Koulutusvienti haastaa laadun

Korkeakouluille ja sittemmin myös toisen asteen oppilaitoksille on asetettu tavoitteita koulutusviennissä. Toiminnan pääperiaatteet on kirjattu lainsäädäntöön. On luonnollista, että oppilaitoksia kannustetaan vientiin, sillä niillä on runsain mitoin maailmanlaajuisesti korkeatasoiseksi tunnustettua koulutusosaamista sekä suuri määrä valmiita tutkintotuotteita ja henkilöstöä niiden toteuttamiseen. Koulutusorganisaatioissa on laatujärjestelmät, jotka kattavat koko toiminnan, joten koulutusviennin laadunhallintakin lienee kunnossa. Vai onko sittenkään?

Voidaan perustellusti väittää, että koulutusvienti vaatii korkeaa laatua. Kukaan ei, ainakaan toistuvasti, halua ostaa huonoa koulutusta. Maineemme maailmalla on hyvä, ja koulutuksen korkea taso on myös hyvin tunnettu. Tämä antaa hyvän pohjan vientiponnisteluille.

Joissakin Karvin auditoinneissa korkeakoulut ovat ottaneet auditoinnissaan koulutusviennin erillisteemaksi, ns. vapaavalintaiseksi auditointikohteeksi. Tällä on haluttu tarkastella uutta, alkavaa toimintaa ja sitä, millaisilla laadunhallinnan menettelyillä asiaa olisi parasta hoitaa. Auditointien tulosten perusteella voi nähdä, että tehtävää on vielä paljon. Johtopäätöksinä auditoinneissa on ollut mm. koulutusviennin puutteellinen integroituminen laatujärjestelmään ja muuhun kansainväliseen toimintaan, riittämätön kytkeytyminen strategiaan ja ylipäätään laatutyön kehittymättömyys tällä osa-alueella. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö yksittäiset koulutusvientituotteet ja niiden toteutus olisi olleet erittäin korkealaatuisia. Tuskinpa niitä olisi muuten Suomesta ostettu.

JAMK on käyttänyt koulutusviennin laatutyössä perinteisiä välineitä, kuten asiakas- ja opiskelijakyselyitä. Myös vientituotteiden ja -koulutusten suunnittelussa on pyritty laatujärjestelmän mukaiseen toimintaan. Vientitoiminnan prosessit poikkeavat kuitenkin vanhoista totutuista toimintatavoista. Riittävätkö JAMKin nykyiset laatukäytänteet varmistamaan laadun myös koulutusviennissä? Vaikka JAMKilla on kahdella auditointikierroksella hyväksi todettu laatujärjestelmä, ei ole itsestään selvää, että laatukäytänteet varmistavat laadun myös koulutusviennissä.

Koulutusviennin asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita. Myös asiakkaita on hyvin erilaisia, kuten ministeriöt, aluehallinnon viranomaiset, koulutusorganisaatiot, yritykset tai yksityiset henkilöt. Valtaosassa tapauksia koulutukset toteutetaan yhteistyössä koti- tai ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Myös toimintakulttuurit eri maissa voivat olla hyvin erilaiset. Nykyiset käytäntömme, jotka ovat vuosien mittaan hioutuneet kotimaan toiminnassa hyvin vakiintuneiksi, eivät sellaisenaan vastaa koulutusviennin mitä moninaisimpiin tarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä ovat eri maissa yhteistyössä järjestettävät tutkintokoulutukset, joissa osan koulutuksesta antavat paikalliset korkeakoulut. Näitä tapauksia varten JAMK on kehittänyt mallin, jolla varmistetaan, että antamamme tutkinnot – niin Suomessa kuin ulkomailla – täyttävät yhdenmukaiset vaatimukset.

JAMK on valmistautumassa uuteen laatuauditointiin vuonna 2019. Olemme halunneet olla pilottina uuden auditointikierroksen alkaessa. Koulutusviennin laajentuessa myös JAMK otti koulutusviennin valinnaiseksi auditointikohteeksi. Laatutyön tarkastelu viennissä on nähty tarpeelliseksi, vaikka meillä on edellisen, kansainvälisen auditointiryhmän tekemän auditoinnin ohella viisi kansainvälistä tutkinto-ohjelman akkreditointia. Akkreditointeja on liiketoimintayksikössä (EPAS), teknologiayksikössä (EUR-ACE) ja hyvinvointiyksikössä (IUHPE). Lisäksi Kiinan opetusministeriö on tehnyt yhteistyössä toteutettavaa sairaanhoitajakoulutusta koskevan laatuarvioinnin, jonka läpäisimme joulukuussa 2017.

Laatutyössä ei ole kuitenkaan syytä luottaa liiaksi menneeseen menestykseen. Koulutusviennin kasvu vaatii meiltä edelleen korkeatasoista koulutusta ja entistä pontevampaa työtä laadun varmistamiseksi.