Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Kuukausittaiset arkistot: huhtikuu 2011

2011 21/04
Kello 8:02 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , |

Stakesin ideakortti lähteenä

Kelpaavatko Stakesin ideakortit lähteeksi? Kyseessä on Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Ideakortti 1/2006. Nämä löytyvät ideakortin lopusta: Julkaisija:Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kuntapalvelut -tulosalue, Kuntien hyvinvointistrategiat –ryhmät. Tämä ideakortti on luettavissa osoitteessa: www.stakes.fi/hyvinvointi/khs/ideakortit/kuntapaatos.pdf

VASTAUS:
Stakesin ideakortit käyvät hyvin lähteeksi. Lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä :

Julkaisun nimi. Julkaisuvuosi. Stakesin ideakortti 1/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus  Stakes. Viitattu+pvm. Nettiosoite.

Tekstissä ideakortti ilmoitetaan sen nimellä ja julkaisuvuodella  (Julkaisun nimi 2006).

2011 21/04
Kello 7:54 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Tekstiviitteet | Avainsanat: , |

Prosessinkuvaus lähdeluettelossa – tuorein versio

Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit – kuvaus IVA-prosessista on sivulla http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellutukset/muuramepaihde.htm. Miten tällainen merkitään tekstiin? Miten lähdeluetteloon? Se on julkaistu 7.9.2007 ja päivitetty 19.10.2007, kumpi merkitään lähdeluetteloon?

Vastaus:
Lähdeluettelomerkinnästä kannattaa aloittaa. Lähdeluetteloon merkitään tuoreimman eli päivitetyn version (19.10.2007) tiedot. Tällä lähteellä ei ole selvää henkilötekijää, joten aloitetaan sivun otsikolla:

Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit. 2007. IVA-prosessin kuvaus Stakesin sivuilla. Päivitetty 19.10.2007. Viitattu 10.11.2010. Http://info.stakes.fi/iva/FI/Esimerkkeja/Sovellukset/muuramepaihde.htm.

Tekstiviite tulee (Lähteen nimi julkaisuvuosi, sivut)-periaatteella, tosin tässä ei ole sivunumeroja:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit 2007).

2011 15/04
Kello 11:11 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet | Avainsanat: , |

Sähköpostin liitteenä saatu PDF

Miten merkitsen lähdeluetteloon yrityksen kehityssuunnitelman sekä sen seurannan? Suunnitelman nimet ja vuodet ovat tiedossa, mutta tekijöiden ei, ja olen saanut ne pdf-tiedostoina sähköpostilla asiantuntijoilta. Laitetaanko julkaisupaikan ym. tilalta tieto sähköpostiviestistä?

Jos henkilötekijää ei tiedetä, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä/otsikolla. Ja kyllä, voit laittaa tiedon sähköpostiviestistä. Esimerkiksi näin:

Suunnitelman nimi. Julkaisuvuosi. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostiviestin liitteenä Yrityksen X asiantuntija N.N.:ltä päiväys.

Esimerkiksi

JAMKin kirjaston kehittämissuunnitelma. 2011. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostin liitteenä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja R. Heikkiseltä 15.4.2011.

Seuranta-PDF ilmoitetaan samalla tavalla.

2011 15/04
Kello 10:47 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tietoperusta | Avainsanat: , |

Matkailukeskusten benchmarkkaus

Työhöni sisältyi matkailukeskusten benchmarking, ja kohteena olleet keskukset ovat lähdeluettelossa. Onko käyttämäni tapa ilmaista lähteet hyvä? Esimerkki:

Levi. Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Vastaus:

Ekaksi pistää silmää se, että julkaisuvuosi puuttuu, se on aina toisena tietona.

Itseäni hämmentää ensi alkuun, mitä tuolla “Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta” -ilmaisulla halutaan kertoa. Mutta tietysti ymmärrän kysymyksestäsi, että benchmarkkaat matkakohteiden palvelutarjontaa ja hyödynnät siinä hommassa matkakohteiden nettisivustoja. Mutta ehkäpä satunnainen lukija ei sitä ymmärrä. Monet lukijat selaavat lähdeluettelon ennen kuin alkavat perehtyä tekstiin. Sen vuoksi avaisin tätä pointtia enemmän, esimerkiksi näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Arvioinnissa-sanan tilalla voi olla bencmarkingissa, jos se on luonteva ilmaisu alallasi. Voit siis sanoa saman asian itsesi suuhun paremmin käyvällä ilmaisulla.

