Verkko-opiskelun saloja eli MOOC tutuksi

Perehtyminen massiivisiin avoimiin online-kursseihin eli MOOCeihin on hyvässä vauhdissa. Yksi kursseista 53 000:n opiskelijakollegan kanssa on tullut päätökseen. Kuuden viikon opiskelumatka oli mielenkiintoinen, ja toinen onkin jo menossa – elinikäinen oppija kun olen.

On mielenkiintoista katsoa mallia globaaleista toimijoista, kun suunnitellaan ja kehitetään myös JAMK:n verkko-opintoja. Parhaat ja toimivimmat käytännöt hyödyksi valikoiden. Huippuyliopistoja, kuten University of London, University of California, University of Washington on Courseran listoilla. Koulutusorganisaatio voi tietyin kriteerein ilmoittautua kurssioperoijaksi MOOC:iin. Järjestelmä on ihan nerokas. Avoin oppimisympäristö on kaikille avoin, ja maksua vastaan saa todistuksen, ”Honor Code” tai ”Verified Certificate”. Jos mietitään, että 53 000 kurssilaisesta joka viideskymmenes anoisi todistusta, jonka hinta on 49$, kurssin ”vaihto” olisi reilut 50 t$. On myös kategoria Spezializations, eli erikoistumiskursseja, jotka ovat maksullisia. Eli perusosallistumiskynnys on matala, ja opiskelijoita koetetaan inspiroida jatkamaan.

Opiskelijan näkökulmasta opiskelumenetelmät ovat melko tavanomaisia. Kurssit etenevät viikkokohtaisella rytmillä, jotta varmistetaan, että iso henkilömassa etenee opinnoissa. Perussettinä ovat videoluennot. Lisänä, riippuen opettajasta, ihan perinteinen Power Point / PDF -materiaali, linkit eri puolille verkkoon, kirjallisuusluettelo ja somen hyödyntäminen. Se onkin todella värikästä, sillä keskusteluketjuja on satoja. Online-/webinaariyhteyttä ei ainakaan vierailemillani kursseilla käytetä.

Järjestelmä on pitkälti automatisoitu, mikä tarkoittaa, että kunkin viikon opitun saldon kirjaa testi ”Pop Quiz”, jossa on teemaan liittyviä testikysymyksiä vastausvaihtoehtoineen. Opiskelija näkee heti, millä tasolla hänen osaamisensa teemasta on (testin valossa), ja uusia sen saa, mikäli tulos ei tyydytä. Toinen tehtävätyyppi on kirjoittaminen suoraan työtilaan, jonka jälkeen tehtävä menee ”peer evaluation”-tilaan, eli vertaisarviointiin. Itsearviointi on mukana kaikissa osioissa. On ilmiselvää, että oppimisen tulos jää hyvin pitkälti oppijan varaan, eli omasta panostuksesta riippuu, kuinka hyvin teemat sisäistyvät.  Opettajan näkökulmasta käyttökelpoista olisi nopean, ajantasaisen palautteen antomahdollisuus, vertaisarvioinnin  ja somen hyödyntäminen. Opiskelijana kaipaisi ehkä enemmän opettajan aitoa ohjausta ja asiantuntemusta. Opiskelijan näkökulman ja erilaisuuden monipuolinen huomiointi ovat tarpeen.