Mistä kehittämisraha sote- ja maakuntauudistukseen?

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus. Kohteena on koko palvelujärjestelmä mm. rahoituksen, ohjauksen ja verotuksen osalta. Muutos koskettaa meitä kaikkia. Hankkeen esivalmistelu kestää 1.7.2017 saakka, väliaikainen valmistelutoimielin alkaa työhön 1.7.2017 ja jatkaa 28.2.2018 asti. Valittavat maakuntavaltuustot ovat tehtävässään 1.3.-31.12.2018 välisen ajan ja järjestämisvastuu vihdoin siirtyy maakunnalle 1.1.2019.

Käytetyn sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Uskallan kuitenkin kaikesta huolimatta ennustaa. Päivämäärinä ja prosessina kuvio näyttää selkeälle. Ennustan, että osallisilla on tiedossa paljon harmaita hiuksia ja nukkumattomia öitä. Kokonaisuuden tosiasiallinen hallinta tulee olemaan erittäin vaikeaa, valmistelu on koko ajan jäljessä esiin nousevilta kysymyksiltä, järjestelmät eivät tule kaikilta osin toimimaan, talouden odotesäästöjen kanssa kamppaillaan niin pitkälle kuin silmä kantaa ja tässä se kantaa todella pitkälle, palveluverkko ja -tasokeskustelut tulevat nostamaan kylä- ja korttelipolitikoinnin potenssiin kymmenen, tiedottamista tullaan moittimaan kaikissa vaiheissa, parhaita käytäntöjä ei saadakaan toimimaan käytännössä, eri ryhmät kokevat epäoikeudenmukaisuutta, tulevat henkilöstösijoittelut eivät vastaakaan kaikilta osin suuniteltua, organisaatiorakenteet vaikuttavat oudoilta jne. jne.

Pohjaan ennustukseni aikaisempaan työkokemukseeni. Olen ollut mukana kahdessa kuntajakomuutoksessa (= kuntaliitos) ja kahdessa terveydenhuollon kuntayhtymän purkutilanteessa sekä lukuisissa pienemmissä muutostilanteissa. Näissä kaikissa henkilöstöjohtajan roolissa. Edelliset elementit ovat olleet jokaisessa muutoksessa läsnä ja nyt mittakaava on huomattavasti suurempi. Pystyykö tätä tuskaa jotenkin lievittämään tai löytämään siihen jopa ratkaisun?

Mikäli saisin olla tunnin diktaattorina, niin käyttäisin ajan sote- ja maakuntauudistuksen hyödyksi nimenomaan Keski-Suomessa! Tekisin päätöksen, jossa kevään aikana muodostuvasta Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymästä tehdään formaali toimija nyt uudistuksen rakennusvaiheeseen ja varsinaiseen toimintaan eli 1.1.2019 jälkeiseen aikaan. Päätös sisältäisi myös päälinjat, joihin keskitytään kaikissa vaiheissa. Ensimmäisenä kannattaa panostaa voimallisesti henkilöstön substanssiosaamisen kasvattamiseen (moniammatillisesti), toisena kiinnitetään kehittämispanoksia johtamiseen, työyhteisöjen toimivuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kolmantena korina kehittämisessä pitää olla vahva tulevaisuusnäkökulma, jossa ollaan vahvassa etukenossa uuteen teknologiaan, automaatioon ja robotiikkaan. Selkeillä panostuksilla ja etukäteisellä viestinnällä saataisiin monta tulevaa murhetta pienemmäksi. Minua viisaammat löytävät varmasti ratkaisun tämmöisen rakenteen muodostamiseen mm. kilpailuneutraliteetin sisällöt huomioiden.

Tällä hetkellä työtä tehdään jo orastavassa Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymän puitteissa, jossa ovat JAMK:n lisäksi keskeiset toimijat alueelta (yhteensä 16 organisaatiota). Tätä työtä tehdään myös Päivi Hamaruksen hienosti koordinoimassa Sote- ja maakuntauudistuksen ”Tutkimus, koulutus ja kehittäminen” -työryhmässä. Miksi tekisin diktaattorina tämmöisen ratkaisun? Ilman selkeää alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden muodollista asemaa asiat ovat yksittäisten hankkeiden ja projektien varassa ja kokonaiskuvaa ei pysty kukaan piirtämään ja potentiaalisia kehittämisresursseja hukataan paljon. Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymässä mukana olevilla organisaatioilla on valtava määrä osaamista sote- ja maakuntauudistuksen sisältöihin ja niillä on alueen ylivoimaisesti paras kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta kehittämiseen. Omasta virkamiesajastani on sen verran lyhyt aika, että muistan ja tiedän, kuinka niukilla resursseilla kuntien sisällä kehittämistyötä joudutaan tekemään.

Esimerkkinä JAMKn noin 700 työntekijää, 8 koulutusalaa, 8000 opiskelijaa, vahva TKI-toiminnan volyymi, erittäin laaja kansainvälinen verkosto, vaihto-opiskelijat, ulkomaiset tutkinto-opiskelijat jne. kykenevät tuomaan varmasti kovan osaamisen maakunnan ja Suomen hyväksi, mutta ilman selkeää organisoitumista liian iso osa asioista jää vain ”herrojen huaveeksi”!

Pertti Malkki, Yksikönjohtaja (FT, YTM)

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hyvinvointiyksikkö

 

 

 

Jätä kommentti


Why ask?