Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2012

« Vanhemmat merkinnät
2012 23/01
Kello 17:26 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , |

Painostietojen lyhenteitä

Miten ilmaistaan “4. uudistetun painoksen 1. lisäpainos”?

Vastaus:
Painostiedot ilmoitetaan siinä muodossa, miten ne ovat julkaisussa. Siten tuo pitkä rimpssu on ihan oikein.

Toisaalta sanat kehotetaan lyhentämään virallisin lyhentein. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#P. Siellä on painoksen lyhenne. Lisää lyhenteitä on joissakin standardeissa.

Katsoin vinkkiä lyhentämisestä standardista SFS5342:
4. uud. p.; 1. lis.p.

Itselleni tuo merkintä näyttää koukeroiselta, ja puolipiste usein sekoittaa (kuultu opiskelijoilta). Jos en olisi tsekannut tuota standardia, olisin ilmoittanut painostiedon näin: 4. uud. p., 1. lisäp.

Ja kappas! Kun vähän viiletin netissä, sain selville, että hyvin monissa tietokannoissa lyhenne on nimenomaan lisäp. eikä lis.p. Ja esimerkiksi Aaltoyliopisto ohjeistaa lisäp.-lyhenteeseen.

Voit siis käyttää joko pitkää painostietojen esitystapaa, tai sitten lyhentää sen esimerkiksi jommalla kummalla tavalla, jotka on tässä kerrottu.

Huom! Tässä ei ollut kyse 1. painoksesta, vaan 4. uudistetusta painoksesta. Jos lähde olisi ollut 1. painos, painostietoa ei olisi ilmoitettu, sillä 1. painos on oletus, jollei muuta ole kerrottu.

Huom2! Käytä arabialaisia numeroita (eli näitä tavallisia 1, 2, 3 jne.), älä roomalaisia (I, II, III jne.).

2012 23/01
Kello 16:54 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo |

Tilaamatta saatu tulostenippu

Sain yhdeltä brittiläiseltä yliopistolta tulosteina lähdemateriaalia, jota en siis itse ole tilannut/maksanut. Miten nämä tulosteniput oikein kirjataan oikeaoppisesti? Mikä on viittauspäivämäärä? En tiedä koska nämä on tulostettu…vuonna 2005 mahdollisesti.

Vastaus:
Niin moni saa nykyään tulosteita yllättäen ja pyytämättä ;)

Mitä nuo tulosteniput sisältävät? Lehtiartikkelien kopioitako?

Jos olet saanut artikkelikopion, ilmoita se samalla tavalla kuin painetun lehden artikkelit . Raportointiohjeessa on esimerkkejä, mm. tämä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Lukijalle on tärkeää tietää, mistä lehdestä hän artikkelin halutessaan löytää, mutta ei niinkään sitä, onko kirjoittaja itse tai joku muu ottanut artikkelista kopion. Eikä sitäkään, milloin lehden artikkeli on luettu, koska painetussa lehdessä artikkeleita ei enää muokata tai kommentoida. Sen takia viittauspäivämäärääkään ei tarvita.

Viittauspäivämäärä on tärkeä sähköisissä lähteissä, koska lähde saattaa olla luettavissa netissä ja sitten yhtäkkiä ei olekaan. Tai artikkeli voi olla JAMKin Nelli-portaalissa nyt, mutta jos kyseistä tietokantaa ei hankitakaan enää seuraavana vuonna, lukijan on etsittävä joku muu kirjasto, jossa hän pääsee kyseiseen tietokantaan ja artikkeliin.

2012 23/01
Kello 16:40 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , |

Artikkeli Elsevier-tietokannassa

Kirjataanko lähdemerkintä näin:

1) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42.

vai

2) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42. Viitattu 15.8.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier.

Vastaus:
Oikea vastaus on 2).

Avoimessa netissä on artikkelista vain tiivistelmä nähtävillä. Koko artikkeli on vain Elsevier-tietokannassa. (Johon toki pääsee googlettamalla, jos on jo valmiiksi JAMKin tai JY:n verkossa.)

