %. Laitoksen kuoletusajaksi on arvioitu 15 vuotta. Jatkuvatoiminen laitos pystyy ottamaan vastaan 19500 tonnia syötettä vuodessa ja tällä hetkellä kapasiteetista on käytössä yli 90 %.

Raaka-aineena käytetään karjanlantaa noin 14000 tonnia 11 tilalta ja kananlantaa 2000 tonnia 4 tilalta, jotka sijaitsevat noin 5-30 kilometrin päässä laitoksesta. Lisäksi naapurustossa sijaitsevalta puutarhalta toimitetaan noin 1500 tonnia salaattijätettä. Hyvän hyötysuhteen sisältävän kananlannan käytössä on haasteita, koska se on perusominaisuuksiltaan hankala kuiva materiaali ja tukkii helposti pumppuja sekä siirtimiä. Prosessin paremman toimimisen kannalta olisi hyvä saada enemmän energiaa tuottavia jakeita kuten rasvoja.

Toimitusjohtajan mukaan Bioson Oy:n laitos ei ole tällä hetkellä kovin tuottava, vaikka plussan puolella ollaankin. Kannattavuuden haasteena ovat mm. porttimaksujen puuttuminen ja yllättävän suuret käyttökulut. Porttimaksuja tulee ainoastaan salaattijätteen toimittajalta. Laitoksen tuottama sähkö hyödynnetään omaan toimintaan sekä myydään markkinahintaan läheiselle kasvihuoneelle. Toimitusjohtajan pohdintojen mukaan liikennepolttoainekäyttöä varten toiminta tarvitsisi laajentamismahdollisuuden ja ketjut mihin yhtyä, jotta riittävä käyttäjämäärä varmistuisi.

Joutsan Ekokaasu Oy:ltä biokaasua autoiluun

Joutsan Ekokaasu Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Petri Parhiala. Osakeyhtiö aloitti toimintansa keväällä 2014. Laitokseen investoitiin 1,7 milj. €, johon sisältyy hygienisointi ja 200000 €:n tankkausasema. Kuoletusaika on vain 7 vuotta. Maksimi-kapasiteetti on 7500 tonnia vuodessa. Kaasua käytetään prosessilämmön ylläpitoon ja rakennuksen lämmitykseen sekä kaasu-autoiluun. Laitoksella työskentelee yksi henkilö ja lisäksi koko biokaasulaitoksen toimintaa hallinnoidaan kauko-ohjauksella.

Prosessista tuleva biokaasu sisältää noin 60 % metaania (CH4), 30–40 % hiilidioksidia (CO2), kosteutta ja pieniä määriä rikkivetyä (H2S), piiyhdisteitä sekä muita epäpuhtauksia. Biokaasu puhdistaa esimerkiksi vesipesulla, jotta se soveltuu kaasuautoiluun.

Biokaasulaitoksessa käsitellään lähialueelta (mm. Hartolan, Joutsan ja Luhangan kunnista) syntyviä eloperäisiä jätteitä. Laitoksella käytetään lietteitä, kuten lantaa, puhdistamo-, rasvakaivo-, sako- ja umpikaivolietettä. Biojäte on peräisin kotitalouksien, kauppojen ja ravintoloiden jätevirroista. Lisäksi käytetään myös rasvoja ja öljyjä. Porttimaksua saadaan mm. biojätteestä. Toimitusjohtajan mukaan biojätteen seassa oleva maatuva muovipussi on ongelma, koska venyvänä materiaalina se kiertyy ruuveihin ja hankaloittaa materiaalin kulkeutumista. Laitoksella yritetäänkin ohjata biojätteen toimittajia käyttämään paperipusseja.

Joutsan Ekokaasu Oy:n tankkausasemalla käy tällä hetkellä päivittäin noin viisi asiakasta. Paikalle sattui vierailumme aikana tankkaaja, joka näytti kuinka kätevästi biokaasun tankkaaminen onnistuu.

Metener Oy:llä kokemusta jo 15 vuoden ajalta

Laukaassa sijaitsevan Metener Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Erkki Kalmari ja hänen poikansa Jaakko Kalmari. Yrityksellä löytyy osaamista tuotantolaitosten valmistuksesta, käytännön ylläpidosta ja toiminnasta sekä biokaasun jatkojalostuksesta liikennekäyttöön. Tällä hetkellä yritys työllistää 5-7 henkilöä.

Päätuotteen, eli autokaasun, lisäksi tuotetaan sähköä ja lämpöä. Raaka-aineena käytetään pääasiassa tilan omaa lehmänlantaa ja Pandan makeistehtaan sivuvirran jätejakeita. Lisäksi raaka-aineena käytetään rasvoja ja kasviöljyjä. Porttimaksuja saadaan mm. lietteistä.

Liikennekäyttöön tarkoitettu biokaasu puhdistetaan, hajustetaan ja paineistetaan ennen tankkauspistettä. Kaasua tankataan niin henkilöautoihin kuin raskaan liikenteen ajoneuvoihin. Autokaasun säännöllisiä käyttäjiä on liki 200 sekä tämän lisäksi satunnaisia tankkaajia. Haasteena kaasutankkauspisteiden mitoituksessa on tankkauskertojen epätasainen jakautuminen.