Periaatteessa tuota “Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa” -lausetta ei välttämättä tarvita, jos kerrot selkeästi opparin tekstissäsi, että benchmarkkaat matkailukeskuksia muun muassa arvioimalla niiden palvelutarjontaa nettisivujen antaman tiedon pohjalta. Silloin lähde tulee näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

2011 15/04
Kello 10:16 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekijänoikeudet | Avainsanat: , , |

Omat luentomuistiinpanot lähdeluetteloon?

Miten kurssimateriaaliin viitataan tekstissä ja miten se merkitään lähdeluetteloon? Kysymyksessä ovat siis käsin kirjoitetut muistiinpanot, joita ei ole sähköisessä muodossa.

Omia käsinkirjoitettuja muistiinpanoja ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Mutta voit viitata kyseiseen luentoon. Silloin lähdemerkintä aloitetaan luennoijan nimellä. Tässä keksitty esimerkki, tiedoksi Mikallekin ;) :

Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jos sinulla on luennoijan jakamaa luentomateriaalia, esimerkiksi paperimoniste, sen voi ilmoittaa lähdeluettelossa vaikkapa näin:

Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Moniste. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Tämä on siitäkin hyvä merkintätapa, että myös opettajan/luennoijan tekijänoikeudet otetaan samalla huomioon. “Opettajan itsensä (tai yleisemmin työntekijän) tekemät teokset kuuluvat hänelle itselleen, ellei työsopimuksessa tai muussa sopimuksessa sanota muuta”, kerrotaan Tarmo Toikkasen ja Ville Oksasen kirjassa Opettajan tekijänoikeusopas vuodelta 2011 ja sivulla 53.

2011 15/04
Kello 9:25 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , , , |

Saman henkilön erityyppiset lähteet samana vuonna

Minulla on lähdeluettelossa on henkilö X:n palaveri sekä hänen kirjoittamansa opinnäytetyö. Pitääkö nämä samana vuonna saadut mutta erilaiset (suullinen + kirjallinen) lähteet erotella a- ja b-merkinnöillä?

Vastaus: Kyllä pitää, koska muuten ne eivät erotu tekstissä toisistaan.

Vertaa

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011).

TAI

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011b).

Kahdenkeskinen palaveri vaikuttaa minusta suulliselta tiedonlähteeltä, jota on haastateltu tietoperustaa varten.  Silloin lähteestä kerrotaan enemmänkin kuin vain nimi eikä sanaa ‘palaveri’ näy lähdemerkinnässä, esimerkiksi

Perttula, S. 2010. Informaatikko Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.  Haastattelu 15.4.2011.

2011 15/04
Kello 9:01 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , |

Artikkelisarjaan viittaaminen

Viitataanko moniosaisen verkkoartikkelisarjan a) jokaiseen osaan erikseen vai b) koko sarjaan yhdellä kertaa, esimerkiksi sivunumeron yhteydessä (osat 1-8) ? Kyseessä on Keith Armstrongin EMC Journal-lehdessä julkaistu artikkelisarja “Advanced PCB design and layout for EMC”, jossa on kahdeksan osaa.

Vastaus on a: jokaiseen osaan viitataan erikseen.

Kyseessä näyttäisi olevan vapaasti netissä ladattavissa oleva elektromagnetiikkaan liittyvä EMC Journal -lehti. Lehden sisältöön pääseminen vaatii kuitenkin rekisteröitymisen, joten rekisteröidyin saadakseni paremman kuvan, millaisesta artikkelisarjasta tässä puhutaan.

