Ohjausta kolmannella sektorilla
Työttömien ohjaus vaatii kuuntelemista
“Työttömyys ei ole yksilön oma vika, vaikka sitä näin helposti mediassa toitotetaankin. Tällainen ajattelu on tarttuvaa – jo parikymppinen nuori voi kokea leiman omakseen ja ajatella, ettei hänestä ole mihinkään.”
Näin toteaa Jyvässeudun Työttömät ry:n hanketyöntekijä Tanja Närhi, joka kohtaa työttömiä asiakkaita laidasta laitaan.
“On kaikenikäisiä ihmisiä, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajia. Yhdessä ääripäässä on vastavalmistunut parikymppinen, jolla ei ole minkäänlaista omaa työkokemusta ja joka ei esimerkiksi osaa tilata itse verokorttiaan. Toisaalta on 55-vuotiaana työttömäksi jääneitä yliopistolla pitkään työtä tehneitä ihmisiä. Yhteiskunnan suojaverkon läpi putoaa lopulta aika helposti.”
Vuosina 2013-2015 toteutettava Säpäkkä-hanke edistää nuorten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien hyvinvointia ja kartoittaa näiden kohderyhmien palvelutarpeet Jyväskylän alueella.
“Hankkeen myötä pyritään tuomaan työnohjauksellisia elementtejä yhdistyksen työllistämistoimintaan ja kartoittamaan työn ohella laajemmin esimerkiksi asiakkaan olemassaolevaa pohjakoulutusta ja mahdollisia jatko-opintoja tulevaisuudessa.”
Yksi tavoitteista on laatia tai päivittää kaikille työkokeilussa tai palkkatukipaikassa oleville oma CV ja mahdollisesti myös auttaa työhakemusten teossa. Näin palkkatukijakso johtaisi muuhunkin kuin vain takaisin TE-toimiston luukulle.
“Ennen kaikkea tämä ohjaaminen vaatii ihmisen aitoa ja oikeaa kuuntelemista, on kyettävä lukemaan rivien välistä. Kyse on arkisista kohtaamisista ja toisen kunnioittamisesta ihmisenä. Jos työttömyyttä on jatkunut pitkään, itsetunto voi olla hyvin matalalla. Sitä lähdetään vähitellen rakentamaan onnistumisen kokemusten kautta.”
Asiakkaan kannalta auttajatahoja on niin monenlaisia, että niistä riittävän tiedon saaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden rakentaminen on vaativaa.
“Yhden luukun periaatetta toivoisi enemmän. Yksittäinen ihminen ei tietenkään voi tietää kaikkea, mutta jonkinlainen verkosto tai moniammatillisella yhteistyöllä tuotettu palvelu toimisi nykytilannetta paremmin ja estäisi väliinputoamisia. Töihin! -palvelu on tällaisesta palvelusta erinomainen esimerkki.”
Palkkatuki ja työkokeilu auttavat kohti työelämää
Jyvässeudun Työttömät ry:n keskeisimmät toimintamuodot ovat ihmisten työllistäminen palkkatuella, työkokeilujen toteuttaminen, työttömien edunvalvonta sekä työttömien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen esimerkiksi ryhmätoiminnan kautta.
“Asiakkaat joko tulevat TE-toimiston kautta tai ottavat itse yhteyttä, jos hakevat esimerkiksi palkkatukipaikkaa”, Närhi sanoo.
Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaan mukaan palkkatukipaikkaa Jyvässeudun Työttömät ry:stä hakevien on oltava jyväskyläläisiä TE-toimiston asiakkaita.
“Palkkatukipaikka tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja saa TE-toimiston myöntämää tukea työntekijän palkkaamiseen. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoitus on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen tarkoitus on kompensoida työnantajalle esimerkiksi pitkän työttömyyden tai riittämättömän koulutuksen aiheuttamaa osaamisvajetta. Palkkatuen myöntämistä arvioidaan työnhakijan tilanteen perusteella ja tuen edellytykset sovitaan TE-toimiston ja työntekijän kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa.”
Työkokeilu taas on 1-6 kuukauden mittainen jakso, joka tarjoaa esimerkiksi alaa vaihtaville tai pitkään perhevapaalla olleille mahdollisuuden saada yhteyksiä työelämään. Jyvässeudun Työttömät ry:n palkkatukipaikkoihin sisältyy aina alkuun kuukauden mittainen työkokeilujakso, jonka aikana selvitetään puolin ja toisin, onko paikka asiakkaalle sopiva. Työkokeilussa oleville maksetaan ansio- tai peruspäivärahaa tai työttömyystukea sekä ylläpitokorvaus.
“Myös työkokeilussa tehdään samoja töitä kuin palkkatuella tuetussa työssä. Työkokeilu on myös työntekijän etu – jos hän kokee työtehtävän huonoksi, hän voi lopettaa sen kesken ilman sanktioita”, sanoo Tanja Närhi ja muistuttaa myös sosiaalisen tuen roolista palkkatuetussa työssä ja työkokeilussa:
“Kun on pidempään työttömänä, mökkiytyy helposti. Palkkatukityössä ja työkokeilussa saa olla osa työyhteisöä ja rohkaistuu olemaan enemmän ihmisten seurassa.”
Tavoitteena on, että kun asiakkaan palkkatukijakso päättyy, hänellä on jonkinlainen kiintopiste tiedossa – ellei työpaikkaa niin jonkinlainen tuntuma siitä, mitä hän haluaa, ja paremmat valmiudet tämän haaveen toteuttamiseen. Palkkatukijaksolta tai työkokeiluista siirtyy joka vuosi työntekijöitä koulutukseen tai työelämään.
“Viime keväänä esimerkiksi eräs toimistollamme palkkatukijakson päättänyt henkilö pääsi terveydenhuollon puolivuotiseen sihteerinkoulutukseen. Hän valmistui, mikä oli tietysti todellinen onnistumisen kokemus. Harjoittelupaikkojen kautta hän sai yhteyksiä käytännön työnantajiin ja pääsi lopulta näyttämään osaamistaan varsinaisessa työpaikassa. Se tuntui hienolta.”