Käännän oppariini tekstiä englanninkielisestä tekstistä, suomennan sanasta sanaan. Laitanko tekstin lainausmerkkeihin?
Vastaus:
Lyhyt suora lainaus kirjoitetaan tekstiin lainausmerkkien väliin. Lyhyt lainaus on korkeintaan kolme riviä.
Pitkä suora lainaus sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan rivivälillä 1.
Korpela (2011) käyttää jättipitkästä, usean tekstikappaleen mittaisesta suorasta lainauksesta nimitystä lohkolainaus. Lohkolainausten käyttöä ei JAMKissa tietääkseni suositella.
Mutta onko kyseessä suora lainaus (sitaatti, sanasanainen lainaus)?
Raportointiohjeessa sivulla 19 todetaan, että lainausten “on oltava täsmälleen samassa muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä tekstissä”. Myös Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2010, 120) mukaan suora lainaus on kirjaimellisesti sanasta sanaan kirjoitettua tekstiä: se on alkuperäistä tekstiä mahdollisine kirjoitus- tai asiavirheineen.
Tästä voisi päätellä, että jos käytät kyseistä enkunkielistä tekstinpätkää opparissasi todellakin enkunkielisenä, se on suora lainaus. Mutta jos käännät sen, silloin se ei ilmeisesti ole suora lainaus. Yleensä sitä joutuu vähintäänkin sanajärjestystä muuttelemaan, kun kääntää tekstiä kielestä toiseen.
Soitin Suomen kielitoimiston neuvontapuhelimeen. Neuvoja suositteli, että jos haluat lainata sanasta sanaan varsinkin englanninkielisiä tekstejä, kirjoita ne oppariisi nimenomaan englanninkielisenä. Jos kyseessä on kuitenkin joku eksoottisempi kieli, voit tehdä tekstistä oman käännöksen. Onhan parempi, että lukija tajuaa, mistä kirjoitat. Oman käännöksen voi ymmärtää suoraksi lainaukseksi, mutta tekstissä on tällöin tultava ilmi, että kyseessä tosiaan on oma käännöksesi alkuperäistekstistä.
Myös Jukka Korpela (2011) suosittelee käyttämään alkuperäistä lähdettä, vaikka useimmilla aloilla vieraskielisen tekstin suomennos toimii paremmin : “Jos alkuperäinen lähde on vieraskielinen, tulisi etsiä sen julkaistu suomennos tai huolehtia siitä, että käännöksen tekee joku kyseistä kieltä ja asiaa tunteva”.
Sanasta sanaan -määräys ei ole ehdoton ohje, sillä usein näkee suorissakin lainauksissa poistoja ja lisäyksiä.
Tässäpä suositukseni suorien lainausten ja käännösten välisestä suhteesta:
- Käytä mieluiten alkuperäistekstiä tai sen julkaistua suomennosta.
- Tarvittaessa voit suomentaa tekstin itse, jos se opparisi kokonaisuus huomioon ottaen on järkevää. Tällöin lukijalle on selkeästi kerrottava, että suomennos on sinun. Voit ilmoittaa sen suluissa ennen lainausta tai sen jälkeen vaikkapa näin: (käännös minun)
- Jos teet suoraan lainaukseen poistoja, ilmoita ne kahdella ajatusviivalla: – –
- Jos teet suoraan lainaukseen lisäyksiä tai muutoksia, ilmoita ne hakasulkeissa, esimerkiksi: [hän]
Ja muistakaa vielä tämäkin raportointiohjeen neuvo (s. 16): “Siteeratessaan lähdettä tekijä lainaa alkuperäislähdettä sananmukaisesti eli suoraan. Suorien lainausten käyttöä on harkittava tarkkaan, ja runsasta lainausta on vältettävä,sillä suorien lainausten käyttö osoittaa omaperäisyyden ja analyyttisen otteen puuttumista.”
HUOM! Tietysti tässäkin asiassa on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. Esimerkiksi lehtijuttuihin toimittajat muokkaavat ja lyhentävät haastateltavien puhetta; silti sanomiset ympäröidään lainausmerkeillä (Hiidenmaa 2004).
Meikäläisen loppuvuoden hipsukiintiö taisi tulla nyt tällä tekstillä kuitattua!
Muuta mukavaa
Korpela (2011) suosittaa sitaattien etsintään Wikiquote-sivustoa, varsinkin enkunkielistä osiota. Kokeilin sivustoa huvikseni. Heitän teille pienen pähkinän purtavaksenne. Kuka sanoi: “Voisin kuvitella, mutta en kuvittele. Pelataan nyt nämä kisat ensin pois.”?
Lähteet
Hiidenmaa, P. 2004. Kielenhuollon haasteita. Viitattu 20.12.2011. Http://www.kotus.fi/?s=2037.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16.p. Helsinki: Tammi.
Korpela, J. 2011. Lainausten esittäminen. Sivu kuuluu tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Aineistoa suomen kielestä. Nykyajan kielenopas, luku 4 Kirjoitusmerkit. Opasta on päivitetty 19.12.2011. Viitattu 20.12.2011. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.6.html
Lisäksi suullisena lähteenäni oli mieshenkilö Kielitoimiston neuvontapuhelimessa (kielitoimiston neuvontapuhelinpalvelusta kerrotaan osoitteessa www.kotus.fi). En älynnyt kirjoittaa hänen nimeään muistiin. Näin voi käydä informaatikollekin 
