Traumaperäinen dissosiaatiohäiriö 2.

Psyykkisesti traumatisoituneita ihmisiä on ollut koko ihmiskunnan elinkaaren ajan. Sodat, orjuus, väkivalta, luonnonkatastrofit, nälänhädät ja sairaudet ovat aiheuttaneet äärimmäisissä tilanteissaan traumaperäisiä dissosiaatiohäiriöitä. Yhä edelleen kohtaamme psyykkisesti traumatisoituneita potilaita hoitotyössämme. Maailman globalisoituminen, edistynyt teknologia ja kaikin tavoin kehittyneet yhteiskuntamme eivät ole kyenneet ehkäisemään ihmisten psyykkistä traumatisoitumista. Vaikeita dissosiaatiohäiriöitä ei ole, viime vuosia lukuun ottamatta, tutkittu kovinkaan…

Jatka lukemista

Päihdehoitotyö

Olen lueskellut kirjaa ”Päihdehoitotyö (Havio, Inkinen, Partanen). Kirja herättää minussa paljon tunteita. Aihe on vaikea ja vaatii ehdotonta paneutumista. Tässä jotain mietteitä, joita aihe minussa herätti: Päihteiden käyttäjät saattavat saada perusterveydenhuollossa usein vastaansa ikävän asenteen omaavan hoitajan. Päihteiden käyttäjän ajatellaan olevan itse syypää tilaansa, vaikka se ei välttämättä ole lainkaan ollut alunperin se oma valinta….

Jatka lukemista

Narsistinen persoonaliisuus

Sarjan päähenkilö Kyösti Pöysti on ammatiltaan komisario. Hän on sinkku eikä kykene pitkiin ihmissuhteisiin. Pöysti imee jatkuvasti tuttia, paitsi viinaa juodessaan ja suudellessaan. Pöystin terapeutti on sanonut hänen olevan henkisesti 5-vuotias. Pöystin esimiehen mukaan hän on tunnevammainen. Pöystin toimintatapa on psykologinen: hän etsii rikollisten ”kipupisteet” ja käyttää niitä hyväkseen, kunnes pahantekijät murtuvat. Pöysti sortuu joskus ylilyönteihin, kuten…

Jatka lukemista

Psyykkinen kaltoinkohtelu

Kuvassa näyttelijä Chloe Grace Moretz elokuvasta ”Kick Ass” 2010. Moretz näyttelee Mindy-tyttöä, jonka äiti on kuollut traagisesti. Poliisi-isän, Damonin (Nicolas Cage), katkeruus vaimonsa kuolemasta ja väärästä vankilatuomiosta saa miehen omistamaan koko loppuelämänsä kostolle. Tässä hulluudessaan hän taistelee lain ulkopuolelta huumerikollisuutta vastaan kouluttaen samalla lapsestaan tappajan. Vakava pitkäaikainen psyykkinen kaltoinkohtelu tekee Mindystä ”aikuisen” jo pienenä tyttönä….

Jatka lukemista

F44.0 Psykogeeninen amnesia, dissosiatiivinen muistinmenetys 

Artikkelin kuvassa on kuuluisa näyttelijä Mel Gibson elokuvassa ”The Conspiracy Theory” 1997. Gibson näyttelee elokuvassa taksikuski Jerryä, jolla on hyvin erikoinen elämäntapa. Äärimmäisen harhaluuloiselta vaikuttava Jerry on rakentanut kerrostalon kahteen osakehuoneistoon melkoiset turvajärjestelmät. Päivisin hän ajaa taksia ja seuraa suuren kaupungin elämänmenoa. Iltaisin Jerry kirjoittaa Salaliittoteoria -lehteä, jota hän itsenäisesti toimittaa. Lehdellä on peräti 5…

Jatka lukemista
The Tiger and the Snow

F42 Pakko-oireinen häiriö

Kuvassa on huippunäyttelijä Roberto Benigni elokuvasta The Tiger and the Snow vuodelta 2005, jossa hän näyttelee päähenkilöä, Attiliota. Elokuva ”The Tiger and the Snow” kuvaa koomisella ja positiivisella tavalla pakko-oireista kärsivää henkilöä. Elokuvan päähenkilö Attilio rakastaa ex-vaimoaan epätoivoisesti, eikä välitä torjutuksi tulemisesta lainkaan. Attilio on valmis uhmaamaan lakeja ja eettisiä arvoja, eikä välitä edes maineestaan…

