Tarvaalan agrologiopiskelijat Saksassa

Starttasimme JAMKin Biotalousinstituutin agrologiopiskelijoiden Saksan matkamme 13.11.2017 klo 11:30 Hampurin lentokentältä. Kunkin matkalaisen oli määrä hankkiutua kentälle parhaaksi katsomallaan tavalla, ja osa olikin viettänyt jo edellisen viikonlopun lomaillen Saksassa.

Olimme vuokranneet yhdeksän hengen tila-autot koko ryhmän käyttöön viikon ajaksi, mutta heti kun olimme starttaamassa kohti ensimmäistä vierailukohdettamme huomasimme ettei yksi oppilaista (itse allekirjoittanut) löytänyt itselleen vapaata paikkaa mistään autosta. Käytössämme piti siis olla kolme yhdeksän hengen autoa, mutta yksi niistä oli jostain kumman syystä kahdeksanpaikkainen. Jouduimme valitettavasti vaihtamaan Mersusta Fordiin.

Olimme aikataulusta hieman jäljessä, mutta ensimmäisen päivän vastoinkäymisten jälkeen kaikki sujui melko mallikkaasti, ja edessämme oli antoisa reissu. Tavoitteena oli sahata Hampurin ja Hannoverin väliä ja kai lähialueita vieraillen erilaisissa maatalouteen liittyvissä kohteissa. Luultavasti ketkään muut, kuin opettajat, eivät olleet kärryillä siitä, missä aina välillä liikuttiin, kun kaikki keskittyivät ihastelemaan Saksalaista maisemaa. Seuraavaksi kerromme hieman missä vierailimme ja millaisia kohteet olivat.

Hemme Milch 13.11.

Ensimmäinen kohteemme oli viehättävä ja maanläheinen peri saksalainen maatilayritys Hemme Milch. Tilan tarinaan ja historiaan meidät johdatti elegantti tilan toimitusjohtaja. Tilan ympäristö oli viehättävä ja idyllinen. Suuressa yli 400 lehmän navetassa eläimet voivat hyvin ja ympäristö oli hyvin hoidettu. Tilan historia oli perinteikäs, tilan toiminta on alkanut jo vuonna 1589. Toiminta oli aikojen saatossa muuttunut eri isäntien mieltymysten mukaan kasvituotannosta kotieläintuotantoon. Viimeisin muutos oli 20 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehty tuotannonsuunnan muutos perunan viljelystä maidontuotantoon. Tuotannossa oli panostettu maidon jatkojalostukseen, jonka seurauksena peltoviljely oli ulkoistettu urakoitsijoille lähes kokonaan.

Tilalla on oma meijeri, jossa työskentelee 14 henkilöä kahdessa eri vuorossa. Meijerissä maitoa jalostetaan kolmen muun tilan kanssa yhteistyössä jatkojalosteiksi. Päivän kohokohta olikin jalostettujen tuotteiden maisteleminen, tarjolla oli mm. jugurtteja, makumaitoja ja puddingeja, jotka nousivat ylivoimaiseksi suosikiksi keskuudessamme.

Hemme Milch
Tilalla oli suuri ammattiylpeys tuottaa hyvää, laadukasta ja puhdasta maitoa ja muita tuotteita suoraan tilalta, mistä myös me Suomalaiset voisimme ottaa mallia.

BIRO – Biogas Ronnenberg 14.11.

Ronnenbergin biokaasulaitos Hannoverin tuntumassa on viiden maanviljelijän yhteisyritys. Laitoksessa tuotetaan biokaasua suoraan Hannoverin kaupungin kaasuverkkoon. Syötteinä käytetään murskattua maissia ja sokerijuurikasta. Laitos on perustettu vuonna 2007, ja sillä on 20 vuoden sopimus kaasun toimituksesta. Laitoksessa syntyvää lämpöä hyödynnetään mm. polttopuiden kuivatuksessa.

Ronnenbergin biokaasulaitoksen tekniikan on rakentanut MT-Energie GmbH & Co. KG. Laitoksen teho on 1,4 MW sähköä tai 650 Nm3 raakakaasua. Laitos tuottaa 350 Nm3 biometaania tunnissa. Jatkuvatoimiseen reaktoriin syötetään päivittäin 60 t maissia ja 10 t sokerijuurikasta. Massa viipyy reaktorissa ja jälkikaasutuksessa yhteensä 180 päivää. Mesofiilinen kaasutusprosessi toimiin noin 40 lämpöasteessa. Loppujäännös hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Jätteeksi jää vain käyttökelvoton ligniinimassa. Tuotetusta kaasusta puhdistetaan hiilidioksidi pois kemiallisen prosessin avulla ennen kaasuverkkoon siirtämistä.

Biokaasulaitos
Kuvassa oikealla varastoitua maissirehua ja taustalla biokaasulaitoksen reaktoreita.

