Uusi työ: miten teemme mahdottoman mahdolliseksi?

Olemme keskellä murrosta, joka vähentää ja synnyttää työtä mutta pääasiassa muuttaa sitä. Tunnistamme teknologian kehityksen esimerkkejä kuten esineiden internet, digitalisaatio, robotiikka, Big Data, lisätty todellisuus, keinoäly, 3D tulostus ja bioteknologia. Uudet teknologiat ja niistä juontuvat sosiaaliset innovaatiot muuttavat elämäntapaamme ja kulttuuriamme. Muutos ei tapahdu rysäyksellä vaan hiljalleen. Koska työelämä muuttuu yhä pirstaleisemmaksi, ovat uudenlaiset työelämätaidot…

Jatka lukemista

Laatutyötä Azerbaizanissa

Euroopan Unioni antaa meille tuttujen aluerahoitusten ohella rahoitusta myös EU:n naapureiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi rahoitusmuoto on Twinning- hankkeet, joihin mekin olemme osallistuneet mm. kehittämällä Egyptin koulutusjärjestelmän arviointia. JAMKin edustajia on ollut mukana myös Poliisiammattikorkeakoulun ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) hankkeissa. Twinning-hankkeet kuuluvat EU:n laajenemis- ja naapuruuspolitiikkaan ja niillä halutaan edistää kohdemaiden hallinnon ja lainsäädännön…

Jatka lukemista

Yrittäjyys…kasvatus!

Avasin taannoin perheyrittäjyyden seminaarin Muuramessa, ja kerroin kuinka minulla, opettajaperheen lapsena oli ollut yrittäjinä toimineet isovanhemmat: toiset kauppiaina Nurmossa ja toiset maatalousyrittäjinä Puumalassa. Seuraavana aamuna ovikelloa soitti paikallinen maanviljelijä. Hän toi pussillisen maatilansa tuotteita ja kiitti, että olin laskenut maanviljelijätkin yrittäjiksi! Hän oli kokenut, että maanviljelijöitä ei riittävästi tunnisteta yrittäjinä. Jos on joskus ollut vaikea…

Jatka lukemista

Rahoitusmalli ohjaa meitä

Joskus olen pohtinut sitä, mikä meitä ammattikorkeakouluja perimmältään ohjaa tekemään työtämme. Vastauksia voi olla useita: JAMKin johto, osakeyhtiön hallitus vaiko OKM? Ehkä osaltaan myös TKI-työn rahoittajat ja asiakkaat. Vai olemmeko itseohjautuvia? Oli niin tai näin, ainakin yksi on varmaa. Uudella rahoitusmallilla on hyvin voimakas vaikutus tekemisiimme. Vanhoina aikoina, joita usein hyviksi kehutaan, ammattikorkeakouluilla oli rahoituksen…

Jatka lukemista

Ammatillinen koulutus murroksessa

Ammatillisen koulutuksen reformi yhdistää nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen, vie oppimista enemmän työpaikoille ja yksilöllistää opinpolut. Kun koulutussopimuksilla työssäoppimassa olevien opiskelijoiden määrä lisääntyy, samaan aikaan myös korkeakoulujen opiskelijoita tulee entistä enemmän yrityksiin opiskelemaan, työtä opinnollistetaan korkeakouluissakin. Lukiokoulutuksesta toivotaan myös työelämälähtöisempää. Jos olisin oppilaitosmyönteinen työelämän edustaja keskisuomalaisessa PK-yrityksessä, saattaisin ihmetellä tilannetta, jossa opiskelijoita tulee yritykseeni eri…

Jatka lukemista

Mistä kehittämisraha sote- ja maakuntauudistukseen?

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus. Kohteena on koko palvelujärjestelmä mm. rahoituksen, ohjauksen ja verotuksen osalta. Muutos koskettaa meitä kaikkia. Hankkeen esivalmistelu kestää 1.7.2017 saakka, väliaikainen valmistelutoimielin alkaa työhön 1.7.2017 ja jatkaa 28.2.2018 asti. Valittavat maakuntavaltuustot ovat tehtävässään 1.3.-31.12.2018 välisen ajan ja järjestämisvastuu vihdoin siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Käytetyn sanonnan mukaan…

Jatka lukemista

EduFutura-yhteistyö etenee

JAMK, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käynnistivät vuonna 2016 oppilaitosten välisen EduFutura-yhteistyön, jota viedään nyt vauhdilla eteenpäin. Tammikuussa 2017 pidettiin Taulun Kartanossa EduFutura-johtoryhmän strategiapäivät, joissa sovittiin tämän vuoden painopistealueista. Yhteistyön tavoitteena on kehittää oppilaitoksia vahvistavia uusia toimintoja ja käytäntöjä. Vuodelle 2017 on sovittu yhteensä 14 konkreettista uutta avausta tai toimintoa. Yhteistyötä viedään eteenpäin oppilaitosten edustajista…

Jatka lukemista

Oppijat mukaan uuden sukupolven korkeakoulun rakentamiseen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) panostaa vahvasti uuden sukupolven korkeakoulun rakentamiseen. Keskiössä ovat erityisesti digitaaliset oppimisympäristöt, uudet oppimisen muodot ja pedagogiikka, mutta toki myös uutta sukupolvea edustavat oppijat itse. Kun oppiminen siirtyy verkkoon, huomio pitäisi tutkijoiden mukaan suunnata ensivaiheessa pedagogisiin ratkaisuihin. Näin varmasti onkin. Vanhat OPSit, sisällöt, oppimistavoitteet ja arviointi eivät enää sellaisenaan toimi, vaikka teknologia taipuukin…

Jatka lukemista

Korkeakouluopiskelijat kokevat yrittämisen uravaihtoehtona – ovatko toimemme yrittäjyyden eteen riittäviä?

Olemme luomassa Jamkiin uutta strategiaa, joka perustuu skenaarioon työmarkkinoiden kehityksestä, jossa pienet ja keskisuuret yritykset luovat uudet työpaikat. Uudet pienet yritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä ja kasvun tae. Uusi hallitusohjelmakin syntyi yritysjohtajan, Juha Sipilän, ottein päämäärätietoisesti. Sipilä kokosi ympärilleen joukkueen, joka aloittaa työskentelynsä ”avokonttorissa”, jotta yhteinen suunta ja tavoitteet sekä sitoutuminen ovat kaikkien nähtävissä avoimesti. Tämä…

Jatka lukemista
Asta Wahlgrén

Uutta syvyyttä kansainvälistymiseen

Suomi on pieni maa. Pienet maat ovat pikkutekijöitä globaalissa taloudessa. Globaalissa taloudessa pienten toimijoiden menestyminen edellyttää vahvaa osaamista ja kilpailukykyä. Kansainvälisyysosaaminen on oleellinen osa molempia. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut ovat osavastuussa opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen rakentumisesta ja vahvistamisesta. Korkeakouluilla on lisäksi erinomaiset mahdollisuudet, jopa velvollisuus, edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Näin myös JAMKilla. Blogini taustoittaa JAMKin strategiatyötä…

Jatka lukemista