Jatka lukemista

Hoitosuositukset: Kaksisuuntainen mielialahäiriö

”Psykososiaalisen hoidon tavoitteena on tukea potilasta, parantaa lääkehoitoon sitoutumista, helpottaa mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistamista ja lievittää potilaan ja hänen omaistensa vaikeuksia sopeutua sairauteen. Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus potilaalle ja perheenjäsenille lisäävät hoidon vaikuttavuutta.” (Käypähoito-suositukset) Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava potilas voi pitkään kärsiä oireistaan, ennen kuin saa diagnoosin. Keskimäärin tähän kuluu tutkimusten…

Jatka lukemista

Hoitosuositukset: Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus (EVP) -häiriöstä kärsivillä potilailla on Tammisen mukaan 70-90% taustalla kokemuksia toistuvasta, vakavasta ja varhaisesta traumatisoitumisesta. Alle 6-vuotiaana tapahtunutta vakavaa psyykkistä kaltoinkohtelua ja vakavaa seksuaalista traumatisoitumista löytyi lähes yksinomaan EVP-potilailta. Traumaperäiset psykiatriset sairaudet kiinnostavat minua erityisesti. Tämä potilasryhmä on kuitenkin hoidettavana äärimmäisen haasteellinen. Näyttöön perustuvissa EVP:n hoitomuodoissa on monia vaihtoehtoja. Käypähoitosuosituksen mukaan näitä mm….

Jatka lukemista

Hoitosuositukset: Depressio

Käypähoitosuositusten mukaan potilaille, joille on ilmaantunut jo kolmas masennusjakso heidän elämänsä aikana, on suositeltava pitkäaikaista ylläpitohoitoa depressiolääkkeellä. Toisaalta on otettava huomioon potilaan oma tahto ja itsemääräämisoikeus. Jos toistuvasti masentunut potilas haluaa lopettaa depressiolääkityksen sen jälkeen, kun oireet ovat hävinneet -on hänellä siihen oikeus. Miten tukea tällaista potilasta? Käypähoitosuosituksen voi kertoa ja siihen voi aina myöhemminkin…

Jatka lukemista

Potilaan ja hoitajan hoidollinen yhteistyösuhde osa 2.

Dialogisuus Potilaan ja hoitajan välinen dialogi on hyvin haavoittuvaista. Jos potilas kärsii erilaisista mielenterveysongelmista, vaatii se hoitajan dialogitaidoilta todella taitavaa työskentelyä. Me suomalaiset emme ole kommunikoinnin mestareita. Jos terve, työssä käyvä mies ei ”puhu eikä pussaa”, niin miten dialogi onnistuu elämän loppupuolella olevan sairastuneen miehen taholta. Harjoittelussa huomasin, että dialogisuus vaati ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Kiireisellä…

Jatka lukemista

Hoitotyön harjoitteluja (2. osa)

Harjoittelupaikan kuvaus: Yksityinen ympärivuorokautinen palvelukoti mielenterveyspotilaille ja kehitysvammaisille Harjoittelujen henkilökohtaiset tavoitteet: Lääkehoito (lääkehoidon toteuttaminen, vaikutusten seuranta ja dokumentointi) Haavanhoito (haavojen aseptinen hoitaminen hoitosuositusten mukaisesti) Potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi (psykiatristen pitkäaikaissairauksien seuranta) Itsearviointi: Lääke- ja haavanhoidon tavoitteiden toteutumista olen käsitellyt itsearvioinnissa Hoitotyönharjoitteluja (1. osassa). Potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi (psykiatristen pitkäaikaissairauksien seuranta) -tavoitteeni…

Jatka lukemista

Hoitotyön harjoitteluja (1. osa)

