Uudenmaan Opin ovi -verkostot kiinni ELO-työssä
Noin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa on maakuntana aivan omanlaistensa haasteiden edessä. Väkimäärältään suuren alueen ohjauspalveluiden kehittäminen on vaatinut tuekseen yhteensä kahdeksan Opin ovi -projektia. Projektien kehittämien palvelupisteiden ja verkkosivustojen juurtuminen on ollut haasteellista, mutta verkostot ovat jääneet elämään kautta maakunnan.
Eteispalvelumalli hyödyntää olemassa olevia ovia
Länsi-Uudellamaalla oli alusta asti selvää, että alueelle ei ryhdytä puuhaamaan omaa fyysistä palvelupistettä.
”Lähdimme liikkeelle siitä, että meillä on jo olemassa fyysisiä pisteitä, eteisiä, joissa istuu valmiiksi esimerkiksi vahtimestari tai opintosihteeri. Verkostoyhteistyön ideana oli, että menee asiakas sisälle mihin tahansa organisaatioon, hänet otetaan samalla tavalla vastaan. Laatu syntyy siinä, kun ihmiset työskentelevät samankaltaisesti organisaatiosta riippumatta. Nimesimme tämän eteispalvelumalliksi”, Opin Ovi L-U:n projektipäällikkö Matti Pihlajamaa sanoo.
Projektin tuloksena syntyi kumppanuussopimus, jonka ovat allekirjoittaneet kahdeksan oppilaitosta, TE-toimisto, alueellinen kehittämisyhtiö sekä kolmannen sektorin edustaja. Kumppanuussopimuksen liitteenä on eteispalvelumallin sisällään pitävä toimintaohjelma, joka määrittelee kohtuullisen tarkasti, kuinka verkostoyhteistyö etenee.
”Asiakasta ei luukuteta, vaan hänen ongelmansa otetaan haltuun, minkä jälkeen ammattilaiset pompottelevat asiaa keskenään. Tämän perusajatuksen pohjalta olemme toimineet”, Pihlajamaa kertoo.
Eteispalvelumalli saa kiitosta Uudenmaan ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Merja Ekqvistilta.
”Tavallaan eteispalvelumallin ympärillä tehty työ jo osin ennakoi Ohjaamo-kokonaisuuden tulevia malleja”, hän sanoo.
Alueverkostot ELO-ryhmän alle
Verkostoyhteistyö on edelleen aktiivista myös Itä- ja Keski-Uudellamaalla sekä pääkaupunkiseudulla, vaikka näillä alueilla avatut fyysiset palvelupisteet eivät enää toiminnassa olekaan. Myös Uudenmaan ELY-keskuksella on ollut oma Opin ovi -projektinsa, ja tämä on edesauttanut alueverkostojen siirtymistä ELO-ryhmän alaisuuteen.
”Alueelliset Opin ovet ovat tehneet hienoa pohjatyötä. Verkostot olivat valmiiksi koottuja ja niiden yhteistyö sujui puolin ja toisin hyvin. Jos minun on tarvinnut kutsua ihmisiä koolle, tämä on aina onnistunut verkostojen yhteyshenkilöiden kautta. Opin ovi Uudenmaan ELY-keskus ei ole varsinaisesti ollut mikään koordinaatioprojekti, se on vain jotenkin asettunut alueellisten projektien keskiöön esimerkiksi yhteisten tapaamisten kokoonkutsujana”, projektipäällikkö Taina Piispa Uudenmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Kun ELO-ryhmien perustaminen sitten tuli ELY-keskusten velvollisuudeksi, tähän oli luontevaa mennä oman projektin kautta. Alueverkostojen vahvistamisen ohella Opin ovi Uudenmaan ELY-keskus on kehittänyt alueen ohjausosaamista ja panostanut työelämäyhteistyöhön.
”Nykyistä projektia edeltäneessä Opin ovi TE-keskuksessa tehtiin selvitys alueen pk-yritysten ohjauksen ja osaamisen kehittämisen tarpeista. Usein yrittäjät halusivat nostaa esille nuoret maahanmuuttajat: mitä problematiikkaa aiheeseen liittyy ja mitä he meiltä sen suhteen toivoisivat. Selvityksistä tehtiin yhteenvedot, joita hyödynnettiin ihan valtakunnallisella tasolla”, Taina Piispa kertoo.
Opin ovi Uudenmaan ELY-keskus on järjestänyt yrittäjien aamubrunsseja yhteistyössä päättyneen Uusi taito -välityömarkkinaprojektin kanssa.
”Huomasimme, että pk-yrittäjillä on paljon epäselvyyksiä työllistämiseen liittyvien asioiden suhteen, joten päätimme yhdistää voimavaramme asian tiimoilta. Lähetimme kutsuja tilaisuuksiin paikallisille yrittäjäjärjestöille”, Piispa sanoo.
Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti vierailee 11 ELY-alueella keräämässä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seuraamassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. Tilannekatsauskäyntien raportit julkaistaan Opin ovien verkkosivuilla.