Syksyllä otettiin käyttöön uusi kaasupuhdistuskapasiteetiltaan mittavampi vesipesurikolonni. Uudella biokaasu¬puh-distamolla päästään jopa 99 % biokaasun puhtauteen. Kalmarin mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu laajentaa toimintaa ja ottaa käyttöön kuivareaktori, rakennustyöt ovat jo käynnissä ja raaka-aineena voidaan käyttää mm. hevosenlantaa ja kasvibiomassoja. Metener Oy:n mukaan kuivamädätyksellä päästään hyvin lähelle nestemädätyksen saantoa (noin 90–95 %). Kalmari uskoo panosreaktoreiden olevan tulevaisuutta.

Matka järjestettiin 26.9.2014

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) järjesti 26.9.2014 Rehellisesti biokaasusta -opintomatkan. Matkan rahoitti Sitran Resurssivirrat haltuun -hanke. Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti päättäjille ja päätöksentekijöille. Matkalle osallistui päätöksentekijöitä, projektityöntekijöitä sekä muita alasta kiinnostuneita yhteensä 16 henkilöä. Opintomatkan tarkoituksena oli avata oikeaa näkökantaa biokaasun tuotantoon ja käyttöön, tuoda esille biokaasun käytön mahdollisuudet, hyödyt sekä toiminnan yleistymisen esteet. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja mm. biokaasun aluetaloudesta sekä jätteen käsittelystä, ympäristöystävällisestä kaasuautoilusta ja biokaasun tuotannon kannattavuudesta.

Teksti: Tiina Toivonen ja Marianne Ojanperä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

 

 

 

 

 


Biokaasu osana hajautettua energiantuotantoa

Suomen energiapolitiikassa tulisi nykyistä vahvemmin pyrkiä kohti energiaomavaraisempaa Suomea. Tällä olisi useita positiivisia vaikutuksia erityisesti Suomen talouden kohentumiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Suomessa käytettävästä energiasta 70 % tuodaan ulkomailta, ja tämän energian lasku on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuontienergian osuus kaikesta tuonnista on vajaa neljännes, joten sillä on myös huomattava vaikutus Suomen heikentyneeseen vaihtotaseeseen. Tuontienergian varassa oleminen on myös ongelma energiaturvallisuuden näkökulmasta, kuten viimeaikaiset tapahtumat Ukrainan ja Venäjän välillä ovat osoittaneet.

Suomen energiantuotannon tulisi mielestäni perustua monimuotoisuuteen, jotta emme olisi riippuvaisia yhdestä energiamuodosta. Yhtenä hajautetun energiantuotannon merkittävänä tuotantomuotona näen biokaasun. Biokaasulla tuotettu energia on täysin kotimaista ja se toisi työpaikkoja myös harvaan asutulle seudulle lähinnä raaka-aineen hankintaketjun kautta.

Biokaasutukseen käytettävien materiaalien ei välttämättä tarvitse olla pois ruoantuotannosta, koska biokaasutusprosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kesantoalojen biomassaa. Muita tärkeitä raaka-ainelähteitä ovat mielestäni yhteiskuntajätteet (puhdistamoliete, biojäte), teolliset jätteet, karjan lanta ja ruokohelpi.

Suomessa hyvin vahvasti tuettuun tuulivoimaan verrattuna biokaasuenergia sopii mielestäni paremmin Suomen olosuhteisiin. Biokaasutukseen tarvittava raaka-ainevirta on ympäri vuoden tasaista, joten sähköä pystytään tuottamaan myös talvipakkasilla. Lisäksi biokaasuala luo enemmän työpaikkoja ja ne ovat pysyvämpiä.

Energiapolitiikkaan tarvittaisiinkin muutosta, jotta biokaasulaitokset pääsisivät sähkön tuotantotuen eli syöttötariffin piiriin samaan tapaan kuin tuulivoima.

 

Kirjoittaja: Tuomo Vilkkilä


Biokaasu tutuksi -opintomatka 26.9.2014

Onko biokaasusta tulevaisuuden polttoaineeksi? Voimmeko olla omavaraisia energian suhteen ja saada paikallista energiaa jätteestä? Kannattaako kaasuautoilu? Saavutammeko kestävän kehitykset tavoitteet biokaasulla? Onko järkevää kierrättää jäte keittiöstä tankkiin ja pelloille ja takaisin kiertokulkuun?

 

EU:n asettama, kunnianhimoinen tavoite on saada biopolttoaineiden tai muun uusiutuvan energian kattamaan kymmenen prosenttia tieliikenteessä käytetystä polttoaineesta vuoteen 2020 mennessä. Millä keinoilla tavoitteeseen päästään? Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Näihin kysymyksiin haluamme löytää vastauksen ja tarjoammekin juuri siksi päättäjille ja päätöksentekijöille opintomatkaa biokaasutuotannon ja hyödyntämisen maailmaan. Biokaasu tutuksi -opintomatkan tarkoituksena on avata oikeaa näkökantaa biokaasun tuotantoon ja käyttöön. Matkan tarkoituksena on tuoda esille biokaasun käytön mahdollisuudet ja hyödyt sekä tuoda esiin toiminnan yleistymisen esteet.