Biokaasulaitoksen ylläpito on viljelijöille sivutoimista. Laitosta pyöritetään vuoroviikoin. Päivittäinen työaika on 4-5 h. Laitos työllistää välillisesti sadonkorjuun urakoitsijoita. Ronnenbergin biokaasulaitos perustettiin aikana, jolloin biokaasun tuotanto oli erittäin hyvin tuettua Saksassa. Laitos on käytännössä maksanut itsensä takaisin jo tämän vuoden aikana. Toiminnan kehittämistä tai laajentamista ei ole suunnitteilla, koska uusiutuvan energian tukipolitiikka on muuttunut epäedullisemmaksi.

Claas 14.11.

Vierailimme Claasin tehtaalla Harselwinkelissä toisena matkapäivänämme. Tehtaalla meitä oli vastassa kaksi karismaattista herrasmiestä, jotka jakoivat porukan puoliksi, saimme kuulokkeet ja sitten lähdimme tehdaskierrokselle.

Claasin esittelijät
Vierailimme Claasin tehtaalla Harselwinkelissä toisena matkapäivänämme. Tehtaalla meitä oli vastassa kaksi karismaattista herrasmiestä, jotka jakoivat porukan puoliksi, saimme kuulokkeet ja sitten lähdimme tehdaskierrokselle.

Claas-tehtaalla vierailu oli hyvin mielenkiintoinen, ja oli mahtavaa nähdä huomattavasti isompi tehdas kuin esimerkiksi Valtran tehdas. Tehtaalla valmistettiin mm. puimureita ja paalaimia. Kaikista isointa traktoria valmistettiin ainoastaan Harselwinkelissä, koska se oli johtajan lempitraktori.

Arviolta puolet tuotannon valmistamista osista tehtiin robotin avulla ja toinen puoli valmistettiin käsityönä, joten tehtaalla näki hyvin paljon hitsaajia ja muita metallityöntekijöitä. Pääsimme näkemään tehtaalla myös erittäin nykyaikaista robotiikkaa, kun esimerkiksi eräs robotti hoiti hitsaamisen ja metallin työstämisen aivan omin avuin. Oli huikeaa nähdä, miten paljon tekoälyä hyödynnetään tuotannossa nykyaikana.

Agritechnica 15.-16.11.

Seuraava vierailukohteemme oli Agritechnica -messut. Messut järjestetään Hannoverissa, ja ne ovat maailman suurin maatalousalan myynti- ja messutapahtuma. Tänä vuonna messut keräsivät huimat 450 000 kävijää, joista 27 päätä oli meidän ylvästä joukkoamme. Tämän vuoden messujen teemoina olivat vihreä tulevaisuus ja älykäs teknologia. Kyseiset teemat näkyivät messuilla paljon ja messut olivat erittäin mielenkiintoiset. Messuilla palkitaan vuosittain uusia innovaatioita erilaisissa kategorioissa ja iloksemme suomalainen Valtra kahmi palkintoja traktorikategorioissa.

Agrtitechnica
Messualue oli pinta-alaltaan yli 40 hehtaaria, ja messuhalleja oli parisenkymmentä. Parin päivän messuvierailun aikana ei välttämättä ehtinyt nähdä kaikkea messuilla.

Alla on video messuilta.

TIHO 16.11.

Puolikkaan messupäivän jälkeen vierailimme paikallisen yliopiston opetusmaatilalla. TIHO (Stiftung Tierärztliche Hochschule Hannover) on Hannoverissa sijaitseva yliopisto ja tutkimuslaitos. Yliopisto ottaa vuosittain sisään 240 opiskelijaa ja yhteensä yliopistolla on noin 2 000 opiskelijaa. Se omistaa 171 hehtaaria peltoa, ja tila työllistää jopa 25 henkilöä, pääsääntöisesti harjoittelua tekeviä opiskelijoita. Tilalla kasvatettiin lypsylehmiä, sikoja sekä monipuolisesti siipikarjaa kananmunantuotannosta Pekingin ankkoihin. Tilallisille yliopisto järjestää koulutuksia ja luentoja.

TIHO
Yliopiston tilukset ilmakuvassa. Eri eläimiä varten on eri tuotantorakennukset, joten alue on laaja.

Raiffeisen Agil Leese 17.11.

Perjantaina päivän ensimmäinen vierailukohde oli Raiffeisen Agil Leese -osuuskunta. Vierailun aluksi meille pidettiin esitelmä osuuskunnasta ja sen monipuolisesta toiminnasta ja palveluista. Tämän jälkeen lähdimme kiertämään aluetta, jossa pääsimme seuraamaan hakkeen tekoa, jätteiden käsittelyä ja kompostointia. Osa osuuskunnan rakennuksista on toisen maailmansodan aikaisia rakennuksia, jotka on otettu hyötykäyttöön.

Raiffeisen
Osuuskunta hyödyntää toisen maailmansodan aikana rakennettuja rakennuksia tiloinaan. Osuuskunnan toiminta kestää päivänvalon, vaikka rakennusten naamiointi onkin huippuluokkaa.

