Opin ovet avoinna -blogi on poistunut käytöstä. Sen tilalle on tullut uusi Opin ovi -kanava, joka kokoaa blogikirjoitusten lisäksi yhteen myös kaiken sen audiovisuaalisen materiaalin, mitä Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti on tuottanut.
Pääset Opin ovi -kanavalle tästä.
Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen on nyt suurennuslasin alla. Unelmana on, että meillä on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävä palvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Onko se mahdollista?
Mistä löytäisin sen luukun?
Suomessa vuosina 2008 – 2013 kehitetään aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja ”yhden luukun” – toimintaperiaatteen suuntaisesti. Se tarkoittaa sitä, että pirstaleisia palveluja pyritään yhtenäistämään ja yhdistämään sellaisiksi, että ne näyttäytyvät kansalaisille tasa-arvoisina, monimuotoisina ja helposti löydettävinä. Nyt palveluja kehitetään erityisesti hakevassa vaiheessa, koulutuksessa, työssä tai työttömänä oleville henkilö- ja yritysasiakkaille.
Yhden luukun -periaatteella toimiva palvelu saattaa vaikuttaa aluksi helposti toteutettavalta. Todellisuudessa sen rakentamisessa tarvitaan lujaa tahtoa, selkeä tavoite ja yhteinen suunnitelma, johon kaikki osapuolet sitoutuvat sekä toimijoiden verkostoitumista. Palveluiden järjestäminen verkostoissa on seurausta muutoksista yhteiskunnassa, työelämässä ja ihmisten arjessa. Nyt yksittäinen ammattilainen, ammattiryhmä tai organisaatio ei pysty vain oman tietonsa varassa auttamaan neuvontaa ja ohjausta tarvitsevia asiakkaita. Aikuisten elämäntilanteet, työllistyminen, kouluttautumistarpeet, opintojen rahoitusväylät sekä niitä koskeva tiedontarve johtaa väistämättä palvelutuottajia moniammatilliseen ja hallinnon rajoja ylittävään toimintatapaan.
Yhden luukun periaate ei aina tarkoita sitä, että palveluja tarjotaan yhdestä fyysisestä pisteestä. Se on myös verkossa tarjottava palvelu esim. puhelinnumero, sähköpostiosoite tai verkkosivu. Tällaista voisi kuvata palveluksi, joka näyttäytyy asiakkaalle yksinkertaisena ikkunana. Todellisuudessa ikkunan takana on melkoinen joukko ihmisiä, jotka puhaltavat yhteen hiileen ja tuntevat toistensa osaamisen ja osaavat hyödyntää verkoston osaamista asiakkaan parhaaksi.
Verkostot – kehittämisohjelman hittituote
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti on koko kevään aikana käynyt kuulemassa ja haastattelemassa päättyviä Opin ovi -projekteja, jotka kehittävät ja rakentavat oman alueensa asiakaslähtöisiä, verkostomaisesti toteutettuja aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Nyt, kun ollaan kehittämisen loppukirissä, voidaan todeta, että alueellinen, moniammatillinen ja organisaatiorajat ylittävä verkostoituminen on onnistunut useimmilla alueilla erinomaisesti. Verkostossa on tahto, yhteinen luottamus ja halu yhteiseen kehittämiseen. On olemassa kuitenkin huoli, miten käynnistetty toiminta saadaan jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Opin ovi -projektien kehittämistyö on käynnistynyt alueellisista tarpeista. Niinpä toiset ovat lähteneet kehittämistyöhön erilaisten palvelumallien kokeiluilla. Näin ollen verkosto on saattanut rakentua toiminnan ympärille oheistuotteena. Verkoston ylläpitoon ja aktiivisena pysymiseen ei välttämättä ole tehty suunnitelmia, jolloin vaikutukset saattavat jäädä lyhytkestoiseksi. Jos verkostot ja yhteistyö rakentuvat pelkästään henkilösuhteille, josta puuttuu organisaatiotason sitoutuminen, saavutetut hyödyt ja hiljainen tieto häviävät henkilöiden vaihtuessa.
Päättyvissä projekteissa syntyneiden asiantuntija- ja yhteistyöverkostojen työskentelyn jatkuminen on 
pyritty yhteistyö- tai kumppanuussopimuksilla. Mutta sopimukset eivät yksin riitä, sillä sovitut asiat pitää myös viedä käytännön toimintaa, joka vaatii jatkuvuuden ylläpitämiseen erityistä panostusta tulevina vuosina. Merkittävä rooli jatkossa tulee olemaan alueiden ELY-keskuksilla, joiden tehtävänä on vastata aikuisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisestä. Osa ELY-keskuksista onkin perustanut tai on perustamassa alueellisia elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmiä. Aika näyttää, kuinka hyvin ELY onnistuu tehtävässään.
Vaikka Opin ovissa on rakennettu vahvoja verkostoja palvelujen ylläpitämiseen, taustalla on pelko, että projekteissa alulle saatu aktiivinen kehittämistyö hiipuu, mikäli siihen ei kohdisteta osittain esim. tulevan ESR-kauden kehittämisprojekteja. Se on tunnustettu, että projektien hyvien käytäntöjen muuttaminen normaaliksi arjen toiminnaksi vaatii oman aikansa. Usein projektin elinkaari on liian lyhyt tähän tehtävään. Voidaankin sanoa, että kehittämisohjelman tavoite elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävä palvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin, ei toteudu vuonna 2014. Ehkäpä tähän päästään seuraavalla rakennerahastokaudella.
