Kollegani Kristina Åbergin vastaus: Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet. Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin: Tarkennettu haku ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi) ja koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)
Olen saanut kahdelta yritykseltä PowerPoint-esitykset joista olen ottanut tietoa työhöni. Miten näiden lähteet kuuluu merkata tekstiin ja lähdeluetteloon? Eli minulla on vain tiedossa yrityksen nimi ja tietysti keltä olen sen saanut ja milloin. En löydä mitään ohjeistusta vastaavaan tilanteeseen. a) Jos powerpoint-diaesityksellä on selvästi henkilötekijä: Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Diaesityksen nimi. Powerpoint-diat. Saatu Yritys Oy:ltä […]
Sitä kysyisin vielä, että onko ok että lähdeluettelossa esiintyy sekä ”polkuja” että suoria linkkejä? On ok, että kumpiakin on lähdeluettelossa. Johdonmukaisuus on suositeltavaa, mutta tässä tapauksessa lukijan näkökulma (miten hän löytää lähteet kohtuullisen helposti) painaa vaa’assa enemmän. Lukijoita ajatellen niitä lähteitä ilmoitetaan. Plus tietysti tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi – ne tulevat huomioiduksi kummallakin tavalla.
”Hei, ollaan tekemässä opinnäytetyötä ja meitä mietityttää nuo internet-lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon. Onko väliä tuleeko lähdeluetteloon internet-osoitteen linkki vai ”polku”, josta sinne on menty?? Alla pari esimerkkiä: Miettinen, T. & Vanhanen, H. 2009. Perifeerinen valtimosairaus. Terveyskirjasto. Viitattu 27.9.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00007 Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Terveysportti. Viitattu 27.9.2010. www.terveysportti.fi, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepel-valtimotauti ja sydäninfarkti, […]
Raportointiohjeessa molempia malleja.. Tähän viestinnän lehtorit osaavat vastata parhaiten. Oma vastaukseni on: Jos kuvion seloste on kokonainen lause, piste tulee perään. Jos se ei ole kokonainen lause verbeineen, pistettä ei tule.
Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne. Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): ”Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – – Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja […]
Eli keskittääkö vai tasatako? Tästä ei anneta selkeätä määräystä raportointiohjeessa eikä standardissa. Suosittelen yleisohjeena, että noudatat myös kuvioiden ja taulukoiden asemoinnissa raportointiohjeessa kerrottua sivun asemointia: reunus eli marginaali on vasemmalla 4,3 cm. Joskus esimerkiksi taiteellisissa opinnäytetöissä saattaa olla tarve erilaiseen ratkaisuun. Kysy silloin tarkemmat ohjeet opparisi ohjaajalta.
Nyt oppareiden tekstisivujen marginaali eli reunus eli tyhjä vierus on vasemmalla 4,3 cm ja muissa reunoissa (oikea, ylä, ala) 2 cm. Mun puolesta vasenkin marginaali voisi olla 2 cm. Muutosta ei voi ehkä kuitenkaan toteuttaa vielä, koska moni oppari julkaistaan yhä edelleenkin paperimuotoisena. Tuo 4,3 cm reunus on just sitä varten, että läpyskän voi nitoa […]
Lukulaitteelta luettavissa kirjoissa ei aina ole sivunumeroita, vaan eteneminen osoitetaan prosentteina. Vastaus: Tämä on uusi tilanne, joten yritetään soveltaa nykyistä ohjetta mahdollisimman johdonmukaisesti. Otan tämän esiin seuraavassa raportointiohjeen päivityksessä, mutta mennään siihen asti tällä ohjeella. Lähdeluettelossa (esimerkkinä Kindle-lukulaite): Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostieto tai versiotieto. Kustantaja: Kustannuspaikka. Kindle-lukulaitteella luettava e-kirja. Tekstissä: Tekstiä […]
JAMKin oppariohjeet on kattavasti opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo. Tuolta sivulta on myös linkki kirjaston oppariohjeistukseen. Kirjasto neuvoo esimerkiksi siinä, miten opparit julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa.
Raportointiohjeen mukaan kirjasintyypin on oltava ”helppolukuinen ja selvä, esimerkiksi Calibri, Arial, Helvetica tai Palatino.- – Muitakin kirjasintyyppejä saa käyttää.” Vaikka Calibri on listan ekana, se ei ole määräys vaan todellakin vain yksi esimerkki helppolukuisesta fontista. Monet opiskelijat tekevät opparinsa etänä, eikä voi olettaa, että kaikilla olisi käytössään yksi ja sama fontti. Maailmalla liikkuu erilaisia käyttöjärjestelmiä […]
Joo ja ei. Joo: Yleensä tällä tarkoitetaan sitä, että ennen kuin sännätään keräämään tutkimusaineisto, pysähdytään laatimaan tutkimuksen tietoperusta. Ja siihen tarvitaan lähteitä! Ei: Otsikon väite ei kuitenkaan päde täysin, sillä ekaksi on valittava opparin aihe ja asetettava tutkimukselle tavoitteet, yksi tai usea. Ensimmäinen merkittävä etappi onkin aiheen ja näkökulman valinta, jota kutsutaan myös aiheen rajaukseksi. […]