Lisäksi noiden etunimien kirjainten väliin tulee mielestäni tyhjä väli: Lowe, D. E. Artikkeleissa näyttää olevan etunimien alkukirjaimet miten milloinkin.

2012 23/01
Kello 16:29 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , |

Säilytänkö hyperlinkit?

Pitääkö lähdeluettelon internetsivujen hyperlinkit poistaa vai säilyttää?

Vastaus:
Peukutan säilyttämisen puolesta. Koska opparit julkaistaan verkossa, hyperlinkeistä on hyötyä netissä touhutessa.

2012 23/01
Kello 16:24 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , |

Tekstiviite ja n.d.

Kun viitataan lähteeseen http://www.unikulma.fi/tuotteet?ItemCategory=petauspatjat, käytetäänkö tekstissä lähdeviittausta näin: “Sijauspatjoissa on runsaasti eri täyte- ja pintamateriaalivaihtoehtoja, joista voidaan valita sopiva henkilökohtaistenmieltymysten ja tarpeiden mukaan. (Petauspatjat) ” Näyttää tyhmältä, mutta ei ole henkilötekijöitä eikä vuosilukua ole mainittu.

Vastaus:
Samaa mieltä siitä, miltä tuo näyttää, vaikka samalla naurattaakin hivenen. Lukijan luulisi pysyvän hereillä paitsi mielenkiintoisen tekstin, myös hauskojen tekstiviitteiden ansiosta.

Silmään pistää tuo pisteen paikka: jos viitataan vain yhteen virkkeeseen, piste läiskästään sulkumerkin jälkeen. Tosin edellä on voinut olla tekstiä enemmänkin, mutta toimin yhden virkkeen oletuksen pohjalta.

Lähdeluetteloon lähde tulee jotenkin näin:

Petauspatjat. n.d. Unikulman esittelysivu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://www.unikulma.fi/tuotteet?ItemCategory=petauspatjat.

Tämän perusteella tekstiviitettäkin voisi hivenen säätää lisäämällä tuon n.d.:n tekstiviitteeseen:

Sijauspatjoissa on runsaasti eri täyte- ja pintamateriaalivaihtoehtoja, joista voidaan valita sopiva henkilökohtaistenmieltymysten ja tarpeiden mukaan (Petauspatjat n.d.).

Näyttäisikö fiksummalta nyt?

2012 23/01
Kello 16:11 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , , , |

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: “Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)”

Vastaus:
Jep, tulee.

Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa.

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on ilmestynyt lehdessä.

Tutkimusartikkeleissa on yleensä sivunumerot. Tietokannoissa sivunumerot näkee artikkelien PDF-versioista (näköisartikkeleista) tai sitten artikkelin lyhyistä perustiedoista (citation tms.) tai tiivistelmästä.

Joskus lähteistä on kahdenlaisia versioita: se jossa kerrotaan sivunumerot ja toinen jossa ei kerrota. Esimerkiksi säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi) lait ovat sivunumeroitta osiossa “Ajantasainen lainsäädäntö” ja sivunumeroilla osiossa “Säädökset alkuperäisinä”.

2012 23/01
Kello 15:50 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , |

Ei tietoa lehden numerosta

Onko näihin artikkelitietokantoihin viittaamiseen olemassa tarkempaa ohjetta kuin opinnäytetyön raportointiohje tai pikaohje opinnäytetyön lähdeviittausten tekoon?

Tässä esimerkki yhdestä lähdeviitteestä, jota olen miettinyt: Artikkeli kirjaston ABI Inform tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa (ei sanottu lehden numeroa, vain Feb 2006), sivuilla 43: (ei sanottu artikkelin tekijöitä) SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee benefits magazine, 43. Viitattu 16.1.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Tänne pitäisi viitata: http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/224692510/1344C0EF419697B6763/1?accountid=11773

Vastaus:
Raportointiohjeen ja pikaohjeen lisäksi tarkempia ohjeita ei JAMKissa ole, paitsi tästä Oppariblogista saattaa jotain täsmennyksiä löytää. Erittäin yksityiskohtaisia ohjeita on standardeissa.

