Blogit

Oppari on oppimistehtävä, ei megalomaaninen tapaus – Relax

Opinnäytetyö tuntuu joskus ylitsepääsemättömältä vuorelta. Miten helpottaa opinnäytetöiden tekijöiden oloa? Minulla ei oikeastaan ole kuin yksi viisas neuvo, jonka kuulin aiemmalta koulutuksen kehittämispalvelujen päälliköltä: Oppari ei ole megalomaaninen tapahtuma; se on yksi oppimistehtävä muiden oppimistehtävien joukossa. Kyse on siis ensisijaisesti tutkielman teon opettelusta. Siitä selviää – Relax! Mutta miten selviän? -> Vastaus: Rajaa oppari yhdeksi […]

Oppariblogi toistaiseksi tauolla

Blogiin ei kannata lähettää nyt kysymyksiä, sillä et saa niihin vastauksia kirjoittajan toimivapaan vuoksi. Blogi on kuitenkin vapaasti luettavissa, ja esimerkiksi huhtikuussa 2021 lukijoita oli yli 20 000. Kysy raportointia koskevista asioista ohjaajaltasi tai viestinnän opeltasi. Kirjasto ohjaa ja opettaa tiedonhankintaa, kantsii hyödyntää opintoihisi liittyviä opparivaiheen tiedonhaun työpajoja, Opparisaunaa ja alakohtaisia tiedonhaun oppaita. Mukavaa tätä […]

Kelan sairausvakuutustilastot

Minulla olisi kysymys liittyen lauseeseen jossa viitataan kahteen lähteeseen. Tämän tekstiviitteeseen sekä lähdeviitteisiin. Ja molempien lähteiden loppu on vuosinumero joten merkitäänkö vielä tuon vuosinumeron perään julkaisu vuosi?  ”Kelan sairausvakuutustilastoista on nähtävissä myös mielenterveysongelmien kasvu sairauspäivärahan maksun perusteena. Sairauspäivärahan saajat ja alkaneet kaudet sairausryhmittäin sukupuolen ja iän mukaan 2014 – taulukossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia oli […]

Viittaukset useisiin julkaisuihin samanaikaisesti

Kysyisin viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Raportointiohjeesta en löytänyt apua.  Esimerkki lause ihan hatusta: Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä. Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017.) Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi yhtä lausetta ja Kissasen viite koskisi useampaa lausetta.? Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi useampaa lausetta ja Kissasen viite […]

Suora lainaus vai referaatti?

Opparin ohjaaja: Miten pitäisi käsitellä asia, jossa tavallaan on suomennettu lähteestä aika paljon ”suoraan” rivi riviltä ja lähde on merkattu? Vastaus: Kysyin tähän vastauksen Kielitoimistosta: Korkeakouluopiskelija kääntää tietolähteestä löytyvän tekstinpätkän englannista suomeksi opinnäytetyöhönsä. Onko kyseessä referaatti (ei lainausmerkkejä) vai suora lainaus (lainausmerkit tai sisennys)? Asiantuntija kertoin näin: Jos kyseinen tekstinpätkä on suora käännös alkuperäisestä englanninkielisestä […]

Artikkeli Organisaation X tietojärjestelmässä

Olemme tehneet opinnäytetyötä toisen organisaation verkossa, ja saimme sitä kautta yhden tutkimuksen. Miten merkitsemme sen lähteisiin? Olemme myös käyttäneet lähteenä e -kirjaa, joka on avattu Storytel-sovelluksessa kännykällä eli sivunumerot ovat erit kuin painetussa kirjassa. Miten tässä tapauksessa merkitään lähde? Mobiiliversiossa kirjan tiedoissa lukee: ”Teos on uudistettu painos Tammen aikaisemmin julkaisemasta samannimisestä kirjasta” Vastaus: Kokeilin lähdemerkinnän erilaisia […]

Enkunkielinen oppari suomenkielisessä tutkinnossa

Opiskelen suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitan englanninkielistä opinnäytetyötä. Kumpaa raportointiohjetta noudatan: suomenkielistä vai englanninkielistä? Vastaus: Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan suomenkielistä raportointiohjetta. Silloinkin, kun oppari kirjoitetaan enkun kielellä. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan englanninkielistä raportointiohjetta. Tämä käy ilmi rapsaohjeen etusivulta: Opinnäytetyön mallipohja on opiskelijaintrassa. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan Project Reporting Instructions -ohjeistusta. Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa. Suomenkielinen […]

Kyselyyn vastanneita ei lähdeluetteloon

Miten merkitään viitteisiin ja lähteisiin 3 henkilölle tehty surveypal kysely? Tiedossa on nimet joille lähetetty, mutta ei sitä kuka on mitenkin vastannut. Opinnäytetyöhön tulisi. Vastaus: Raportointiohje sanoo luvussa 5.2 (korostus minun): Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot […]

KvantiMOTV ja KvaliMOTV – lähdemerkinnät

Opiskelijoilla on usein käytössä KvantiMOTV tai KvaliMOTV, kun esittelevät tutkimusasetelmaa. Oppariblogin nykyiset ohjeet taitavat koskea Kvalimotvia. Tietovarantojen sivuilla on sekavasti annettu viittausohjeet. Mietin sitä, että osassa on merkitty copyright ja osaan ei, jolloin teksti on Saaranen-Kauppisen ja Puusniekan. Sivuilla kehotetaan viittaamaan nimellä Saaranen-Kauppinen & Puusniekka ellei näy merkkiä, että tekstin on kirjoittanut joku muu. KvantiMOTV-aineistossa […]

