Yrittäjyys…kasvatus!
Avasin taannoin perheyrittäjyyden seminaarin Muuramessa, ja kerroin kuinka minulla, opettajaperheen lapsena oli ollut yrittäjinä toimineet isovanhemmat: toiset kauppiaina Nurmossa ja toiset maatalousyrittäjinä Puumalassa. Seuraavana aamuna ovikelloa soitti paikallinen maanviljelijä. Hän toi pussillisen maatilansa tuotteita ja kiitti, että olin laskenut maanviljelijätkin yrittäjiksi! Hän oli kokenut, että maanviljelijöitä ei riittävästi tunnisteta yrittäjinä.
Jos on joskus ollut vaikea nähdä maanviljelyksessä yrittäjyyttä, tuntuu, että sama koskee myös opetusalaa. Tuoreessa Elena Ruskovaaran tutkimuksessa ”Opettajan yrittäjyysmittaristo” tarkastellaan ammattikorkeakoulujen yrittäjyysvalmiuksia ja JAMK pärjää tässä tutkimuksessa hyvin. Kuitenkin tuloksissa erityisesti kohdan ”yrittäjämäistä toimintaa tukevat pedagogiset ratkaisut ja arviointi” pisteet (asteikolla 1-5) jäivät alle kolmen. Tämä saa pohtimaan, että onko kyse siitä, että emme osaa tunnistaa yrittäjyyttä tukevia opetusmenetelmiä opetuksessa, vaikka niitä siellä onkin.
Oppilaskeskeisillä opetusmenetelmillä, projektiopetuksella ja työelämäyhteistyöllä varmasti tuetaan yrittäjyyden valmiuksien kehittymistä. Sisäisen yrittäjyyden käsite sekä yritteliäisyys rinnastuvat hyvin pedagogiikan käsitteisiin. Yrittäjyyttä sanotaan usein asenteeksi, jolloin se opetusalalla merkitsee opiskelijoilta ja henkilökunnalta aktiivisuutta, vastuun kantamista, yhteistyötä, tehtävien sekä tarkastettujen tehtävien palauttamista ajallaan jne. Tämä kaikki on yrittäjyyskasvatusta. Opettajankoulutuksessa on luonnollisesti mahdollisuus tuoda esille pedagogisten valintojen yhteyttä yrittäjyyden valmiuksien kehittymiseen.
Jyväskylässä ja sen ympäristössä on yrittäjyyttä tai yrittäjyyskasvatusta painottavia lukioita, ammattiopisto ja korkeakoulut sekä näillä elävää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa. JAMKissa on Generator, Tiimiakatemia ja ammatillinen opettajakorkeakoulu. JAMKin innovaatioviikko on laajasti tunnettu. Jääskön Pekka kuvaa blogissaan 4.3. laajemmin JAMKin antamia valmiuksia yrittäjyyteen. EduFuturan kautta on muodostumassa yliopiston, kuntayhtymän sekä JAMKin yhteinen yrittäjyyden keskittymä kaikkien oppilaitosten käyttöön.
Ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä voidaan myös luoda uusia yrittäjyyttä tukevia yhteistyömalleja. JAMKn opiskelijat voivat suunnittella jotakin, minkä ammattiopiston nuoret toteuttavat. Esimerkiksi JAMKin opiskelijat suunnittelevat talon, jonka ammattiopiston nuoret rakentavat. Vuorovaikutus järjestetään oppilasryhmien välisiksi, mutta ohjaten ja valvoen.
Uuden sukupolven korkeakoulu uudistaa oppimisalustat, -tuotteet, oppimisen muodot sekä tuki- ja hallintopalvelut. eAMK-hankkeessa kehitetään työn opinnollistamista. Uusi strategia painottaa erityisesti pedagogista muutosta ja tekee sen juuri yrittäjyysvalmiuksia kehittävään suuntaan. Yrittäjyyskasvatuksen juniorityö on JAMKissa yrittäjyyden osalta kohta hyvin tuettua. Varsinaisen yrittäjävalmennuksen määrä lisääntyy koulutuksen edetessä. Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat hyvin esillä JAMKin toiminnassa jatkossakin.
Voisiko meillä tulevaisuudessa olla vielä järjestely, jossa yrityksistä voisi ottaa yhteyttä yhteen paikkaan JAMKissa ja esittää siinä ongelmansa tai työtehtävän, tämän tekemään haettaisiin sitten JAMKin taholta yksikkörajat ylittävä, mahdollisimman hyvä opiskelijaryhmä ja heille ohjaajat. Vai tehtäisiinkö tämä EduFuturassa?