Raiffeisen Agil on perustettu vuonna 1920 viljelijöiden toimesta. Toimintaa laajennettiin 1970 luvulla, jolloin kuvioihin tuli pienimuotoinen viljan ja lannoitteiden myynti. Osuuskunnassa on 170 työntekijää ja noin 200 osakasta ja sen toiminta on hyvin monipuolista. Toimintaan kuuluu mm. tilojen kunnostusta ja vuokrausta, rakennustoimintaa, kierrätystä ja kompostointia. Kierrätykseen kuuluu kaikki mahdollinen vaatteista rakennusjätteeseen.

Osuuskunnalla on myös koneiden ja ajoneuvojen katsastusta ja huoltoa, sekä koneiden lunastusta, ostoa ja välittämistä. Koneiden huoltoon on tarjolla myös erilaisia koulutuksia, esim. mekaanikon pätevyys. Sopimusviljely kuuluu myös palveluihin. Osuuskunta itse kasvattaa luomuomenoita ja valmistaa niistä esimerkiksi omenamehua. Yhtiöllä on 240 hehtaaria peltoa omenan kasvattamiseen. Omenamehua ja muita lähialueentuotteita myydään osuuskunnan myymälässä Hofladenissa. Raiffeisen tekee maanviljelyssä yhteistyötä Hassen nimisen yrityksen kanssa, joka tuottaa ja tekee maanviljelyyn liittyviä palveluita ja töitä.

Toimintaan kuuluu uusiutuvan energian valmistaminen. Näitä on puuhakkeen valmistus ja myynti sekä pelletin myynti, jossa Raiffeisen Agil on Pohjois-Saksan suurin. Pellettejä yhtiö ei valmista itse, vaan ostaa ja myy eteenpäin. Biokaasun tuotanto on myös isossa roolissa yhtiössä, ja sitä tuotetaan talojen lämmittämiseen. Raiffesen jalostaa myös öljyä polttoaineeksi ja sillä on neljä kylmäasemaa. Asemilta saa bensaa sekä dieseliä ja yhdeltä asemalta saa kaasua. Kaiken lisäksi osuuskunta tarjoaa vanhusten hoivapalveluita. Yhtiöllä on myös avustussäätiö työntekijöille, joka avustaa sekä nykyisiä, että eläkkeelle jääneitä työntekijöitä ja heidän perheitään.

Hof-decker 17.11.

Viimeinen vierailukohteemme oli Hof-decker, joka on vuonna 1725 perustettu saksalainen perhetila. Tilakeskus on jouduttu siirtämään kylästä sen laitamalle tilan puutteen vuoksi. Uuden tilakeskuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2001. Tilalla tuotetaan maitoa, sokerijuurikasta ja biokaasua.

Tilalla on kaksi navettaa ja 250 lypsävää lehmää. Lehmät lypsetään kolmesti päivässä kalanruotoasemalla, jossa on paikkoja yhteensä 24. Keskituotos on melko korkea, noin 12 500 kg vuodessa. Vertailun vuoksi Suomessa lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 41,5 ja keskimääräinen maitotuotos 9 542 kg vuodessa.
Omaa peltoa tilalta löytyy 200 hehtaaria. Tilalliset pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon töitä omilla koneilla, mutta esimerkiksi kasvinsuojelu on täysin urakoitsijan hoidettavana. Viljelyssä on sokerijuurikasta, säilörehunurmea ja maissia. Maissi on Saksassa todella yleistä sille otollisten kasvuolosuhteiden ja ravintoarvojen vuoksi.

Tilalla on myös neljä biokaasureaktoria itse tilan pihassa ja kaksi viereisen kylän edustalla, josta saadaan kaasua koko kylän lämmöntarpeisiin. Biokaasulaitoksen kokonaisteho on 3,5MW ja se tarvitsee toimiakseen 100 000kg maissia päivittäin lietelannan lisäksi. Tällaisen maissimäärän saamiseksi maissia ostetaan lähellä sijaitsevilta tiloilta, joilla sitä viljellään yhteensä noin 850ha:n alalla. Näin suomalaisen näkökulmasta tuntuu melko hurjalta laittaa syömäkelpoista maissia näin suurelta alalta biokaasun tuotantoon. Saksan energiapolitiikan takia tämä on mahdollista vaikka nykyään ei kuulemma kannata biokaasulaitosta rakentaa muuttuneen tukipolitiikan takia. Tällä kyseisellä tilalla tultaisiin toimeen jopa ilman energiantuotantoon suunnattuja tukia.

Lopuksi vielä kiitokset kaikille reissuun osallistuneille ensiluokkaisesta matkaseurasta ja unohtumattomasta matkasta!

Agrologiopiskelijat

Jussi Nieminen & Santeri Tuuli

PS. Lue lisää agrologiopinnoista.

Jätä kommentti