Kuvion tiedot koottu monesta lähteestä

Jos kuvio on yhdistetty kahdesta eri lähteestä (= muokattu kumpaakin alkuperäistä kuvaa), miten se merkitään? Vastaus: Kysymys on mielestäni erityisesti siitä, tuleeko kumpaankin tekstiviitteeseen muokattu-sana? Vai riittääkö yksi muokattu-sana? Siis näin: Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018, muokattu; Virtanen 2016, 5, muokattu) Vai näin: Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018; Virtanen 2016, 5; muokattu) Vai […]

Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu

Olisin kysellyt, miten lähdemerkintä ja tekstiviite laitetaan väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa tehtyyn etunimitilastohakuun. Olen siis hakenut sieltä nimeä Lumi ja kertonut tekstissä kuinka niitä esiintyy miehellä ja naisella. Lähdeviitteissä näkyy se päivä jolloin olen viitannut ja tuo ”haku” on käsittääkseni se päivä, jolloin nimen tiedot on päivitetty sivulla. Tekstiviitteisiin olen laittanut vain: (Nimipalvelu 2019.) Ja lähdeluetteloon: Nimipalvelu. 2019. Väestörekisterikeskuksen […]

Tutkimusoppaat ja liuta toissijaisia lähteitä

Minulla on käytössä useampikin koulun suosittelema laadullisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuuden teos, jotka on lueteltu Optimassa. Jokainen näistä kuitenkin pohjautuu lukemattomiin aikaisempiin teoksiin. Koulun opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan tekstiviitteet tulee merkintä niin, että silloin viitataan toissijaiseen lähteeseen…  Esimerkki: Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell (2013) toteavat, että laadullisen tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä.  No näin […]

Kaksi artikkelia toimitetusta julkaisusta

Olen hyödyntänyt työssäni kirjaa, jonka ovat toimittaneet eri henkilöt, kuin teoksen kirjoittaneet. Laitan liitteeksi kirjan tiedot amazonista, sillä olen lainannut kirjan muualta, kuin janetin tietokannasta. https://www.amazon.com/Philosophical-Perspectives-Gender-Physical-Activity/dp/0415476623 Kirjassa on kaksi osaa, joita kumpaakin haluaisin käyttää työssäni. Toisen osan on kirjoittanut Iris Marion Young, ja sivun alareunassa lukee *Originally published as ’the exclusion of women from sport: […]

Pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä

Minulla on tullut opinnäytetyötä tehdessäni oheinen uutinen vastaan, jota haluan käyttää lähteenä.  https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osakesaastotili-kannustaa-sijoittamaan-ja-lisaa-aktiivisuutta-paljastaa-tuore-tutkimus/ Kysymys kuuluukin, että voidaanko olettaa, että Jamilla Heiskanen, jolta lisätietoja saa kysyä on tekstin kirjoittaja? Vai pitääkö uutiseen viitata ostikolla? Otsikko on niin pitkä, että tekstiviitteen tekeminen sillä tuntuu tokeröltä… Mikä olisi sopivin tapa tehdä tekstiviite tähän uutiseen? Vastaus: Kyseinen henkilö näyttää […]

Gastroenterologia ja hepatologia -julkaisu Oppiportissa

Olen käyttänyt opparissa Duodecimin Oppiportista löytyvää Gastroenterologia ja hepatologia teosta. Huomasin, että teoksessa on eri tekijät eri luvuissa/artikkeleissa ja nyt olen solmussa, että miten ne merkataan oikein työhön. Pitääkö työhön siis merkata jokaisen yksittäisen artikkelin kirjoittaja ja lähdeluettelossa, missä teoksessa artikkeli oli? Esimerkki: Sipponen, T. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. Toim. Färkkilä, […]

EOA:n lausunnon lähdemerkintä

Miten tähän lausuntoon https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/1ee67d88-1be4-4466-b635-33864e084336/c9321d2b-5987-45fd-aadd-a08bd7592531/LAUSUNTO_20120815021516.pdf viitataan? Vastaus: Kyseessä on eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto 13.8.2012, jonka se on antanut vastauksena oikeusministeriön lausuntopyyntöön (8.5.2012; OM 7/42/2012). Lausunto koskee Kantelutyöryhmän loppuraporttia (Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2012). Lausunnon diaarinumero on 1807/5/12. Jos mahdollista, viranomaisten asiakirjoihin viitataan vakiintuneella nimityksellä, lyhenteellä tai koodilla (ks. raportointiohje, lähdemerkinnät lakeihin, asetuksiin ja muihin virallislähteisiin). Esimerkiksi tässä tapauksessa käytän […]

Raportointiohje perustuu kansainväliseen standardiin

Kysyjä seminaarin Padletissa: Voisiko JAMKin ohje olla sama kuin APA.Kommentoija: Yes, please move to APA or some other international standard Lyhyt vastaus: JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansalliseen standardiin SFS 5989:2012, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010. JAMK on valinnut standardin antamista vaihtoehdoista Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän. APA on ihan ok. ISO 690 voi olla […]

Anatomiakuva – saanko kopioida?