Opin ovissa vuodenvaihde on jännityksen aikaa. Silloin kerätään yhteen vuoden saldo ja tulokset. Mitä saatiin aikaan? Millaisissa sudenkuopissa rämmittiin? Millaisia uusia mahdollisuuksia oivallettiin? Kuinka suunnataan laivan kulkua paremmille reiteille?
Opin ovi -klinikka 1.12.2011 Pasila
Opin ovi -hankeperhettä tässä työssä auttaa toiminnan arviointi. Kehittämistyötä on kai mahdoton tehdä ilman arviointia, jos aikoo olla selvillä siitä, onko suunta oikea. Arviointia voi toteuttaa pienimmässä mittakaavassa kuten projektin itsearviointi yleensä on. Toisaalta arviointi voi olla ulkopuolisen toimijan toteuttama.
Aikuisohjauksen koordinaatioprojektissa tehdään sekä sisäistä itsearviointia sekä ulkopuolisen toimijan toteuttamaa arviointia. Ulkoisen arvioinnin tulokset saatiin joulukuun lopussa ja siitä haluaisin jakaa ajatuksiani lukijoiden kanssa.
Kaikkiaan olen tyytyväinen väliarvioinnin tuloksiin.
Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Kehitämme aktiivisesti erilaisia toimintapajoja, jotta tuo tavoite täyttyy. Yksi merkittävä tapa tässä on, että vuoropuhelemme jatkuvasti niiden yli 30 Opin ovi-projketin kanssa, joille tuotamme palveluja.
Ensin haluan nostaa ne asiat, joissa olemme onnistuneet hyvin:
”Projektipäällikköjen klinikkapäivät ovat tarjonneet monipuolista asiasisältöä, isommat seminaarit ovat luoneet hyvää yhteenkuuluvuutta ja aikuisohjauksen ammatillisuutta”
”Verkostovalmennussarja on ollut hyvä tuki”
”Oman projektin nettisivujen päivittämiseen ja siihen liittyviin kysymyksiin on aina saanut
hyvin tukea ja apua koordinaatioprojektilta”
Missä meillä vielä parannettavaa:
”Verkostoitumisen edistäminen jatkossakin on erittäin tärkeää.”
”Hyvien käytäntöjen ja tulosten kokoamista yhteen vielä selkeämmällä tavalla.”
”Alueellisten hyvien käytäntöjen mahdollisimman tehokas levittäminen valtakunnallisesti sekä välineitä/ideoita toiminnan juurruttamiseen.”
Nyt haluaisin haastaa Opin ovia keskusteluun mukaan. Millaista konkreettista tukea tarvitaan? Millaisia haasteita ja pulmia alueilla on? Missä voimme olla avuksi? Vaikuta ja ole mukana parastamassa yhteistä kehittämistyötämme.
Keskustelua ja kommentointeja odotellen…. Auli
Ai niin.. koko väliarvioinnin raportti löytyy TÄSTÄ
Kuvittele, jos olisi sata soittajaa ja jokaisella heillä eri soitin. Kuvittele, jos kaikki sata soittajaa soittaisivat yhtä aikaa eri kappaletta. Ilmassa törmäilisi melkoinen äänten sekasotku. Vaikka sata soittajaa soittaisi samaa kappaletta, ei heidän olisi helppoa soittaa aivan samaan tahtiin. Jonkun pitää näyttää soittajille, milloin soitto alkaa ja milloin on minkin soittimen vuoro.
Kaikki orkesterin soittajat ovat opetelleet mitä kapellimestarin käyttämä elekieli tarkoittaa. Tämä kieli muistuttaa hiukan kuurojen käyttämää viittomakieltä. Sen mukaan, miten kapellimestari liikuttaa käsiään, tietävät soittajat, miten äänekkäästi tai hitaasti heidän kuuluu soittaa.
On hyvä, että kapellimestari olisi itse soittanut jotain soitinta. Silloin hän tietää millaista on olla orkesterissa soittajana. Konsertit ovat pieni osa kapellimestarin työtä. Ennen esitystä hänen on opeteltava sävellyksen nuotit ja harjoiteltava soittoa orkesterin ja joskus myös kuoron kanssa.
Konsertteja on eri paikkakunnilla, kenties eri maissakin, joten kapellimestari joutuu matkustelemaan paljon. Kapellimestarin täytyy myös pitää esiintymisestä. Vaikka esiintyminen on mukavaa, kapellimestari ei esiinny yksin. Orkesterin edessä ei kapellimestari voi sooloilla ja heilua miten sattuu, sillä mitä silloin tulisi orkesterin soittamisesta? Sävelten sekametelisoppa.
Lähes neljä kuukautta uutta projektipäällikkyyttä takana. Tuo kuvaus kapellimestarista istuu hyvin projektipäällikön työhön. Jotta projekti lipuu sujuvasti kohti haluttua satamaa, on oltava vahva kivijalka, selkeät tavoitteet ja toimintaa tukevat ryhmät, jotka nivoutuvat saumattomasti toisiinsa. Ryhmillä on omat vastuut ja tehtävät. Projektipäällikkö näyttää suunnan ja kannustaa. Aina se ei ole helppoa eikä kivutontakaan, eikä yhteen nivoutuminen tapahdu hetkessä. Orkesterin pitää oppia tuntemaan kapellimestarinsa ja päin vastoin. Lisäksi on hyvä antaa aikaa, tilaa ja kunnioitusta jokaiselle orkesteriin kuuluvalle. ja ennen kaikkea.. pitää yhdessä innostaa ja innostua ja uskoa siihen, mitä tekee.