Kun teen Abi Informissa tarkennetun haun (advanced search) hakulauseella “employee benefits” AND “think inside the box” ja rastitan full-text-vaihtoehdon, pääsen artikkelin tiivistelmään, tekstiin ja indeksitietoihin.

Artikkelin alussa on tietoja:
SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box
Employee Benefits (Feb 2006): 43.

Näiden perusteella lähdeviite on helppo tehdä. Henkilötekijää ei ole, joten aloita artikkelin nimellä. Suosittelen artikkelin indeksitiedoissa ilmoitetun nettiosoitteen sijasta käyttämään Nelli-portaalin kautta kulkevaa polkua – kuten olet tehnytkin. Lukija näkee siitä, että artikkeliin ei pääse googlettamalla (paitsi jos olet JAMKin tai muun sellaisen korkeakoulun verkossa, joka on maksanut Abi Informin lisenssin). Copy-pastella tiedot siirtyvät näppärästi lähdemerkinnäksi:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee Benefits, Feb 2006, 43. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Annoin lähdemerkinnässä olla tietokannassa ilmoitetun tiedon “Feb 2006″. En muuntanut sitä numeroksi. Lehti voi ilmestyä viikoittain, kerran kuukaudessa tai vaikka neljännesvuosittain. Opparintekijän ei tarvitse kaivaa esiin sitä tietoa. Tietokannassa lehden erottaa muista vuonna 2006 ilmestyneistä Employee Benefits -lehdistä nimenomaan tiedolla Feb 2006 (vuosikertoihin pääsee klikkaamalla linkkiä Employee Benefits). Hyväksyisin myös pelkän Feb tyyliin “Empoyee Benefits, Feb, 43.”

Lehti näyttää koostuvan erilaisista pikkuartikkeleista. Kyseisessä Feb 2006 -numerossa on sivulla 43 ainakin kolme eri juttua.

Tietokannan cite-toiminto

Joskus tietokannan cite-toiminnolla saa hyvän pohjan lähdemerkinnän tekoon. Koska ABIssa cite-toiminto sattui olemaan poissa päältä, kokeilin lähettää artikkelin sähköpostiini. Samalla näin, miten tietokanta itse muodostaa lähdemerkinnän kyseisestä artikkelista. Eka merkintä on APAn 6th edition -viitesysteemin mukaan ja toka MLA 7th editionin mukainen:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. (2006). Employee Benefits, (13668722), 43-43. Retrieved from http://search.proquest.com/docview/224692510?accountid=11773

“SUGGESTION SCHEMES: Think Inside the Box.” Employee Benefits.13668722 (2006): 43-. ABI/INFORM Complete. Web. 23 Jan. 2012.

Nämä eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia merkintöjä, mutta paljon samankaltaisuutta on. Kummassakaan ei tosin ole tietoa lehden numerosta (Feb 2006).  Mikä on kummallista, koska se kuitenkin ilmoitetaan varsinaisen artikkelin yhteydessä!

2012 23/01
Kello 12:45 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Kirjoittaminen, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , , |

Viitalan tulkinta Ellingeristä

Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. “Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).”

Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä?

Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Vai voinko olla kokonaan viittaamatta Ellingeriin ja lisätä lauseen perään (Viitala 2005, 25)?

Sama tapa pätee varmasti myös pidempiin kuin yhden lauseen viittauksiin? Tämä on vaikeaa, koska monessa kirjassa viitataan jatkuvasti toisiin teoksiin ja tuntuu, että omasta tekstistä tulee kovin vaikea lukuista kun kokoajan pitäisi kertoa kenen mukaan kuka kertoi jostain asiasta jotain.

Vastaus:
Jos mahdollista, käytä alkuperäislähteitä. Varsinkin jos noita Ellingereitä on tuppautumassa tekstiin jatkuvalla syötöllä, etsi Ellinger käsiisi.