Musiikkipedagogiksi opiskeleva: Olen tekemässä opinnäytetyötä, jonka tietoperustaan kuuluu olennaisena osana ihmisen kurkunpään ja ääntöväylän anatomia. Näitä asioita olisi minusta erittäin oleellista havainnollistaa piirroskuvien avulla. Minulle on kuitenkin epäselvää, mitä kuvia opinnäytetyössä saa käyttää ja mitä ei, mitä lupia yms. tarvitaan sekä kuinka kuviin mahdollisesti viitataan oikeaoppisesti. Vastaus: Voit valita ainakin kolme eri toimintatapaa. Kuva Terveysportista […]

Kuvan kopiointi SFS-standardista oppariin

Leipäteksti FI Saako standardien kuvia kopioida opinnäytetyöhön? Vastaus: Lisenssitietokannoissa, joihin JAMK on ostanut käyttöluvan, sopimusehdot on tiedettävä ennen kuin kopsaa kuvia. SFS Online on yksi tällainen tietokanta.  Käsittelin tätä(kin) asiaa eilisessä JAMKin seminaarissa (Kohti hyvää tieteellistä käytäntöä). Standardisoimisliiton (SFS) Standardien tekijänoikeus -verkkosivulla sanotaan näin: Opiskelijoilla on lopputyössään lupa lainata otteita aihetta käsittelevistä SFS-standardeista. Parilla muulla […]

Et voi tallentaa opparia Theseukseen 22.2.-12.3.19

Ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseuksessa on yli kaksi viikkoa kestävä käyttökatko. Se alkaa tämän viikon perjantaina (22.2.) ja kestää tiistaihin 12.3. Silloin kukaan ei pysty tallentamaan uutta opinnäytetyötänsä Theseukseen. Voit kuitenkin etsiä ja lukea oppareita ja muita Theseuksessa olevia julkaisuja katkon aikana. Tiedonhaku siis toimii. Lisätietoja JAMKin kirjastosta ja Kreodin artikkelista In English (intranet)

Se ihana nojatuoli – se pitää säilyttää!

Opparintekijä, onko sinulla jokin suosikkipaikka kirjastossa, jossa kirjoitat opparia tai luet lähteitä? Ainakin Pääkampuksella ja Musiikkikampuksella on tiedossa tilamuutoksia, ja huomenna torstaina 14.2. voit kertoa, mistä paikoista tykkäät. Olet ehkä bongannut tiedotteen ystävänpäivän vuorovaikutteisesta happeningistä: Lempparipaikat kirjastossa – sydämet kertovat! ❤❤ Mitä paikkaa kirjastossa kerta kaikkiaan rakastat? Missä viihdyt parhaiten? Tule ja kerro se meille. […]

JAMKin opparinohjaaja – tule antiplagiointi-seminaariin ma 18.2.

Ennen talvilomaa on tulossa huipputärkeä workshop! Tule miettimään, miten ohjata opiskelijoita menestyksekkäästi kohti hyviä käytäntöjä opparin kirjoittamisessa ma 18.2.2019 klo 10 alkaen Yhtäaikaa kolmella kampuksella (Pääkampus, Lutakko, Tarvaala). Lue lisää intrasta (jos linkki ei toimi, kirjaudu ensin intraan). Hyvä tieteellinen käytäntö TENKin sivuilla. Arene: Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset

Kelaston raportit

Viittaan työssäni Kelaston sivulta itse koostamaani kahteen raporttiin, jotka löytyy tuolta linkeistä alempaa.  Saan tulokseksi kaksi hyvin yksinkertaista raporttia, joista muodostin seuraavanlaiset lähdeviittaukset:  Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, alkaneet oikeudet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.   Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, vuoden lopussa voimassa olleet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/77405961. Miten olisi hyvä muodostaa lähdeviite, niin, […]

Lähdeviitteen aloittaminen RILillä

Merkitäänkö RIL-julkaisusarja lähdeviitteeseen? RIL-julkaisuja käytetään paljon teknologiassa ja RIL-tieto on kuitenkin oleellinen tieto. Vastaus: Olen aiemmin tosiaan toitottanut, että julkaisusarjan ilmoittaminen lähdemerkinnässä on vapaaehtoista, esimerkiksi postauksissani SLU-julkaisusarjan julkaisu vuonna 2014 ja Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin vuonna 2018. Lähdeviite-stadardissa (SFS 5989) mainitaan usein, että tieto kannattaa ilmoittaa lähdeviitteessä, jos se on lähdemerkinnän kannalta oleellinen. Ajattelen itsekin, että […]

Viittaaminen Sotkanetin tilastoon

Miten viitataan sotkanetin tilastoihin? Onko seuraava tapa oikea? Linkit ovat usein pitkiä, eivätkä toimi, jos linkin laittaa suoraan tilastoon. Ylipainoisia (BMI≥25 kg/m2) 15 – 64-vuotiaita,  % vastaavanikäisestä väestöstä 2014. 2017. THL:n tilastoja. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=219 Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, väestön hyvinvointi ja elintavat, aikuisväestö. Voiko tekstissä lyhentää tuon nimen esim. näin? (Ylipainoisia… 2017). Vastaus: Lähdemerkintäsi […]

Tilaustyönä tehdyt piirustukset

Olemme suunnitelleet ja tilanneet graafikolta piirretyt kuvat meidän opinnäytetyöhön. Miten nämä tulisi merkitä oppariin oikeaoppisesti? Vastaus: Saisin kehiteltyä vastauksestani megalomaanisen filosofoinnin samaan tyyliin kuin postauksessani Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan. Mutta edetään nyt yksinkertaisella tyylillä. Olellista on, kuka/ketkä ovat eniten vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä. Tässä on vaihtoehtoja sen mukaan, mitä haluaa painottaa. Eka vaihtoehto Voin […]

Lähteen salaaminen – toimeksiantajan pyyntö

Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon? Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona.  Vastaus: Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen […]

Ilmoita rekisteröity tavaramerkki ®-merkillä

Miten viittaan oikein Rekisteröityyn tavaramerkkiin? Tarvitsenko luvan siihen viitatakseni, jos tuon sen kuvana opinnäytteeseeni? Vastaus: Otin yhteyttä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Sieltä vastattiin näin: Tavaramerkkilaissa todetaan, että sanakirjan, käsikirjan taikka muun sellaisen painetun tai tietoverkossa olevan julkaisun tekijä, julkaisija ja kustantaja on velvollinen rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei julkaisuun oteta tavaramerkin toisintoa ilmoittamatta, että […]

Jyväskylän kaupungin uudet vs. vanhat nettisivut

Kysymys liittyy Jyväskylän kaupungin nettisivujen uudistamiseen eli kun olen käynyt lävitse lähteitä, niin osa linkeistä ei enää aukea, koska sivut on uudistettu. Lähdin niitä korjailemaan, kunnes tajusin, että osassa myös asiasisältöä on muutettu… Miten toimin? Vastaus: Jos sinulla on vanha osoite ja siihen liittyvä Viitattu päivämäärä, pidä ne lähdemerkinnässä. Sillä tavalla varmistat selustasi, jos joku lukija […]

Huomioi tämä

Älä enää käytä Nelli-linkkejä. Viittaa Janetiin, jos olet mennyt lisenssitietokantaan Janetiin kirjautuneena, tässä esim. Emeraldiin: Tohmo, T. 2018. The economic impact of tourism in Central Finland: a regional input-output study. Tourism review, 73, 4, 521–547. Viitattu 15.11.2018. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Artikkeli keskussairaalan intrassa

Työskentelen keskussairaalalla ja meillähän on oma kirjasto täällä. Olen joutunut paljon pyytämään sieltä informaatikoilta artikkeleja, jotka sitten paperiversiona saanut. Tällöinhän ne merkataan lähteisiin kuten muukin painettu teos?  Miten siinä tapauksessa, kun pääsen henkilöstön intran kautta suoraan artikkeliin, minkä merkkaan lähteeksi? Artikkelin nimi toki ja tekijät ja lehti, missä ilmestynyt, mutta laitanko esimerkiksi nettilähteeksi http://medikes.fi, Pubmed ?  […]

Kuvan kopiointi netistä oppariin

Opiskelija 1: Teemme opinnäytetyön ilmiöstä x. Haluaisimme sinne muutaman kuvan. Miten kuvia saa tai voi käyttää työssä? lupa-asiat lähinnä mietityttää. Opiskelija 2: Teen YAMK-opinnäytetyötä ja haluaisin kysyä kuvien käytöstä opinnäytetyössäni. Lähinnä netistä löytyvien, esim. tämän tyyppisten asiaa havainnollistavien kuvien suhteen: https://intellinium.io/why-iiot-is-different-from-iot/ Onko nyt tosiaan niin, että kannattaa suoraan unohtaa tuollaiset verkosta löytyvät (kansainvälisiltä sivustoilta peräisin […]

Tutkimuksella 117 tekijää

Opinnäytetyömme yhdellä tutkimuksella on yhteensä 117 tekijää ja haluaisimme tietää, kuinka merkitsemme tekstiviitteen. Tutkimus on Pubmedista: https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed. Vastaus: Olen aiemmin ohjeistanut ilmoittamaan kaikki tekijät lähdeviitteessä ja myös tekstissä silloin, kun lähteeseen viitataan ensimmäisen kerran (ks. esim. Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa 12.12.2013). Tiukan linjan lähdeviite Tiukkaa linjaa noudattaen lähdeviite tulee näin: Jones, G. T., Tromp, G., […]

Kuva vai kuvio?

Mietin seuraavaa kohtaa raportointiohjeessa: ”Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot.” https://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/6-visuaalinen-havainnollistaminen/  Miten on valokuvien laita? Olen ohjeistanut opiskelijoita merkitsemään kuva 1, kuva 2 jne., silloin kun kyseessä on selkeästi kuva, ei kuvio. Pitäisikö kuitenkin merkitä kuvioksi? Vastaus: Oppariblogiin on viime aikoina tulvinut kysymyksiä kuvista, joten asia on ajankohtainen. Onkin tarkoituksenmukaista miettiä, onko maailma muuttunut siitä, […]

Mikä viittaustyyli paras Zoterossa?

Olen tekemässä opparia, joten käytän zotero.org lähdeluottelu järjestelmää. Niin ois semmonen kyssäri, että mitä tyyliä kannattaa ottaa tai mitä suosittelette Zotero style repository. Vastaus: Kokeilin kaikkia Zoterossa tarjolla olevia viittaustyylejä neljällä lähteellä: Metso Oyj:n verkkosivu Lähiajan riskit ja epävarmuudet (ei tekijää, julkaisuaika nettisivun alareunassa 2018) Kirja, jonka tiedot nappasin Zoteroon yhdellä klikkauksella Janet-tietokannasta (Sandberg, E.) […]

Ei harmainta aavistusta kuvan lähteestä

Minulla on yksi kuva olemassa minkä lähdettä en enää muista mutta haluaisin käyttää sitä JAMKin harjoituksessa / esityksessäni. Miten tässä tapauksessa tulisi toimia? Kuvassa ei itsessään ole mitään tunnistetietoja tai copyright merkintää. Vastaus: Et voi käyttää kyseistä kuvaa esityksessäsi, jos sinulla ei ole tietoa tekijästä tai edes verkkosivusta. Varminta on deletoida kuva pois esityksestä, jotta et […]

Somemarkkinoinnin trendit 2018 – lähdeviite

Opiskelija heitti minulle vaikean kysymyksen, johon en osaa antaa varmaa vastausta, joten saanko kääntyä puoleesi. Kyseessä sähköinen julkaisu, jossa haastateltu useita asiantuntijoita. Viittaanko Raportin nimeen Lähdevuoreen, Opakseen & Tuomiseen vai Siihen kenen suusta mikäkin asia on peräisin? Lisäksi lähdeviitteiden ja -luettelon suhteen mietin, millaiset säännöt tällaisen lähteen merkintään pätevät? Vastaus: Pääsääntö tässä sekasotkussa on: viittaa […]

Numeroidut lähteet tulososioon

Opiskelijoiden kysymys: Olemme opinnäytetyömme kanssa lähes loppumetreillä. Meillä on menetelmänä integroiva kirjallisuuskatsaus ja yhteensä analyysissä on 10 aineistoa. Tuloksia kirjoittaessamme olemme törmänneet luettavuuden haasteeseen tekstiviitteiden osalta. Sinänsä tuo varmasti osaltaan kuuluu tutkimusmaailmaan, mutta mietimme silti, onko jotain keinoa ”helpottaa” luettavuutta? Jos Jamkin raporointiohjeen mukaan teemme, ei luettavuutta helpottavaa keinoa taida oikein olla.   Esimerkinä mietimme, voiko aineiston numerokoodata ja käyttää numerointia […]

Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne

Mikä on lähdemerkinnän rakenne silloin, kun kyseessä on tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli? Vastaus: Raportointiohjessa, luvun 5.3 alussa oleva linkki antaa hyvän ohjeen siihen, miten lähdemerkintä tehdään kirjaan ja moniin muihinkin lähteisiin. Siitä huolimatta opiskelijat ovat joskus hämmentyneitä silloin, kun pitää viitata tieteelliseen artikkeliin. Tässä jelppiä siihen tilanteeseen. Tieteellisen artikkelin lähdemerkintä Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Lähteen […]

Googlattu kuva diaesitykseen

Opiskelija 1: Voinko googlettaa jonkun kuvan miltä hyvänsä nettisivulta, tallettaa sen itselleni, liittää sen powerpoint-esitykseen ja esityksessä mainitsen linkin / sivuston mistä kuva on otettu? Opiskelija 2: Voinko ottaa netistä kuvia JAMK:ssa tehtäviin harjoitustöihin ja jos voin niin pitääkö kuvan lähde ilmoittaa esitelmässä / harjoitustyössä.  Vastaus: Ammattikorkeakoulut ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jossa kerrotaan, mitä saa […]

Lähdeviite äänikirjaan ja verkkovideoon

Mistähän löytyis joku soveltamiskelpoinen ohje siihen, miten videoita tai ääninauhoja tai äänikirjoja merkitään lähteiksi?  Äänikirjoissahan ei kait ole sivunumeroita(?), niin merkitäänkö siis minuutit ja sekunnit vai minkälainen käytäntö on?  Jos ko. lähde on lähdekritiikin kannalta hyvä lähde, niin sen muodolla ei varmaankaan saisi olla väliä. Mutta en löytänyt JAMKin sivuilta tai muualta pätevää ohjetta lähdemerkintöihin. […]

Viitattu-päivämäärä viittaa tosiasialliseen lukukertaan

Minulla olisi pari kysymystä opinnäytetyön raportointiin liittyen, joihin en ole löytänyt vastausta.   Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Olen lisännyt kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset opinnäytetyön lähdeluetteloon, mutta jäin miettimään, merkitäänkö myös niiden lähdetietoihin ”Viitattu pvm”? Tämähän on se yleinen toimintaperiaate verkkojulkaisujen kanssa, mutta olen kuitenkin ”viitannut” näihin tutkimuksiin koko aineiston analysointivaiheen ajan (eli siis useamman kuukauden ajan). Vai merkitäänkö tuohon […]

DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa? Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite? Vastaus: DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona. Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja […]

Oppariblogissa ruuhkaa

Oppariblogiin on tullut paljon kysymyksiä – kiitos niistä! Puran ruuhkaa ensi viikolla sekä mahdollisesti vielä sitä seuraavallakin viikolla. (Ja tälläkin viikolla, jos mahdollista.) Kiitän kärsivällisyydestänne, Suvi

Maakunta- ja soteuudistuksen nettisivut

Pulmani on Maakunta- ja sote-uudistuksen nettisivut.  Nettiosoite on https://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus Vastaus: Merkitsisin tämän näin: Valinnanvapaus. N.d. Valtioneuvoston maakunta- ja soteuudistussivuston verkkosivu. Viitattu pp.kk.2018. https://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus. Sivulla ei kerrota julkaisu- tai päivityspäivämäärää. Sivun lähdekoodissa päivityspäivämäärä, ’date’, näyttää olevan 9.8.2018. Mutta ei voi olettaa, että opiskelija menee katsomaan tai osaa kurkata erikseen lähdekoodia saadakseen julkaisuajan selville. Lähdemerkintään vuosiluvuksi kelpaa […]

Lääkevalmiste Terveysportissa

Olen hieman umpikujassa ajatuksieni kanssa. Minä en hoksaa kuinka minun pitäisi laittaa opinnäytetyön tekstiosaan viittaus tästä lähteestä ? Onko tekijä Terveysportti?  Terveysportti. 2018. Duodecim lääketietokanta. Kustannus Oy Duodecim. Artkkelin tunnus: inf0 4589 (000.000) Viitattu 1.4.2018 http://www.terveysportti.fi Vastaus: Tarvitsisin tiedon, mihin valmisteeseen tai lääketietokannan uutiseen haluat viitata. Tässä siis kuvitteellinen esimerkki, josko se auttaisi. Jos lähteellä […]

Sivunumerot 6905395010p1-6905395010p3

AJOT-lehden e-version sivunumerointi pisti miettimään: Nilsen, D. Gillen, G. Arbesman, M. Lieberman, D. 2015. Occupational Therapy Interventions for Adults With Stroke. Research Article. American Journal of Occupational Therapy, September Volume 69, Number 5. Viitattu 19.1.2017. Ko artikkelin tunniste on 6905395010, ja Pubmed tietokannassa on perässä p1-3 eli artikkelin sivut 1-3. Jokainen e-artikkeli on numeroitu noilla […]

Opparin arvosana nettiin?

Mistä tiedän, mistä oppareista otan mallia, kun en näe niiden arviointeja? Erityisesti arvosanat 5 ja 4 kiinnostaisivat. Vastaus: Nostalgista muisteloa: Kun minä tein oman graduni 1990-luvun alkupuoliskolla, se laitettiin kirjaston hyllyyn. Samoihin kansiin, gradun jälkeen, liitettiin myös arviointi. Kätsyä. Mutta joo, elämme nyt eri maailmanaikaa. Voimassa on rajoitettu julkisuus, koska internet! Huom! Kaikki seuraavat sisennetyt […]

Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista. Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/ mukaista tyyliä. Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences. Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se […]

Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin

Miten merkitään lähteet/lähdeviiitteet seuraavanlaisessa tapauksessa. Tero Kokkonen on tehyt väitöskirjan johon joudun useampaan kertaan viittaamaan. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075 Ongelma on se että tuo on artikkelikokoelma eli jos viittaan ns selittävään tekstiin eli sivujen 1-68 niin tämä on itselle selvää, mutta sitten jos viittaan varsinaiseen artikkeliin, jotka kuitenkin on tuon väitöskirjan ”included articles” osiossa niin miten viitataan tekstissä niihin? […]

Tutki ja kirjoita -kirjassa vanhentunutta tietoa – älä käytä tiedonhankinnan osiota!

Tutki- ja kirjoita -kirjassa on vanhentunutta tietoa tiedonhankinnasta, mm. elektronisesta tiedonhausta. Älä lue sitä kohtaa kirjasta! Julkaisun kirjoittajat ovat ilmeisesti eläköityneet, voipi siis olla, ettei minkään sortin uudistuksia ole tiedossa: Hirsjärvi, S., Remes, H. & Sajavaara, P. Julkaisuvuosi. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Painokset voivat olla 15.-16. painos vuodelta 2009, tai uudempia. * * * […]

Mitä saa kopsata ja mitä ei?

Sain tiedon, että kaivataan enemmän tietoa tekijänoikeusasioista, ts. siitä, mitä aineistoa ja miten voi kopsata amk-maailmassa. Yliopistojen ja amkkien digilupa mahdollistaa paljon asioita sekä opettajille että opiskelijoille, varsinkin suljetuissa verkkokurssiympäristöissä: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/kopiointilupa/koulut_ja_oppilaitokset/yliopistot_ja_amkt/fi_FI/kopiointi_ja_teosten_digitaalinen_kaytto_yliopistoissa_ja_ammattikorkeakouluissa_uusi_1/ Mutta huom! Esimerkiksi muokattuja matskuja ei saa jakaa verkossa, vaikka ne sallitaan Optiman kaltaisissa suljetuissa työtiloissa. Eikä standardeja saa kopsata, eikä ”yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä […]

Japaninkieliset lähteet lähdeluettelossa

Pitäisikö japaninkieliset lähteet kirjata aakkosilla/suomeksi käännettynä/alkuperäisessä muodossa/miten?)” Vastaus: Tässä voi soveltaa aiemmin kirjoittamaani postausta, jossa mietin, miten lähdeviite tehdään silloin, kun on kyse kyrillisin kirjaimin kirjoitetusta lähteestä. Postauksessani annan tämän esimerkin: Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter. […]

Huh, mitä kritiikkiä amk-oppareista!

Ensi viikolla tarkastetaan väitöskirja, jossa riepotellaan meidän amkkilaisten käsityksiä opinnäytetyöstä – paljon eikä mitenkään helläkätisesti! Tästä väikkäristä tullaan puhumaan tänä vuonna, sanoo tämä ennustajaeukko ja toteaa samaan syssyyn, että kritiikki voi paitsi hämmentää myös virkistää. Olemme niin sokeita omille urautuneille toimintatavoillemme. Tässä postauksessa vain maistajaiset, jatkan paremmalla ajalla joskus kevään aikana – pysythän kanavalla. Ensinnäkin […]

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin. Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet […]

Euroopan komission esite (leaflet)

Kirjoitamme opinnäytetyön suunnitelmaamme ja meillä on yksi konstikas lähde, jonka merkkaamisesta emme ole varmoja. Eli lähde on seuraava: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf. Viitteeseen se on merkattu näin: (Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning n.d.) ja luetteloon näin:  Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. European Comission. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf Vastaus: […]

Aineiston hävittäminen

Missä on löydettävissä tietoa siitä, kuinka luottamuksellista tietoa, esim. haastattelu ym, kuuluisi hävittää opinnäytetyötä tehdessä? Tämä tieto pitäisi osata kertoa tutkimussuunnitelmassa. Vastaus: Kysyin asiaa JAMKin arkistoasioista ja asiakirjahallinosta vastaavalta suunnittelijalta, Nojosen Mirjalta. Otin asian puheeksi myös Opinnäytetyöfoorumissa. Aineisto kannattaa hävittää vasta 14 vuorokauden jälkeen opparin hyväksymisestä, koska silloin on vielä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö. Jos teet oikaisupyynnön arvioinnista, odota prosessin […]

Kuinka laaja teoriaosuuden on oltava?

