Laatutyötä Azerbaizanissa

Euroopan Unioni antaa meille tuttujen aluerahoitusten ohella rahoitusta myös EU:n naapureiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi rahoitusmuoto on Twinning- hankkeet, joihin mekin olemme osallistuneet mm. kehittämällä Egyptin koulutusjärjestelmän arviointia. JAMKin edustajia on ollut mukana myös Poliisiammattikorkeakoulun ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) hankkeissa. Twinning-hankkeet kuuluvat EU:n laajenemis- ja naapuruuspolitiikkaan ja niillä halutaan edistää kohdemaiden hallinnon ja lainsäädännön kehittämistä. Suomen Twinning-hankkeita koordinoi Ulkoministeriö.

JAMKin kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti korkeakoulutuksen ja laadun kehittäminen, koska ne ovat meille luontevimmat osaamisalueet. Ja mikä vielä tärkeämpää, niissä voimme myös oppia uutta. Henkilötasolla useita kymmeniä JAMKilaisia on tähän mennessä osallistunut hankkeisiin, useimmiten kohdemaassa vierailevina asiantuntijoina. JAMKin kannalta tämä on tehokas ja taloudellinen tapa kouluttaa henkilöitä toimimaan kansainvälisessä ympäristössä. Henkilöstölle tämä luo mahdollisuuden tutustua toisen maan korkeakoulujärjestelmään ja antaa omaa osaamistaan kohdemaan kehittämiseen.

Viimeisin Twinning-kokemukseni oli osallistua Azerbaizanin korkeakoulusektorin laadunhallinnan kehittämiseen. Konkreettinen tehtävä oli kotimaastakin tuttu, toimiminen korkeakoulun arviointiryhmän puheenjohtajana. Koska kyseessä oli KARVIn ja sen virolaisen sisarorganisaation EKKAn yhteishanke, tehtiin arviointi Suomesta tutulla menettelyllä. Oleellisia vaiheita työssä olivat itsearviointiraporttiin tutustuminen, kysymysten valmistelu, arviointivierailu, raportin kirjoittaminen sekä palauteseminaari. Kohdeyliopistona oli Azerbaizanin teknillinen yliopisto Bakussa ja kyseessä pilottiarviointi, jonka perusteella laatukäytäntöjä kehitetään edelleen.

Mikä sitten oli tuttua ja mikä yllätti? Yliopiston kokoluokka oli hyvin lähellä JAMKia, samoin perustoiminnot olivat hyvin samanlaiset. Heillä korostui meihin verrattuna tieteellinen tutkimus tekniikan alalla, vähemmälle huomiolle heillä jäi palveluliiketoiminta. Toiminnan tavoitteet ja kehittämissuunnat olivat hyvin samansuuntaiset. Myös samankaltaisia arjen ongelmia on kummassakin maassa. Esimerkiksi opetusmenetelmissä ja laitekannassa on aina kehitettävää.

Suomeen verrattuna Azerbaizanissa korkeakoulut ovat vahvemmassa ohjauksessa, mutta toki vapauksiakin löytyy. Ylipäätään hierarkiset rakenteet ovat voimakkaampia kuin meillä. Itse prosessissa yllättävintä oli tulkkaamisen vaatima aika. Myös toinen yllättävä piirre liittyi kieliin. Kun ajattelee suomeksi, puhuu englanniksi ja se käännetään azeriksi ja kaikki tämä myös päinvastaiseen suuntaan, niin väärinymmärrysten ja -tulkintojen mahdollisuus kasvaa. Tämän kaiken huomioon ottaen kaikki sujui kuitenkin verraten hyvin.

Arvioinnin palauteseminaarin jälkeen pohdittiin perinpohjaisesti, millä tavoin prosessia olisi parasta kehittää. Pilottiyliopistojen itsearvioinnit, arvioinnissa käytetty kriteeristö, arvioinnin käsikirja, vierailuohjelma ja arviointiprosessi sekä raportointi käytiin kohta kohdalta läpi. Parannusehdotukset kirjattiin ja annettiin Azerbaizanin arviointiorganisaation ja Opetusministeriön käyttöön.

Vanha neuvo sanoo, ettei kannata esiintyä tuomarin, vaan ennemminkin lääkärin roolissa. Se on hyvä neuvo myös kansainvälisissä arviointiprojekteissa. On selvää, että eri yhteiskunnat ja eri korkeakoulut ovat erilaisissa kehityksen vaiheissa. Se mikä tuli Bakussa hyvin vahvasti esille, oli, että siellä osataan ja halutaan kehittää koulutusta ja tutkimusta tosissaan, enenevässä yhteistyössä yritysten kanssa ja opiskelijoiden eduksi. Ihan kuten meillä JAMKissakin. Lisäksi EU:n rooli on mielestäni juuri oikea tämänkaltaisessa toiminnassa. Lisäämässä yhteyksiä EU:n ja sen naapurivaltioiden kanssa osaamista edistävällä tavalla ja samalla toteuttaen tehtävää sillanrakentajana eri maiden välillä.