Kollegani Kristina Åbergin vastaus:
Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet.
Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin:
Tarkennettu haku
ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi)
ja
koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)
Olen saanut kahdelta yritykseltä PowerPoint-esitykset joista olen ottanut tietoa työhöni. Miten näiden lähteet kuuluu merkata tekstiin ja lähdeluetteloon? Eli minulla on vain tiedossa yrityksen nimi ja tietysti keltä olen sen saanut ja milloin. En löydä mitään ohjeistusta vastaavaan tilanteeseen.
a) Jos powerpoint-diaesityksellä on selvästi henkilötekijä:
Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Diaesityksen nimi. Powerpoint-diat. Saatu Yritys Oy:ltä päiväys.
b) Jollei ole henkilötekijää, voit aloittaa Diaesityksen nimellä:
Diaesityksen nimi. Julkaisuvuosi. Powerpoint-diat. Saatu Yritys Oy:ltä päiväys.
Sitä kysyisin vielä, että onko ok että lähdeluettelossa esiintyy sekä ”polkuja” että suoria linkkejä?
On ok, että kumpiakin on lähdeluettelossa. Johdonmukaisuus on suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa lukijan näkökulma (miten hän löytää lähteet kohtuullisen helposti) painaa vaa’assa enemmän. Lukijoita ajatellen niitä lähteitä ilmoitetaan. Plus tietysti tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi – ne tulevat huomioiduksi kummallakin tavalla.
“Hei, ollaan tekemässä opinnäytetyötä ja meitä mietityttää nuo internet-lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon. Onko väliä tuleeko lähdeluetteloon internet-osoitteen linkki vai ”polku”, josta sinne on menty?? Alla pari esimerkkiä:
Miettinen, T. & Vanhanen, H. 2009. Perifeerinen valtimosairaus. Terveyskirjasto. Viitattu 27.9.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00007
Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Terveysportti. Viitattu 27.9.2010. www.terveysportti.fi, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepel-valtimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.”
Linkki ja polku ovat kumpikin sallittuja. Osoitteen merkitsemisessä voi käyttää maalaisjärkeä.
Jos linkki on esimerkiksi monta riviä pitkä, se näyttää lähdeluettelossa monimutkaiselta. Harkitsisin silloin osoitteen ilmoittamista polkuna. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2008) toteaa näin: “Internetosoitteet kirjoitetaan mieluiten kokonaan yhdelle riville”.
Polku on suositeltava myös silloin, kun työnne potentiaalinen lukija ei pääse suorasta linkistä lähteeseen. Esimerkiksi Terveysportin sairaanhoitajan tietokannan aineistoihin pääsee vain koulun koneilta (kirjasto on maksanut lisenssin). Jos kokeilette mennä sairaanhoitajan tietokantaan muualta kuin koulun koneelta, JAMKin verkon etäkäyttöpalvelimelta tai kirjautuneena Nelli-portaaliin, ette pääse kyseiseen artikkeliin.
Opparinne julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa, joten se on kenen tahansa luettavissa. Sen vuoksi ilmoittaisin lähteen näin, jotta lukija tajuaisi helpommin, että hän pääsee kyseiseen lähteeseen vain tiettyä reittiä:
Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Viitattu 27.9.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.
Tuon http-alun voi jättää pois (Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2008), standardien mukaan se pitäisi olla. Muut alut (esimerkiksi https://) on kirjoitettava.
Ensimmäinen lähteenne Miettinen & Vanhanen on ok. Lukija pääsee linkistä suoraan artikkeliin, käyttipä nettiä missä paikassa hyvänsä.
Raportointiohjeessa molempia malleja..
Tähän viestinnän lehtorit osaavat vastata parhaiten. Oma vastaukseni on: Jos kuvion seloste on kokonainen lause, piste tulee perään. Jos se ei ole kokonainen lause verbeineen, pistettä ei tule.
Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne.
Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): “Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – - Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.) Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”
Sivulla 26 todetaan: “Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).
Jos viittaat teoriaperustaa koskevassanne tekstissä toimitusjohtajien sanomisiin (suulliset lähteet / henkilölähteet), niin henkilöiden oikeat nimet ja organisaatiot kerrotaan. Tällöin asiantuntijat ovat osa lähdeaineistoanne ja ne ilmoitetaan lähdeluettelossa.
Jos toimitusjohtajat ovat olleet esimerkiksi haastattelututkimuksen haastateltavia eli osa tutkimusaineistoanne, heitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Joskus tutkijat käyttävät tutkittavien anonymiteetin suojaamiseksi koodeja H1, H2, jne. kuvaamaan haastateltava 1:tä, haastateltava 2:ta jne.
Eli keskittääkö vai tasatako?
Tästä ei anneta selkeätä määräystä raportointiohjeessa eikä standardissa. Suosittelen yleisohjeena, että noudatat myös kuvioiden ja taulukoiden asemoinnissa raportointiohjeessa kerrottua sivun asemointia: reunus eli marginaali on vasemmalla 4,3 cm.
Joskus esimerkiksi taiteellisissa opinnäytetöissä saattaa olla tarve erilaiseen ratkaisuun. Kysy silloin tarkemmat ohjeet opparisi ohjaajalta.
Nyt oppareiden tekstisivujen marginaali eli reunus eli tyhjä vierus on vasemmalla 4,3 cm ja muissa reunoissa (oikea, ylä, ala) 2 cm.
Mun puolesta vasenkin marginaali voisi olla 2 cm. Muutosta ei voi ehkä kuitenkaan toteuttaa vielä, koska moni oppari julkaistaan yhä edelleenkin paperimuotoisena. Tuo 4,3 cm reunus on just sitä varten, että läpyskän voi nitoa tai sitoa nätisti yhteen vaikka kovissa kansissa. Teksti ei saa jäädä piiloon niissäkään.
Miksi sitten 4,3 cm eikä tasan 4 cm? Tuo luku on napattu standardista. Tutki ja kirjoita -kirjan ohje vasemmaksi marginaaliksi on 4 – 5 cm (ks. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009).
Lisäsin tämän asian raportointiohjeen seuraavassa päivityksessä pohdittavaksi.
Lukulaitteelta luettavissa kirjoissa ei aina ole sivunumeroita, vaan eteneminen osoitetaan prosentteina.
Tämä on uusi tilanne, joten yritetään soveltaa nykyistä ohjetta mahdollisimman johdonmukaisesti. Otan tämän esiin seuraavassa raportointiohjeen päivityksessä, mutta mennään siihen asti tällä ohjeella.
Lähdeluettelossa (esimerkkinä Kindle-lukulaite):
Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostieto tai versiotieto. Kustantaja: Kustannuspaikka. Kindle-lukulaitteella luettava e-kirja.
Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Tekijän sukunimi julkaisuvuosi, prosentit).
“Prosentit” voivat olla yksittäinen luku tai vaihteluväli, esimerkiksi 5 – 6 %.
JAMKin oppariohjeet on kattavasti opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo.
Tuolta sivulta on myös linkki kirjaston oppariohjeistukseen. Kirjasto neuvoo esimerkiksi siinä, miten opparit julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa.