Harjoittelupaikan kuvaus: Yksityinen ympärivuorokautinen palvelukoti mielenterveyspotilaille ja kehitysvammaisille   Harjoittelujen henkilökohtaiset tavoitteet: Lääkehoito (lääkehoidon toteuttaminen, vaikutusten seuranta ja dokumentointi) Haavanhoito (haavojen aseptinen hoitaminen hoitosuositusten mukaisesti) Itsearviointi: Olen toteuttanut lääkehoitoa hoitotyön toimintana lääkehoitoprosessin eri vaiheissa seuraavasti: Lääkehuolto (lääkkeiden hankintatarpeen määritteleminen, lääketilauksen tekeminen, lääkkeiden säilyttäminen, käsitteleminen ja hävittäminen) Lääkehoidon toteuttamisen suunnittelu (lääkehoidon tarpeen arviointi ja lääkehoitoa koskevien…

Jatka lukemista

Potilaan ja hoitajan hoidollinen yhteistyösuhde

Harjoittelupaikassani osaston työvuorossa oli aina kaksi työntekijää. Tämän vuoksi jokainen hoitaja hoiti jokaista potilasta vähintäänkin työparina työvuoronsa aikana. Minä en harjoittelijana ja kesätyöntekijänä ollut virallisesti kenenkään omahoitaja. Panostin kuitenkin aina, kun aikaa ja mahdollisuutta oli, muutamaan akuutisti oireilevaan potilaaseen, jotta saisin syvempää kokemusta potilaan ja hoitajan välisestä hoidollisesta yhteistyösuhteesta. Yhteistyösuhteeni perusta oli potilaslähtöisyys. Uutena työntekijänä…

Jatka lukemista

Harjoittelun tavoitteet

Harjoittelujen henkilökohtaiset tavoitteet: Lääkehoito (lääkehoidon toteuttaminen, vaikutusten seuranta ja dokumentointi) Haavanhoito (haavojen aseptinen hoitaminen hoitosuositusten mukaisesti) Potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi (psykiatristen pitkäaikaissairauksien seuranta) Potilaan ja hoitajan hoidollinen yhteistyösuhde (dialogisuus, kokonaisvaltaisuus, voimavaralähtöisyys, luottamuksellisuus ja empatia; huolenpito, läsnäolo, keskustelu, kuunteleminen, havainnointi, ohjaaminen ja yhdessä tekeminen) Mielenterveyshoitotyön etiikka (asenteiden ja vallankäytön eettinen tarkastelu) Uhkaavasti käyttäytyvän potilaan…

Jatka lukemista

Moniäänisyyttä

Edellistä tekstiäni kommentoitiin viitaten moniäänisyyden eteenpäin vievään voimaan. Takanani on nyt kaksi ensimmäistä harjoitteluviikkoa psykiatrian osastolla 3. Moniäänisyys ympärilläni lisääntyy lisääntymistään. Mielenkiintoista nähdä, viekö se minua eteenpäin. Potilaiden näkemykset eivät tietenkään ole samat kuin hoitajien. Lääkärit seilaavat omassa veneessään. Omaiset, -joo, ovat myös joskus eri mieltä siitä, mitä potilaan kanssa tulisi tehdä. Opiskelija on hämmentynyt…

Jatka lukemista

Lisää motivaatiosta ja vähän eettisiä kysymyksiä

Ajatus, että ihmistä ei voi auttaa ennen kuin hänellä on itsellään motivaatio muutokseen/ avun vastaanottamiseen, on mielenkiintoinen. Olen kuullut tämän lentävän lauseen jossakin, ehkä jopa koulussa. Jouni Susi tyrmää tämän ajatuksen täysin ja hyvin perustellusti. Asiakkaan/ potilaan motivointihan on osa työtämme. -Ja varmasti melko mittava ja olennainen osa sitä. Jos työ ”lopetaan” siihen, ettei asiakkaalla…

Jatka lukemista

Lapset, nuoret, perheet, mielenterveys ja vanhempien päihteiden käyttö

Kuuntelin asiantuntijoiden esitelmiä lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden edistämisestä ja vanhempien päihteiden käytön seurauksista lasten kehitykseen. Aiheet ovat hyvin vakavia. Lasten ja nuorten asiat saavat varmasti lähes jokaisen ammattilaisenkin hiljentymään ja miettimään perheiden tilanteita, lasten kärsimystä ja niihin kehitettyjä auttamiskeinoja, työskentelytapoja ja -malleja. Vanhempien päihteiden käytöllä on merkittävä vaikutus lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhteeseen jo aivan…

Jatka lukemista