Tervetuloa tutustumaan Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitokselle, Joutsan Ekokaasu Oy ja Metener Oy:n toimintaan. Päivän aikana kuullaan puheenvuoroja mm. biokaasun aluetaloudesta sekä jätteen käsittelystä, ympäristöystävällisen kaasuautoilun haasteista sekä kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä biokaasun tuotannon kannattavuudesta ja kuinka saadaan jätteestä biokaasua autoiluun ja lannoitevalmisteita.

Opintomatka järjestetään perjantaina 26.9.2014. Matka lähtee Saarijärveltä noin klo 6.30 ja palaa takaisin noin klo 19.30. Matka on maksuton ja sen järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Ilmoittautuminen 12.9.2014 saakka Tiina Toivoselle osoitteeseen tiina.toivonen@jamk.fi.

Tervetuloa mukaan tutustumaan eri biokaasuratkaisuihin!

Matkan rahoittaa Sitran Resurssivirrat haltuun –hanke.

 

Biokaasu tutuksi –opintomatkan ohjelma

6.30 Lähtö Saarijärven matkakeskuksen pihasta

7.15 Lähtö Hirvaskankaan ABC:n pihasta

Linja-autossa kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheista:

  • Biokaasun aluetaloudellinen sekä jätteen käsittelyllinen näkökulma
  • Ympäristöystävällisen kaasuautoilun lisäämisen haasteet – Poliittisia päätöksiä ja kannusteita tarvitaan

1. tutustumiskohde: Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitos

Lounas

Linja-autossa kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheista:

  • Kestävää kehitystä ja jäte liikenteessä – Jätteestä biokaasua autoiluun ja lannoitevalmisteita
  • Biokaasun tuotannon kannattavuus – Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

2. tutustumiskohde: Joutsan Ekokaasu Oy

Iltapäiväkahvit

3. tutustumiskohde: Metener Oy

(Tarvittaessa pysähtyminen Hirvaskankaan ABC:n pihassa)

Paluu Saarijärven Matkakeskukselle noin klo 19.30

 

Lisätietoja

Lisätietoja opintomatkasta saa Tiina Toivoselta (tiina.toivonen@jamk.fi, 050 441 0477). www.jamk.fi

Resurssivirrat haltuun –hanke (Sitran rahoittaman ja Turun AMK:n koordinoima hanke)


Lähienergian lähteillä

Olemmeko lähienergian lähteillä? Voidaanko sanoa, että jätettä kierrättämällä ja hyödyntämällä ja biokaasu tuottamalla saadaan lähienergiaa?

Jäte on vielä vähän hyödynnetty energiaa sisältävä raaka-aine, jota voidaan käyttää biokaasutuotannossa. Jätteen oikeanlaisella lajittelulla onkin tässä oma merkityksensä, koska esimerkiksi sekajätteen joukossa kaatopaikoille päätyvä jäte tuottaa kasvihuonekaasuja. Lajittelun tulisi toimia siis jokaisessa taloudessa, eli syntypaikalla.

Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, lietteet ja maatalouden biohajoavat jätteet, käsitellään lähellä ja saadaan siitä hyödykkeitä joita käytetään alueella. Tämä kuitenkin vaati sen, että kaikkien on oltava mukana, jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman hyvät. Positiiviset vaikutukset näkyvät myös ympäristössä kasvihuonekaasujen ja ympäristövaikutusten pienenemiselle, kun kuljetusmatkat ja kasvihuonekaasut pienenevät.

Alueellinen ja suljetun kierron ratkaisussa, jossa tietyllä alueella syntynyt raaka-aine hyödynnetään samalla alueella, tuottaisi myös alueellista omavaraisuutta mm. energian ja lannoitteiden suhteen.

Onko tulevaisuus siinä tässä, että hyödynnämme jätteemme ja tuotamme lähienergiaa?

Biokaasun_vaikutukset_27052014_TT

Lähienergian lähteillä

 

Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuskan kommentti:

”Kovin usein törmää siihen, että haetaan kapasiteetiltaan mittavia ratkaisuja. Nämä ratkaisut luonnollisestikin vaativat myös paljon raaka-aineita. Mittavat ratkaisut yleensä poikkeuksetta sijoittuvat myös isoihin kaupunkeihin. Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa aivan eteläistä Suomea lukuun ottamatta. Näkisin, että juurikin biohajoavien jätteiden käsittelyssä voitaisiin hyödyntää kapasiteetiltaan pienemmän mittakaavan ratkaisuja – luoda suljettuja kiertoja paikallisesti. Maaseudulla ja maaseutukaupungeissa, kuten esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa tämä tosin vaatisi useamman eri tahon yhteen hiileen puhaltamista. Mahdollisuuksia kyllä varmasti on.”

 


css.php