Harrastukset TOP 3

Haastattelin eilen musiikinopiskelijoita heidän harrastuksistaan. Ajattelin saavani monipuolisen listan jännittävistä harrastuksista (esim. geokätköily ja boulderointi) joista voisin sitten tämän blogin runsaalle lukijakunnalle raportoida. Järkytyksekseni jouduin toteamaan, että musiikinopiskelijat eivät juuri harrastuksia harrasta. Sain kuitenkin vaivoin kasattua musiikinopiskelijoiden harrastusten top 3-listan, josta voidaan havaita pari pääsuuntausta sekä rykelmä sekalaisia aktiviteetteja, joita musiikinopiskelijat epätoivoisesti yrittävät ahtaa kategoriaan harrastukset.

3) –minen -harrastukset
Neulominen, lukeminen, leffojen katsominen, hengaileminen, bailaaminen, mitä näitä nyt on. Tällaiset harrastukset ovat käteviä, sillä niitä ei välttämättä ole sidottu aikaan, eikä paikkaan. Kaiken lisäksi useita minen-harrastuksista voi tehdä myös koulussa! Kudelma kulkee mukana luennoille ja kirjat raahautuvat koululaukussa piristämään koulupäivien tylsiä hetkiä.

2) Urheilu
Joo, eihän uskoisi? Toisiksi yleisin mainittu harrastus opiskelijatovereideni keskuudessa oli urheilu. Jyväskylässä opiskelijoita liikuttaa Korkeakoululiikunta, joka pitää sisällään runsaan valikoiman erilaisia ryhmäliikuntatunteja, palloiluvuorot sekä pääsyn kuntosalille. Tälle keväälle opiskelijakorttiin kiinnitettävän liikuntatarran saa kahdeksan kaljan hinnalla, joka ei järisytä edes opiskelijabudjettia. Tarra on voimassa myös kesällä, jolloin ryhmäliikunta jatkuu kesäaikatauluilla. Suosittelen tosin puntaroimaan omaa todellista harrastuspotentiaalia ennen ostopäätöksen tekemistä. Pikaisesti arvioituna viime vuoden ryhmäliikuntani tulivat maksamaan á 10 euroa, sillä en ehtinyt opiskeluiltani ja koiran ulkoiluttamiseltani käydä kuin muutamalla ryhmähyppelytunnilla, parilla kuntonyrkkeilytunnilla ja yhdellä nöyryyttävällä modernin tanssin tunnilla. Tänä vuonna olen panostanut Rajakadun kuntosaliin, jonne pääsee pelkällä JAMKO:n opiskelijakortilla ilman liikuntatarraa.

1) Musiikki
Suurin osa harrastusaiheiseen ahdisteluuni vastanneista myönsi harrastavansa ainoastaan musiikkia. Musiikkialan opiskelu tarkoittaa parhaimmillaan/pahimmillaan sitä, että musiikkia opiskellaan, tehdään työksi ja harrastetaan samaan aikaan. Näyttää siltä, että musiikin opinto-ohjelman intensiivisyys ja muusikon elämäntapa takaavat sen, ettei musiikin ulkopuolisille harrastuksille ole aikaa. Joidenkin haastateltavien kohdalla olin havaitsevinani myös lievän shokin kaltaisia reaktioita, kun oman elämän harrastamattomuus kaikessa karuudessaan heille valkeni. Haastatteluni synnyttivätkin keskustelua: Onko aivan ok, että musiikinopiskelijalla ei ole harrastuksia lainkaan?

Tähän loppuun vielä nasevana loppukaneettina kehottaisin opiskelijoita valitsemaan yhden harrastuksen kustakin yllä mainitusta kategoriasta ja harrastamaan niitä säännöllisesti. Takaan, että opiskeluinto pysyy yllä läpi lukuvuoden! Musiikkia voitte tulla harrastamaan JAMK:n harjoitusmusiikkiopistoon, jossa me tulevat musiikkipedagogit annamme opetusta opiskelijahintaan. 😉