Kun viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin tuloksista, kyseessä on toissijainen viittaus. Raportointiohjeessa kerrotaan tällaisesta tapauksesta näin:

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Sinun on siis viitattava Viitalan teokseen. Ellingerkin on mainittava, sitä ei voi jättää kertomatta.

Mielestäni asian voi aivan hyvin kertoa monella eri tavalla:, sekä pitkissä että lyhyissä referoinneissa:

a) Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
b) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (ks. Viitala 2005, 25).
c) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Näistä opparisi lukija kyllä ymmärtää, että viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin ajatuksista.

ks. = katso / katso tarkemmin

2012 23/01
Kello 12:06 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet, Tietoperusta, Tutkimusmenetelmät | Avainsanat: , , |

Viittaus KvaliMOTViin

Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu “teemoittelu”  otsikon alta ja sitten “sisällön analyysi” otsikon alta..

Vastaus:
Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että “KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien verkko-oppikirja”. Sen on kustantanut Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tämän selityksen perusteella viittaisin vain yhteen kirjaan. I-kuvakkeen tekstin on muotoillut kirjaston työntekijä.

Mutta kun klikkaan KvaliMOTVin sivuille saan hieman erilaisen kuvauksen: “KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö. Sitä saa käyttää vapaasti opetus- ja opiskelutarkoituksiin.” Tämän kuvauksen perusteella pitäisikin viitata KvaliMOTVin eri osioihin. Eli silloin uusi osio ja otsikko tarkoittaisi uutta lähdeviitettä.

Kumpiko näistä tavoista on järkevämpi?

Kävin kurkkaamassa, mitä oppimisympäristö itse suosittelee. Sivuston oma viittausohje oli vähän sekava, koska se antoi esimerkin sekä kirjoittajien nimillä tehdystä lähdemerkinnästä tyyliin “(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)” ja toisaalta sivuston nimen mukaisesta lähdemerkinnästä tyyliin “(KvaliMOTV 2006)”. En ihmettele, että opiskelijoilla(kin) on pulmia lähdemerkintöjen kanssa.

JAMKissa on tehty päätös mahdollisimman yksinkertaisesta lähdemerkinnästä. Sen takia standardien suosittelemia hakasulkeita ja kaikenmaailman väkäsiä ei tarvitse ilmoittaa.

Tässä ohjeeni:

  • tekstiviite kuten sivustokin suosittelee: “Tekstin sisällä KvaliMOTV-sivustoon viitataan tekijöiden nimillä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).”
  • lähdeluettelossa näin: Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Huomatkaa kuitenkin, että Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka eivät ole kirjoittaneet kaikkia lukuja! Tarkistakaa sen takia, onko luvun alussa copyright-merkintää (©). Esimerkiksi luvun 5.1. alussa on näin:

5.1 Fenomenografia
© Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Silloin lähdemerkintä tehdäänkin näin:

  • tekstiin: (Rissanen 2006)
  • lähdeluetteloon: Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Teoksessa A. Saaranen-Kauppinen & A. Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:  Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Vastaukseni on siis b, jos luvulla on eri kirjoittaja(t) kuin Saaranen-Kauppinen & Puusniekka. Muissa tapauksissa riittää, että ilmoittaa lähteen Saaranen-Kauppisena & Puusniekkana.

Myös luvun numeron (yllä olevassa esimerkissa 5.1) voi halutessaan ilmoittaa kustantajan jälkeen, ennen viittauspäivämäärää.

2012 23/01
Kello 11:40 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähteet, Pohdinta, Tekijänoikeudet, Tekstiviitteet, Tulokset | Avainsanat: , , , , |

Osallistu alan keskusteluun

Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin opinnäytetyössä lähteiden kera?

Vastaus: käytetetään.

Pohdinnassa teillä on mahtava mahdollisuus ottaa osaa alalla käytävään keskusteluun. Tähän kannustetaan myös raportointiohjeessa:

Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.

« Vanhemmat merkinnät