Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?
Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.
Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:
Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.
Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.
Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J. 2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.
Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.
Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).
Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.
Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.
Onko tämä lähde merkitty oikein?
Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf
Vastaus:
Itse ilmoittaisin hieman eri tavalla. Mutta ihan hyvin lukija tuostakin selvän saa.
Lähdemerkinnässä eri tiedot ilmoitetaan ikään kuin omina virkkeinään (piste välissä). Näin olen ymmärtänyt standardeja tutkaillessani.
JAMKissa lähdemerkinnän toisena tietona on aina julkaisuvuosi. Nyt sen tiedon tilalla on alaotsikko/alanimeke/alarivi.
Kaksoispiste (tai ajatusviiva) auttaa tässä:
Palvelut 2020: osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.
Palvelut 2020 – osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.
Tekstiviitteestä tulee tällöin aika pitkä.
Hyväksyisin tuon kuvailevan tai tarkentavan alaotsikon myös toisella tavalla ilmoitettuna, eli huomautuksena/täsmennyksenä:
Palvelut 2020. 2006. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.
Jottei nämä pisteytykset ja pilkutukset olisi liian helppoja, katsoin juuri Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008) esimerkkejä lähdemerkinnöistä. Niissä eri tietojen välillä voi olla piste, kaksoispiste, pilkku tai ihan vaan tyhjä välilyönti. Apua!
Tilastokeskus on sivustolla määritellyt, että lähde pitäisi ilmoittaa eri tavalla JAMK:n ohjeisiin verrattuna. Kumpi pätee?
Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-196X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.
Vastaus:
JAMKissa käytetään JAMKin ohjetta.
Tilastokeskuksen ohje taitaa olla täysin standardin mukainen. JAMKissa merkintää on yksinkertaistettu. Olemme jättäneet ohjeestamme pois kaikki standardissa vaaditut hakasulkeet, väkäset, saatavuutta kertovat lisäsanat, ISBN:t ja ISSN:t. Lukija löytää julkaisun ilman niitäkin, eikä opiskelijaa rasiteta niin paljon. Yksinkertaistetussakin lähdemerkinnässä voi olla joskus ihan tarpeeksi opeteltavaa.
JAMKin ohjeen mukainen merkintä:
Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: 13.2.2012. Http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.
Kun kopsaan tuon www-osoitteen selaimen osoiteriville ja klikkaan, pääsen sivulle, jossa on monia linkkejä. Sivulla näyttää olevan tilasto ja sen useat liitteet. Halutessaan voi ilmoittaa lähteenä vain tietyn liitteen, jos se vaikuttaa mielekkäämmältä omassa opparissa.
ISBN = International Standard Book Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html)
ISSN = International Standard Serial Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/issn.html)
Miten Veijo Turpeisen väitöskirjaa koskeva lähdemerkintä tehdään? Onko oikein? Nimittäin tuo Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, mutta kun se on ilmeisesti julkaissut tämän teoksen? Vai pitäisikö se jättää pois?
Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Vastaus:
Totta on, että opinnäytteiden lähdemerkinnöissä on joskus säätämistä. Niin tässäkin tapauksessa, kuten itsekin havaitsit. Kyseessä on Jyväskylän yliopistossa tehty väitöskirja, joka on julkaistu JAMKin julkaisuna. Onkin varminta kertoa kumpikin asia lähdemerkinnässä.
Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, aikuiskasvatustiede.
Hauska yksityiskohta:
Julkaisun voi kuunnella äänikirjana verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814682
Pidemmälle edenneet opiskelutoverini ovat suositelleen heti aloittaessa kirjallista raporttia liittämään työhön kannen sekä suomen- ja englanninkieliset kuvailulehdet. Ja sitä käytäntöä oli koulunkin puolesta neuvottu. Virallinen ohjeistus on liittää ne vasta lopuksi yhteiseen pdf-tiedostoon.
Mikä on sinun ohjeesi asiaan? Kannen olen onnistunut kikkailemaan samaan tiedostoon, mutta kuvailulehtiä en sitteen millään konstilla open officea käyttämällä.
Vastaus:
Kumpikin tapa käy.
Erillistiedostoina ne on helpompi yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi PDF-julkaisuksi Theseus-julkaisuarkistoon viemistä varten, JAMKissa on siihen yhdistelytyökalukin. Varsinkin liitteet tuottavat joskus hankaluuksia muulla tavoin toimiessa.
Mutta yhtä hyvin käy sekin, että jo aloittaessaan opiskelija liittää yhteen kannen, kuvailulehdet ja tekstiosuuden. Silloinhan siitä tulee jo valmiiksi yksi yhtenäinen dokumentti, jonka voi tallentaa PDF-tiedostoksi (valmis oppari laitettavaksi Theseukseen). Tässä vaihtoehdossa opiskelijan on osattava määritellä osien vaihdot oikeisiin kohtiin tiedostoa.
Minä en taida olla oikea henkilö neuvomaan tekstinkäsittelyohjelmia koskevissa pulmissa. Joissakin koulutusohjelmissa tämä asia tietääkseni opetetaan atk-tunnilla.
P.S.
Viittasit pidemmille edenneisiin opiskelutovereihisi. Niin sanottu pielavetinen ratkaisu voisi olla, että saat joltain opiskelijakaveriltasi Open Officella tehdyn tiedoston, jossa on kansilehti, kuvailulehdet ja tekstiosa yhdistetty. Sitten tallennat tiedoston haluamallasi nimellä ja muutat omat tekstisi siihen.