Opin, että Armstrong taitaa olla melkoisen arvostettu asiantuntija, joten luultavasti hänen kirjoittamansa artikkelit ovat laadukkaita lähteitä myös opinnäytetyöhön. Kunhan muistaa harkita, onko lähde edelleen ajantasainen. Joskushan käy niin, että teksti jää sivustolle roikkumaan, vaikka tieto muuttuu. Näin ilmeisesti ei ole tapahtunut, mitä vahvistaa sekin, että Armstrongin artikkelit löytyvät sivustolta kahdestakin eri osiosta: osiosta Journal Archive ja osiosta EMC Information Centre, jossa on alaosio Keith Armstrong.

Jos viitattaan lehden arkistosta löytyviin lehtiin, lähde ilmoitetaan esimerkiksi näin (artikkelissa ei näytä olevan sivunumerointia):

Armstrong, K. 2004. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/, Journals Archive.

Jos haluaa, voi ilmoittaa, että kyseessä on arkisto, johon on kirjauduttava/rekisteröidyttävä:

Armstrong, K. 2004. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Samat artikkelit löytyvät myös sivuston osiosta Keith Armstrong. Artikkelissa ei tällöin kerrota, että se on julkaistu vuonna 2004 eikä myöskään sitä, että se on julkaistu EMC Journal -lehdessä. Koska lukija ei löydä artikkelista sen julkaisuvuotta, julkaisuvuosi-tiedoksi ilmoitetaan n.d. eli no date. Viitteen voi laittaa lähdeluetteloon vaikkapa näin:

Armstrong, K. n.d. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. Artikkeli Keith Armstrongin portfoliossa. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/, EMC Information Centre, Keith Armstrong.

Lehtiarkiston artikkeleissa on oltava tarkkana siitä, että Armstrongin artikkeleita on julkaistu lehdessä samana vuonna useita. Silloin käytetään julkaisuvuoden yhteydessä kirjaimia a, b, jne., jotta tekstissä nämä eri lähteet erottuisivat toisistaan. Lisäksi ”Part 5” näyttää jakautuvan kahteen eri osaa ja kahteen eri lehteen, jotka on julkaistu eri vuosina:

Armstrong, K. 2004a. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 13.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Armstrong, K. 2004b. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 5 Decoupling, including buried capacitance technology. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 14.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Armstrong, K. 2005. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 5 Decoupling, including buried capacitance technology (second part). EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Opinnäytetyön tekstissä (tekstiviitteinä) nämä kaikki ilmoitetaan tavalliseen tapaan eli esimerkiksi näin (Armstrong 2004a). Sivunumeroitahan artikkeleissa ei ollut.

Melkoista insinööritiedettä nämä lähdeviittauksetkin!

2011 13/04
Kello 13:44 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Liitteet, Opparin julkaiseminen | Avainsanat: , |

Organisaation nimi työn keskeisimmässä lähteessä

Toimeksiantajani suhtautui aluksi hyvin avoimesti opinnäytetyöni julkaisemiseen. Opparini on nyt valmis, mutta nyt toimeksiantaja haluaa, ettei organisaation nimi näy opinnäytetyössäni. Työni keskeisin lähde on kuitenkin kyseisen organisaation julkinen asiakirja, johon viittaan tekstissä useasti ja joka näkyy myös lähdeluettelossani. Mitä teen?

Vastaus: Periaatteena on, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki ne lähteet, joihin raportissa viitataan. Lähtökohtana on myös, että opinnäytetyöt ovat julkisia.

Lähteestäsi voi tosiaan helposti päätellä, mistä organisaatiosta on kyse. Ensimmäinen neuvo, mikä tulee mieleeni on oikeastaan kysymys: Voitko muotoilla opparisi siten, että toimeksiantajaasi koskevat tieto on liitteessä? Liitehän voi olla salainen (ks. http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus). Muista jättää toimeksiantajan nimi silloin pois myös kuvailulehdestä. Toinen mahdollisuus on julistaa työ salaiseksi.

Ota yhteys työsi ohjaajaan ja miettikää, mikä ratkaisu on paras sinun tapauksessasi. Hän voi tarvittaessa kysyä tarkemmat ohjeet opinnäytetyöryhmältä tai tutkintolautakunnalta.