Miten yhdistää opiskelu ja urheilu?

Moni on ihmetellyt, miten pystyn yhdistämään sm-tason urheilun ja opiskelun. Välillä ihmettelen sitä itsekin ja myönnettäköön, että on ollut hetkiä, jolloin en ole itsekään uskonut tästä kaikesta selviytyväni. Harjoittelen nyt yhdeksättä vuotta aikuisten sm-tasolla samanaikaisesti opiskellen, joten uskon että tiedän mistä puhun.

Kun harjoituksia on viikossa 7-9, yhteen harjoitukseen menee harjoituksesta riippuen 1,5-2,5 tuntia ja lepopäiviä on yksi viikossa, voi tulla helposti ahdistunut olo – miten selviän tästä kaikesta kun pitäisi samanaikaisesti lukea tenttiin, tehdä raportteja ja olla läsnä tunneilla? Jos minulta kysytään, mitä teen vapaa-ajallani, päällimmäisenä mieleeni tulee kysymys: Mikä vapaa-aika?

Kaiken a ja o on aikataulutus. Mainitsinkin aikaisemmassa tekstissäni siitä, että kirjoitan kalenteriin, milloin teen mitäkin. Koulu ja treenit määrittävät täysin oman aikatauluni, jolloin koulutehtäviä teen yleensä iltapäivällä. Jos koulu sattuu alkamaan myöhemmin, en käytä aamua pitkään nukkumiseen (koska se sekoittaa helposti rytmiä), vaan saatan mennä aamulla tekemään koululle tehtäviä. Joskus olen joutunut myös käyttämään yöaikaa koulutehtävien tekemiseen, mutta sitä en suosittele kellekään. Unirytmi menee täysin sekaisin ja väsyneenä ei saa mitään järkevää aikaiseksi. Joten vaikka tuntuu, että tehtävät eivät valmistu, ei siltikään kannata käyttää yötä tehtävien tekemiseen – enemmän suosittelen aamulla aikaisin heräämistä.

Ruokailu on yksi tärkeimmistä asioista, jos miettii urheilijan elämää. Sekin kuitenkin vaatii aikataulutuksen. Koulussa saa usein syötyä hyvän lounaan, mutta päivällisen kanssa tulee helposti ongelmia. Ei ole yhtä tai kahta kertaa, kun päivällistä ei kerkeä tekemään. Yleensä tyydyn johonkin keveämpään vaihtoehtoon, varsinkin jos treenit alkavat jo viiden aikaan. Teen myös usein viikonloppuisin isot annokset ruokaa, jota voin sitten iltapäivisin syödä. Tätä tekniikkaa käytän myös työharjoittelun aikaan, jolloin ei ole aikaa tehdä arkisin ruokaa, paitsi illalla myöhään. Työharjoittelupaikoilla on joskus tarjolla ruokaa, mutta usein se on opiskelijalle varsin kallista. Tästä syystä omat eväät on hyvä olla mukana. Itse olen varsin kiukkuinen nälkäisenä, joten pyrin välttämään kyseistä olotilaa syömällä välipaloja tasaisin väliajoin. Banaani menee helposti päivän aikana tummaksi repussa, mutta esimerkiksi omena säilyy hyvin. Koulun kahvilassa on myös myynnissä esimerkiksi rahkoja, joita on helppo syödä tauoilla.

Kaikille, varsinkin urheilijoille on varmasti tuttu sanonta: ”Koulun tulisi aina olla etusijalla”. Olen aina tiedostanut asian, mutta asia ei kuitenkaan näin ole aina ollut. Lukiossa oli vielä helppoa yhdistää opiskelu ja urheilu. Koeviikot eivät tuottaneet isompaa stressiä, koska selvisin kiitettävin numeroin ilman että minun tarvitsi hirveästi edes lukea. Reilu vuosi sitten syksyllä motivaationi koulun suhteen oli täysin nollassa. Treenaamisen suhteen olen aina ollut tunnollinen, eikä tullut kuuloonkaan että olisin jättänyt yhdetkään harjoitukset väliin koulun takia, vaikka se on täysin sallittua. Lykkäsin koulutehtäviä myöhemmäksi, enkä halunnut lukea tentteihin. Keskityin vain treenaamiseen ja koulussa deadlinet lähestyivät uhkaavasti. Kun aikaa ei enää ollut, niin käytin öitä koulutehtävien tekemiseen ja tentteihin lukemiseen. Tämä kaikki vain siksi, ettei minua kiinnostanut aiemmin aloittaa. Selvisin kuitenkin kyseisestä syksystä useiden uusintojen kautta, mutta tuloksena tästä kaikesta oli joululoman alkaessa kaksi viikkoa kestänyt silmätulehdus ja koko loman kestänyt flunssa + kuume. Opin siis kantapään kautta, että koulun pitää tulla ensin, ja jos se vaatii joistain harjoituksista poissaoloa, on myös oltava pois harjoituksista. Nykyään olen löytänyt hyvän tasapainon. Aloitan lukemisen ja tehtävien tekemisen ajoissa, jolloin ne eivät jää viime tippaan ja arvosanatkin ovat parempia.

Olen hyvin suunnitelmallinen ihminen. Suunnitelmallisuus ei ole kaikille itestäänselvyys, joten avaan hiukan, mitä se tarkoittaa omassa elämässäni. Edellisenä iltana mietin, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Pyrin usein siihen, ettei tarvitsisi useampaan kertaan lähteä kotoa. Esimerkiksi jos menen koulun jälkeen salille, on minulla koulussa mukana sali- ja suihkukamat. Eväät pitää tehdä, jotta jaksaa treenata heti koulun jälkeen. Mietin myös, onko mitään muuta asiaa, minkä voisin suorittaa samalla reissulla (esim. palauttaa kirjoja kirjastoon).

Jos on paljon kouluhommia, mietin etukäteen, mitkä kaikki tilanteet voin käyttää hyödyksi niiden tekemiseen. Esimerkiksi jos ruokatunti sattuu olemaan hieman normaalia pidempi, tai jos tunnit päättyvätkin hieman aiemmin. Viikonloput olen pyrkinyt pyhittämään treenaamiselle ja levolle. Mielelle tekee hyvää, jos on yksi päivä viikossa kun ei tee kumpaakaan. Ja voi että sitä fiilistä kun saa vaan olla. Jos tehtävät on tekemättä, niin ne kummittelee vapaapäivänäkin, siksi ne kannattaa alottaa ajoissa.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että jos mä oon onnistunut tässä niin onnistuu moni muukin. Kyse on pääasiassa vaan viitseliäisyydestä 🙂

-Emma