Kv-koulutuksen digitaalisen alustan luominen, testaaminen ja pilotointi

Moodlen valinta alustaksi

Digitaalisen oppimisympäristön suunnittelu Master-tutkinnon koulutusvientitoteutusta varten käynnistyi toukokuussa 2017. Asiakkaalla oli käytössä Moodle, joten oppimisympäristö rakennettiin ylläpito ja helpdesk toimintojen sujuvuuden varmistamiseksi Moodleen. Tämä ratkaisu tukee lisäksi koulutuksen kestävää toteutusta.

Ensimmäisenä verkkopedagogiikan suunnittelijat (jatkossa suunnittelija) perehtyivät eri korkeakoulujen Moodle-oppimisympäristöihin. Moodle-oppimisympäristön kehittämiseen haluttiin näkemyksiä työryhmän ulkopuolelta, joten kokemuksia kerättiin suunnittelijoilta sekä Moodle-oppimisympäristöä käyttäneiltä. Yhdessä opettajien kanssa suunniteltiin kansiorakennetta, sisältöalueita yleisistä välttämättömistä opiskelijoita koskevista asioista – JAMK General Information ja linkityksiä JAMKin verkkosivuille ja opiskelijoiden intranettiin.

Opettajat ja suunnittelijat saivat asiakkaalta Moodle-tunnukset ja pääsivät testaamaan Moodlen toimintoja. Alkusyksystä 2017 perehdyttiin yhdessä Moodlen toimintoihin, ominaisuuksiin ja asetuksiin sekä verrattiin niitä tutumman Optima-oppimisympäristön vastaaviin ominaisuuksiin.

Visuaaliset ratkaisut opiskelijan apuna

Moodle-oppimisympäristön visuaaliseen ilmeeseen kiinnitettiin erityistä huomiota, työtilaan suunniteltiin mm. oma banneri. Kokonaiskuvan selkiyttämiseksi laadittiin kuvio ”talo”, jonka tarkoitus oli auttaa opiskelijoita hahmottamaan meneillään olevan opintojakson sijainti sekä koulutuksen kokonaisuudessa, että Moodlessa.

Opintojaksojen etenemisen kuvauksessa päädyttiin infograafi-tyyliseen esitystapaan, jonka verkkopedagogiikan suunnittelija toteutti opettajien ohjeistuksen pohjalta alkusyksystä. Infograafi sisälsi tiivistetysti keskeiset tiedot opintojaksosta opiskelijalle havainnollisessa muodossa. Lisäksi laadittiin opintojaksojen työtiloille yhteinen mallipohja, josta tuli selkeä ja loogisesti jäsennelty kokonaisuus, johon opettajat tuottivat omaa opintojaksoaan koskevaa sisältöä ja räätälöivät Moodlen toiminnallisuuksia kunkin opintojakson mukaisesti.

Kehitystyötä palautteen pohjalta

Oppimisympäristöä pilotoitiin syksyn 2017 aikana. Saatujen kokemusten perusteella todettiin opintojaksojen pohjarakenteen toimivan hyvin ja yhtenäistävän koulutuskokonaisuuden yleisilmettä. Haasteena oli koulutukseen osallistujien vähäinen aikaisempi kokemus monimuoto-opiskelusta ja verkossa toteutuvasta koulutuksesta. Moodle oppimisympäristönä oli myös usealle kouluttajille uusi.

Pilotoinnissa keskityttiin aluksi yksittäisten opintojaksojen valmisteluun yhdessä asiakkaan opettajien kanssa. Vaikka opetussuunnitelmassa on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti opintojaksojen arvioitavat tehtävät yhteisopettajuus ja kahden eri maan opetussuunnitelmien yhtäaikainen toteutus lisäsivät suunnittelun monimutkaisuutta.

Arvioitavista oppimistehtävistä laadittiin koosteet ja pyrittiin hallitsemaan jaksottamisella opiskelijoiden työkuormaa mahdollisimman tasaiseksi. Pilotoinnissa todettiin, että Optimassa käytetty yhteinen viestintäalusta, jota ei alussa oltu rakennettu, on tarpeellinen.

Keväällä 2018 otetaan käyttöön opiskelijaryhmälle tapahtuvaan viestintään viestisivu opettajien ajankohtaisia viestejä varten. Yhteissuunnittelua paikallisten opettajien kanssa tehostetaan ja verkkopedagogiikka suunnittelija ja opettaja käyvät toteuttamassa asiakaan henkilöstön Moodle-koulutuksen, joka alun perin piti järjestää jo elo-syyskuussa.

Moodlesta saatavista tilastoinneista huomattiin, että joitain oppimisympäristöön tuotettuja sisältöjä ja toiminnallisuuksia oli käytetty todella vähän. Tämä johtui varmasti ainakin osittain Moodle-koulutuksen lykkääntymisestä keväälle 2018. Koulutuksen tavoitteena oli rakentaa kaikkia opintojaksoja yhdistävä pedagoginen käsikirjoitus, jonka avulla otettaisiin portaittain käyttöön erilaisia Moodlen toiminnallisuuksia. Tämän kaltainen pedagoginen suunnittelu kannattaisi jatkossa rakentaa ja pilotoida ensin suomalaisessa koulutustoteutuksessa.

Kirjoittajat: Johanna Heikkilä, Hannele Tyrväinen, Leena Seriola ja Tuukka Kivioja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu