Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Käsitteiden määritteleminen

Kuinka referoida oikein?

Opinnäytetyötä kirjoittaessani olen joutunut useamman kerran pohtimaan, kuinka muuttaa referoimani tekstin sanoja, jotta tekstin merkitys pysyisi samana, mutta en kuitenkaan syyllistyisi plagiointiin.

Esimerkiksi jos virke lähteessa olisi: ”Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tavoitteena on todellisen elämän kuvaaminen mahdollisimman moninaisesti.” Kuinka referoisit yllä olevan virkkeen?

Ehdotukseni: ”Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan reaalielämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.”

Kommentoi ja korjaa, jos olen väärässä.

Vastaus:

Hienoa, että mietit, miten toimia oikein!

Pyysin vastausta kielikeskuksen väeltä. Viestinnän opet Ahopelto & Liukko kommentoivat näin:

Hyvä yksittäinen ehdotus, mutta enempi pitäisi olla kyse siitä, että yksittäisiä virkkeitä yksittäisestä lähteestä ei yritetä muuttaa toisen näköiseksi, vaan tiivistetään isompia kokonaisuuksia ja käytetään useita lähteitä rinnan vertaillen ja yhdistellen.

Välillä on tietysti tällaisia määritelmätyyppisiä ja tavoitelauseita, joissa oikeasti on vaikeus ilmaista asia referoiden, kun olennainen kuitenkin pitäisi sanoa. Tässä esimerkissä on mielestäni kelvollinen muotoilu – asia on ymmärretty, mutta sanottu vähän toisella tavalla.

Muuttunut kuntoutuksen nimi

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Käsitteiden määrittely johdannossa vai muualla?

Opinnäytetyötä kirjoittaessa heräsi kysymys raportissa käytettävien keskeisten käsitteiden avaamisesta. JAMK:n raportointiohjeessa oli maininta, että keskeiset käsitteet avataan tekstissä. Voiko ne esitellä esimerkiksi johdannossa? Perusteluni tähän ratkaisuun olisi se, että työssä vilisee paljon samantyyppisiä esim. asiakas -alkuisia käsitteitä ja haluaisin, että oleellisimmat termit olisi koottuna yhteen paikkaan eikä tekstin sekaan.

Nyt on muuten tullut hyödynnettyä niitä viime kevään tiedonhankinnan kurssin tehtäviä ja jalostettua mindmapia 🙂

Vastaus:

On monta tapaa kirjoittaa omannäköisensä johdonmukainen oppari.

Moniin töihin sopii mainiosti se, että keskeiset käsitteet avataan johdannossa keskitetysti. Joissakin töissä näyttää olevan jopa oma alalukunsakin tärkeimpien käsitteiden määrittelyyn. (Muistathan, että Johdannon voi nimetä mielenkiintoisemmalla otsikolla kuin Johdanto…)

Toisissa oppareissa määritelmät ovat hajautettuna ympäri oppariraporttia. Kukin käsite määritellään aina silloin, kun se ensimmäisen kerran tekstissä esiintyy. Luulen, että tämä on monille luonteva toimintatapa, johon myös ohjeistetaan hyvin. Yleensä käsitteitä pulpahtelee tekstiin tietoperustaa selostettaessa.

Kolmas mahdollisuus on erillinen sanasto, johon kootaan tärkeimmät käsitteet ja niiden merkitykset. Tämä on käytössä erityisesti teknologian koulutusohjelmissa. Se on kätevä, jos termejä on runsaanpuoleisesti. Sanaston paikasta raportointiohje kertoo tälleensä (korostus sp): ”Kuvio- ja taulukkoluetteloiden jälkeen tulevat mahdolliset lyhenteiden ja symbolien lista ja sanasto.”

Nyt on kuitenkin tehtävä ero keskeisten käsitteiden (peruskäsitteet, avainsanat) ja kaikkien muiden termien välille. Yleensä avainsanat voi havaita jo opparin nimestä. Ne ainakin on määriteltävä. Lisäksi voi olla tärkeää avata joitakin muitakin sanoja. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse määritellä. Usein annetaan ohje ”Kirjoita kuin kollegallesi”.

Laitan tähän kaikille lukijoilleni vielä linkkivinkin yhteen viime helmikuussa pidetyn JAMKin ja JY:n yhteisen ”Kirjoita ja julkaise” -koulutuksen materiaaliin. Tykkäsin itse tosi paljon Minna-Riitta Luukan luennosta, jossa hän kertoo hyvän tekstin olennaisista elementeista ”hyvä teksti on hyvää palvelua”. Luukan osuus alkaa noin viiden minsan kohdalla: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/kirjasto/kirjoita-ja-julkaise/osa1. Luento kestää parisen tuntia, joten varaa aikaa ja ota rento asento ennen kuin klikkaat play-nappulaa.

Sydämessä läikähti lämpimästi kiitoksesi. Parasta on kuulla, että voit hyödyntää oppimiasi taitoja!

Omat ja muiden pohdinnat

Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on myös pisteen paikalla, jos viitataan vain yhteen virkkeeseen.

Esim. alla on pätkä kappaleesta:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä. (Our values and mission n.d.).

Tuossa kappaleessa olen viitannut lähteeseen arvon kohdalla (professionalism, ammattimaisuus). Muut virkkeet ovat omaa tekstiäni.

Tekstiviittaus perustuu lähdeviittaukseen:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Noista kansainvälisistä nettisivuista tuli mieleen, että olisiko tässä tapauksessa arvojen kohdalla viisaampi jättää ne sellaisinaan tai merkitä ainakin alkuperäinenkin sana sulkeissa (proffesionalism) kuin lähteä vapaasta suomentamaan? ”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Vastaus:
Tässä on oikeastaan kolme kysymystä: 1) tekstiviite, 2) lähdemerkintä lähdeluettelossa ja 3) englanninkielisen ilmaisun käyttö tekstissä.

Vastaus 1 (tekstiviite):

Viitteiden läiskimisessä tekstiin kannattaa suosia tarkkuutta, se antaa lukijalla kuvan täsmällisestä ja huolellisesta opparintekijästä.

Jos oikein ymmärsin, eka virke on lainattua ja muut ovat sinun omaa ajatteluasi. Silloin voisi olla tarkoituksenmukaisempaa pamauttaa tekstiviite heti siihen kohtaan, jossa käytät tuon tietolähteen tietoja. Elikkä näinnikkää:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta (Our values and mission n.d.). Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Kun nyt luen tuota tekstiä, mietin, onkohan tuo toinenkin virke samasta lähteestä. Et ehkä ole itse havainnoinut tai määritellyt sitä, että prosessinohjausjärjestelmiä käytetään samalla lailla jokaisessa toimipisteessä? Silloin tekstiviite tulisikin vasta toisen virkkeen perään tähän tyyliin:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d..) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Tuo piste tuon ”n.d.”:n jälkeen näyttää ihan kummalta, koska syntyy kahden pisteen jono ja lukija jää aprikoimaan sitä. En laittaisi sen perään toista pistettä (n.d..), vaikka niinhän pitäisi tehdä, jos raportointiohjeita orjallisesti noudatettaisiin.  Onnekkaasti löysin ajatukseni tueksi ohjeen Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008): ”Jos virkkeen lopussa on pisteellinen lyhenne, tämä yksi piste riittää.” Ei siis tarvitse kirjoittaa kahta peräkkäistä pistettä. Joten näin on parempi:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d.) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Vastaus 2 (lähdemerkintä lähdeluettelossa):

Lähdemerkintäsi on ihan ok:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Ehkä tuo “Teleperformance-konsernin sivustolla” kaipaisi yhden sanan lisää tuohon alkuun. Onko tuolla sivulla oleva tieto tyypiltään ilmoitus, julistus, lista, luetelma – millä voisit kuvailla sitä? Sen voisi lisätä merkintään: ”Lista Teleperformance-konsernin sivustolla”

Voit myös ilmoittaa sen jollain toisella tavalla, esimerkiksi ”Maailmanlaajuisen Teleperformance-puhelinmyyntikonsernin internetsivu”. Varsinkin kuin sivun sisällön voi helposti päätellä sivun otsikosta (our values and mission). Ja sillä ehdolla tietty, että tuo firma sattuu olemaan puhelinmyyntikonserni, kuten veikkaan..

Vastaus 3 (englanninkielinen ilmaisu):

Suosittelen, että kerrot alkuperäisenkin sanan sulkeissa ehdottamallasi tavalla:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Joskus näkee myös tällaista:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (engl. proffesionalism)..”.

css.php