Kuinka laaja opparin teoriaosuuden on oltava? Montako sivua? Vastaus: Tästä ei mielestäni ole yksityiskohtaista ohjetta, tai ei ole osunut silmiini. Koko opparin sivumäärästä on suositus. Juttelin eilen lounaalla parin JY:n liikunnalla opiskelevan nuoren  aikuisen kanssa, kun satuin olemaan siellä päin yhdessä seminaarissa. Kummallakin on kandi-tutkielma tekeillä. Ohjeeksi oli annettu: minimissään 10 sivua, maksimissaan 20 sivua […]

JAMKin opinnäytetyyli RefWorksissa etenee mutta hitaasti

JAMKin raportointityyli ei toimi Refworksissa, ollaanko tätä korjaamassa? Vastaus: RefWorks ei taivu siihen, että tekisimme vain yhdenlaisen JAMKin tyylitiedoston kaikille lähteille, vaan kirjat, artikkelit, verkkosivut ynnä muut eri lähdetyypit pitää erotella omikseen. SE on harmi! Olemme musiikkikampuksen amanuenssin Hannele Saaren kanssa tehneet muutamasta lähdetyypistä oman tyylinsä uuteen RefWorksiin. Tyylitiedostojen pitää olla kerralla oikein, koska Jyväskylän […]

Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa. Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa. Rapsaohjeen esimerkkejä: Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, […]

Opparin itsearviointilomakkeen täyttö

Huomasin opparin itsearviointilomakkeessa jotain, mitä en oikein ymmärrä. Mitä tarkoittaa opinnäytetyön ”keskeiset ansiot”? Sellainen kohta lomakkeessa tulisi täyttää. Mitä siihen tulisi kirjoittaa? Jos mahdollista. Pystytkö tarkentamaan mitä kaikkea menee muihinkin lomakkeen kohtiin? Vastaus: 1) Yhteystiedot Yhteystiedot ovat todennäköisesti helpoiten täytettävissä. Ryhmätunnus tarkoittaa ryhmää, jonka mukaan JAMKissa opiskelet, esim. MPA14S1, IIT14S1, TTV17S5 jne. 2) ARVIOINTI Tässä […]

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite: xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23).  Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1? Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje: Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163. Vastaus: Mielestäni tämä […]

Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole. Vastaus: Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä […]

Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia: Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk). JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu. Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä. Theseukseen sen […]

Rinnakkaisjulkaisun lähdeviite

Kurt Salmon verkkosivulla on julkaistu artikkeli, jonka alussa lukee näin:  Reprinted from Furniture World Magazine with permission. All Rights Reserved. Tarkistin Furniture World Magazine sivuilta listan verkossa julkaistuista artikkeleista ja löysin kyseisen artikkelin. Artikkelin linkki ei kuitenkaan toiminut, joten en saanut alkuperäistä auki. Linkki Kurt Salmon verkkosivuille ja artikkeliin: http://www.kurtsalmon.com/en-us/Retail/vertical-insight/1413/Kurt-Salmon-Study-Looks-At-Online-Furniture-Purchase-Intentions Miten viittaan tähän artikkeliin? Vastaus: […]

Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää. Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa. Toistan, että tärkein […]

Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä. Vastaus: Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen. Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä […]

Jätänkö julkaisuvuoden ilmoittamatta?

Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä. Vastaus: Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa: Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä […]

Liitteet sisällysluetteloon

Miten saan liitteet näkyviin opparin sisällysluetteloon? Toimintoa ei ole mallipohjassa. Vastaus: Tämä kysymys alkoi hyökyä joka puolilta tänään. Mallipohjaa olisi muokattava, jotta kyseinen toiminto onnistuisi ongelmitta. Laitoin viestiä JAMKin koulutuksen kehittämispalveluille, joka vastaa mallipohjasta. *** Tässä kuitenkin lehtori Juha Kuulan ohje ensiavuksenne: Liitteiden otsikointi kannattaa tehdä otsikkotyyleillä, kuten ilmeisesti mallipohjassakin on ollut tarkoitus, mutta tätä […]

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have: 1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source. 2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table. Is this OK, or do the students […]

Viittaus kirjan takakanteen

Miten viitataan kirjan kannessa olevaan tekstiin? Jätänkö vain sivunumeron pois vai pitääkö se takakansi jotenkin ilmoittaa? Vastaus: Jätä sivunumero pois ja laita tilalle takakansi: (Tekijä vuosi, takakansi).  

Harvardin raportti

Miten viittaan tähän https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf Vastaus: Lähdeviite englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa: The Impact of Employee Engagement on Performance. 2013. Report by Harvard Business Review Analytic Services. Accessed on 14 March 2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf. Lähdeviite suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa: The impact of employee engagement on performance. 2013. Harvard Business Review Analytic Services -raportti. Viitattu 14.3.2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf.

Toissijainen lähde mainittava

Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim. ”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …” vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)? Vastaus: Toissijainen lähde on […]

Adapted figure / Muokattu kuvio

Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa? Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos […]

Harvard Business Review -lehden artikkeli netissä pdf:nä

Taustatiedoksi että kirjoitan opparini englanniksi, joten täytyy seurata englanninkielisiä reporting instructions. 1. Miten viittaan esim tähän McKinsey Quarterlyn artikkeliin? http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey 2. Miten viittaan Harvard Business Review -artikkeleihin jotka on otettu heidän nettisivuiltaan vs. pdf-tiedosto netistä / fyysinen kopio? Lähinnä mietin sanamuotoja ”Article on Harvard Business Review” vs. “Harvard Business Review online article” vs. “Article on Harvard […]

Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit? Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai? esim. Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited. vai pitääkö tähän […]

Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää? Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf Vastaus: Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon. Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan. […]

Lähteen nimi alkaa numerolla – mihin lähdeluettelossa?

Miten tämä alla oleva lähde sijoittuu lähdeluetteloon, kun alkaa numerolla?  4 askelta kohti Lean-tuotantoa. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. N.d. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa Vastaus: Numeroilla alkavat lähteet tulevat lähdeluettelossa ihan alkuun ennen A-kirjaimella alkavia lähteitä. Merkitsisin näin: 4 askelta kohti Lean-tuotantoa. N.d. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa.

