Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2011

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html.

Vastaus:
Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta.

Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta.

Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun osoitteella. Mutta oletetaan, että ilmoittaisin osoitteeksi löysästi vain www.jamk.fi. Lukijalta voisi kulua jonkin verran aikaa löytääkseen juuri sen täsmällisemmän sivun, jonka tietoja opparintekijä on (mahdollisesti) käyttänyt.

Kunrest näyttää olevan viulunsoittajien olkatukien valmistaja. Tämä selviää About Kun -sivulta. Products-sivulla esitellään erilaiset olkatuet.

Jos kirjoitat tekstissä, että viulunsoittajien olkatukien valmistajia on maailmassa niin-ja-niin-paljon, voit mielestäni viitata valmistajien etusivuille.

Mutta jos kirjoitat jotain tarkempaa esimerkiksi Kunrest-yrityksestä, kannattaa viitata nimenomaan tuohon About Kun -sivuun. Sivu vaikuttaa muutenkin artikkelimaiselta, joten siinäkin mielessä siitä voi tehdä oman lähdemerkintänsä.

Jos taas kerrot, että valmistajan X superolkatuki eroaa Kunrestin superolkatuesta tietyllä tavalla, on hyvä viitata nimenomaan tuohon olkatukien esittelysivuun.

Ongelma on, että Products on sivun nimenä aika yleinen. Lähdeluetteloon voi tulla useita lähteitä, jotka ovat nimeltään Products. Tylsännäköistäkin se voi olla.

Kun tuijotin tuota Products-sivua jonkin aikaa, huomasin, että valikon yläpuolella lukee “Kun shoulder rest”. Voiko sen ymmärtää osaksi sivun otsikkoa? Silloin lähdemerkintä voisikin tulla näin:

Kun shouder rest: products. 2010. Viulistin olkatukien esittely Kun shoulder rest -valmistajan sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/products.html.

Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kun shouder rest: products 2010).

Johdonmukaisuuden vuoksi myös eka lähde olisi merkittävä samalla tyylillä:

Kun shouder rest: about Kun. 2010. Viulistin olkatukien valmistajan esittely Kun shoulder rest -sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/about.html.

Pohdintaa tästä aiheesta on myös Elektronisen viittaamisen oppaassa (1997), joka on hyllyssäni: “Nimekkeen poimiminen elektronisesta teoksesta ei ole ongelmatonta. Mitään standardia tai suositusta ei ole olemassa siitä, miten nimeke pitäisi julkaisuun merkitä. Esimerkiksi WWW-sivuilla nimeke saattaa olla eri muodossa selaimen dokumentti-ikkunassa ja selaimen ikkunan otsikkopalkissa.”

Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylän kirjaston julkaisuja 40.

Nettikaupan tuotekuva

Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa?

Lähdeluettelossa:
Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet.

Tekstissä:
KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.)

Vastaus:
Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain pientä säätöä.

Koska henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä tai sivun otsikolla. On hyvä kertoa myös lisätietoja siitä, millainen kuva on kyseessä ja minkä organisaation sivuilla se on:

Suoja-allas tynnyreille. 2010. Tuotekuva Suomen Teollisuustarviketukun internetsivuilla. Viitattu 11.11.2011. Http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html.

Nettiosoite vie suoraan tuotekuvaukseen ja on aika lyhytkin, silloin polkua ei tarvita.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Suoja-allas tynnyreille 2010).

Tekstiviite saattaa nyt näyttää vähän hassulta kuvioselosteessasi/kuvatekstissäsi. Voit yrittää muotoilla sitä jollain pikkumuutoksella, esimerkiksi “Suoja-allas kahdelle 200 litran tynnyrille (Suoja-allas tynnyreille 2010)”

Kuvan tekijänoikeuksista:

Osasin antaa suosituksen lähdemerkinnästä, mutta olin epävarma kuvan tekijänoikeuksista. Tutkin ensin vastauksia Tarmo Toikkasen ylläpitämältä Opettajan tekijänoikeusopas -sivustolta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/.

Pyysin varmuuden vuoksi neuvoja JAMKin juristilta Annukka Akselinilta. Hänen ohjeensa kuuluu: “Tuotekuvaa ei voi mieltää ns. kuvasitaatiksikaan. Korrektia olisi pyytää lupa tuotekuvan käytölle”. Lisäksi on muistettava normaalit lähdemerkinnät.

En tiedä missä sävyssä tuote opparissasi esitellään. Luulen, että käytät kuvaa jonkun asian kehittämisessä. Silloin tekijältä varmaankin saa helposti luvan. Lupaa voi olla vaikeampi saada, jos arvostelee tuotetta negatiivisesti (tai yritys voi tällöin edellyttää salaista opparia). …Josta aiheesta voisimme siirtyä käsittelemään tieteellisen tiedon autonomiaa, rehellisyyttä ja puolueettomuutta, mutta jääköön se toiseen kertaan…

Ongelma vaan on, että en löydä kuvasta tekijän tietoja :(   Sinun on varmaankin otettava yhteys tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Lue lisää:

Kuvien käyttö opinnäytetyössä, Opettajan tekijänoikeusopas:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/05/kuvien-kaytto-opinnaytetyossa/

Verkosta löydettyjen valokuvien käytöstä, Opettajan tekijänoikeusopas:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/01/voinko-kayttaa-verkosta-loytamiani-valokuvia-diaesityksieni-kuvituksessa/

Kuvasitaattioikeudesta, Opettajan tekijänoikeusopas:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/11/kuvasitaatiin-vedoten-voi-opetusmateriaaliin-ottaa-verkosta-kuvia/

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
“Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
“Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

Vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: “Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: “Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi “Kirjan esikatseluversio” tai “Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: “Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.

Missä ja milloin oppari Theseukseen?

Missä vaiheessa työ muutetaan pdf-muotoon? Voinko laittaa työn Theseukseen X:n amk-kirjastossa, ettei tarvitse matkustaa Jyväskylään. Pitääkö ensin odottaa 12.12., jolloin työlle annetaan arvosana?

Vastaus:

Opparin voi laittaa Theseukseen muuallakin kuin Jyväskylässä. Työn on oltava yksi PDF-tiedosto.

Järjestys on tämä:

1) Tekstinkäsittelyohjelmalla (Word, OpenOffice tms.) tehty ja tallennettu oppari lähetetään Urkund-tarkastukseen. Urkund-tarkastuksen jälkeen opet alkavat arvoida työtä JAMKissa käytössä olevilla arviointikriteereillä.

2) Opparin arvosana vahvistetaan.

3) Opiskelija muuntaa opparinsa yhdeksi PDF-tiedostoksi ja julkaisee sen sitten Theseuksessa. Tai jos työ on paperinen, hän tuo opparinsa kirjastoon.

Tämä ohje pätee julkisissa oppareissa.

Linkkejä:

Opinnäytetyön arviointi:

http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Opinnäytetyön julkaisu ja raportointi:

http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonjulkaisujaraportointi

Opinnäytetyön muuntaminen PDF-tiedostoksi:

http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/pdfohje

Abitreenien videon lähdemerkintä

Miten ilmoitan tällaisen lähteen (ei ole ajankohtaa tai vuotta?):

Tunneälyn kehittäminen | Abitreenit | yle.fi Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi

Vastaus:
Haahuilin YLEn sivustolla ja yritin selvittää, kerrotaanko Abitreenien tekijätietoja tai julkaisuaikoja missään. En löytänyt vastausta tarpeeksi nopeasti, joten ainakaan kovin selvästi ne eivät esillä olleet.

Abitreeneihin pääsee montaakin reittiä YLEn sivustolla. Lähdemerkintä voi siis olla erilainen, vaikka lopputulos on sama. Pari tapaa tehdä lähdeviite:

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivuston Abitreeneissä. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen.Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

TAI

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivustolla. Lukion Terveystieto-kurssi, osio Terveyden perusteet, Abitreenit. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

n.d. = no date = julkaisuaikaa ei tiedetä

Kun kirjoitin merkintöjä, mieleeni tuli, että julkaisuaika kerrotaan usein videon lopputeksteissä. Mutta kun yritin mennä videota katsomaan, niin eikös se ollut juntturassa! Ei tullut näkyviin, vaikka linkkiteksti kyllä näkyi normisti.

Lähetin YLElle toiveen, että julkaisuaika näkyisi vähintäänkin videoihin vievien linkkien yhteydessä.

 

YLEn vastaus (kiitos, YLE!) 18.11.11:

“Kiitos palautteestasi!

Julkaisuaikatieto on olemassa, mutta sitä ei nykyisellä sivustolla ole
esitetty käyttäjälle. Huomioimme kommenttinne ja pyrimme lisäämään tiedon
jatkossa sivuston materiaaleihin. “

Lähteenä diskopallon käyttöohje

Lähteenämme on välineiden käyttöohjeita, esimerkiksi  User Manual diskopallolle (discoball). Käyttöohjeessa ei ole julkaisuaikaa. Miten lähdemerkintä tehdään?

Vastaus:
Lähdemerkinnän voi tehdä vaikka näin:

User manual: discoball. n.d.Valmistuspaikka: Valmistaja.

n.d. = no date, eli emme tiedä julkaisuaikaa.

Jos valmistuspaikkaakaan ei saa ohjeesta selville, valmistajan tiedot yleensä löytyvät. Sekin kertoo lukijalle jo paljon.

Valmistaja-tiedon jälkeen (pisteen jälkeen) voi vielä kertoa täsmennyksiä, jos haluaa.

Urkund hyväksyy monta tiedostoa

Meillä on erillisinä tiedostoina kuvailulehdet ja opinnäytetyön teksti. Voimmeko laittaa nämä erilliset tiedostot Urkundiin?

Vastaus:

Kysyin neuvoja JAMKin koulutuksen kehittämispalveluista, sillä en ole itse tekemisissä Urkundin kanssa. Näin suunnittelija Arimatti Leskinen vastasi sähköpostiviestiini:

“Löysin kuin löysinkin maininnan että ‘student may attach several files to one email’ eli kyllä onnistuu. Urkundin ohjeethan löytyvät Optiman Opinfoorumista, kohdasta ‘Ohjeita tietojärjestelmien käyttöön’ jos joku niitä joskus kaipailee.”

Kiitos, Arimatti!

Monta tiedostoasi hujahtaa siten luonnikkaasti samassa sähköpostiviestissäsi Urkundin suurennuslasin tarkasteltavaksi. Olennaista kuitenkin olisi, että tiedostot eivät olisi PDF-tiedostoja. Ja liitetiedoston koko ei saa ylittää 8 megaa; jos koko ylittyy, tiedostoa on kutistettava.

Mitä papereita allekirjoitettava salaista työtä varten?

Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän?

Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina):

Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus

Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen.

Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.