Syöpäsäätiön verkkosivut

Miten kirjoitan tekstiin viittauksen jonkun järjestön nettisivulle, kun sillä ei ole omaa kirjoittajaa, esim. Syöpäsäätiön sivut. Vastaus: Yleensä viitataan johonkin tiettyyn verkkosivuun, ei koko organisaation – mahdollisesti hyvinkin laajaan – sivustoon. Esimerkki Syöpäsäätiön sivustolla olevasta artikkelista: Syöpäpotilaat hakevat yhä enemmän taloudellista tukea. 2016. Uutinen Syöpäsäätiön verkkosivustolla 8.12.2016. Viitattu 14.2.2017. https://www.syopasaatio.fi/uutiset/syopapotilaat-hakevat-yha-enemman-taloudellista-tukea/. Esimerkki 2: Mitä teemme. 2017. […]

10 kirjoitetaan kymmenen

Koskeeko opparissa käytettyjä numeraaleja sama sääntö kuin yleensä: eli 10 ja alle kirjoitetaan kirjaimin, muut numeroin. Vastaus: Kyllä koskee. Asian voi tarkistaa esim. Kielijelppi-sivustolta: http://kielijelppi.virtamieli.fi/tyokalupakin-termit/numeroilmaus. Paitsi tietty taulukoissa ja kuvioissa numerot yleensä kirjoitetaan numeroina.

Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu! Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan! Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja […]

Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review? Vastaus: Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija. Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan […]

Ensin johtopäätökset, sitten pohdinta – Jorman ohje

Tässä on Jorma Kanasen kommentti kirjoitukseeni Ei teoriaa tulokset-lukuun. Halusin nostaa sen kommentista paremmin näkyville, sillä kokemukseni mukaan selkeä rakenne auttaa paljon opparin kirjoittamisessa! Jorma kertoo: Käytäntöjä on monia lähinnä pohdinnan (discussion) ja johtopäätösten (conclusion) osalta (paikka) riippuen siitä, ollaanko Britanniassa vai Yhdysvalloissa. Näiden paikka voi maailmalla vaihdella. Hyvä ja selvä ohje on: 1) Johdanto […]

Etsi lähteet verkkokurssilla / Information seeking online course

Opparintekijä, olethan tietoinen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssista (5 op)? Opintojaksolla etsit asialliset ja luotettavat lähteet opinnäytetyösi tietoperustaan. Halutessasi voit osallistua myös kolmeen täysin vapaaehtoiseen kontaktiin. Ilmoittaudu verkkokurssille nyt marraskuussa ASIOssa, kuten muillekin kevään opintojaksoille. Täydennysilmoittautuminen on tammikuun alussa, 2.-11.1.2017. Jos opintojakso näyttää olevan täynnä, ilmoittaudu jonoon. Vaihtelua on todella paljon vielä pari viikkoa opintojakson aloittamisen jälkeenkin. […]

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa? Vastaus: Kyllä ja ei. Kyllä voi käyttää! Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin […]

RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto… Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu?  Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf Vastaus: Hienoa, että olet lähdekriittinen! Psst …Tästä tuli […]

Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään? Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille. Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu. Opintojakson […]

Kaavan käsittely opparissa

Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa? Vastaus: Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina. Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.      

Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin: Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.) Lähteenä on Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015. Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, […]

Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/ Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia? Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä? Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon. Vastaus: Fakta taitaa olla, että […]

Mitä apua saan kesällä 2016 JAMKissa?

Harmi kun kesällä ei ole ketään keneltä pyytää apua. Vastaus: Kysäisin kesäopintojen vastaavalta Tytti Pintilältä: Mitä apua opparintekijä voi saada kesällä JAMKissa? Ja Tytti vastaa: Onpa hyvä kysymys, kiitoksia! Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus saada myös kesällä ohjausta. https://intra.jamk.fi/opiskelijat/kampus/Sivut/opiskelekesalla.aspx https://intra.jamk.fi/opiskelijat/student/campus/Pages/studyinsummer.aspx Opiskelijoiden kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jotta ohjaus järjestyy. (Loma-aikana /vapaajaksona saisi opettajakin toisaalta rauhassa lomailla, […]

Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin: Pesäpuu ry 2006 Toimitus: Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer Alkuperäisteos: Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996 Kolmas uudistettu painos päivitetty 2013 Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, […]

Kokemusasiantuntija tietolähteenä

JAMKissa voi käyttää asiantuntijaa tietolähteenä (suullinen lähde) tietoperustan laadinnassa. Mutta mikä on tilanne, jos opiskelija haastattelee kokemusasiantuntijaa? Johdannossa varmaankin voi hyödyntää kokemusasiantuntijan haastattelua, mutta entä tietoperustassa? Esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa käytetään kokemusasiantuntijoita, joilla on kokemuksellista tietoa sairauksista. Vastaus: Kysyin tätä JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Tässä yksi – ja ainoa – vastaus, jonka sain: Juuri noin, että johdannossa […]

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä. Eli esimerkiksi: Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23 <–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta? Lisäys edelliseen: Voisiko teksikappaleen loppuun […]

Viittaus ammatillisen tutkinnon perusteisiin

Ammatillisen tutkinnon perusteet. Logistiikan perustutkinto 2014. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallitus. 2014. http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf Onkohan tämä lähdemerkintä oikein? Vastaus: Tekisin sen ehkä näin, koska Logistiikan perustutkinto 2014 on isommalla fontilla: Logistiikan perustutkinto 2014. 2014. Ammatillisen tutkinnon perusteet. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallituksen määräys 61/011/2014. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf. Tekstiviite, poikkeuksellisesti piste lähteen nimen ja julkaisuvuoden välissä: Tekstiä tekstiä tekstiä […]

Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen: Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false) Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?: https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään. Toinen […]

Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin?  Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino.  Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?) Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and […]

Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?  ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot.  Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin?  Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun