Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Luokka-arkisto: Kirjoittaminen

Kolmen lähteen kimppa tekstissä

Oppariin liittyvä kysymykseni koskee viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Aloitettuani kirjoittamaan opinnäytetyötä, olen törmännyt siihen että monessa lähteessä puhutaan hyvin samalla tavalla jostain tietystä asiasta (mikä on tietysti hyvä asia!), kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Olen siis merkinnyt oppariini näitä viittauksia useampaan julkaisuun esim. seuraavasti (Virtanen 2009; Meikäläinen 2006, 10; Mäkelä 2011, 14.) Ja kysymykseni siis on, että jos kirjoitan referoitua tekstiä vaikka kolmen lauseen verran, olen ottanut siihen kolmeen lauseeseen jokaisesta kolmesta lähteestä jotain, niin voinko viitata tuolla tavalla? Eli voinko siis poimia yhden asian yhdestä lähteestä ja toisen toisesta, niin että niistä tulee yhdessä referoituna järkevän kuuloista tekstiä, ja sen jälkeen laittaa loppuun tuon viittauksen missä mainitaan kaikki kolme lähdettä?

Vastaus:

Mielestäni ne voi merkitä samaan tekstiviitteeseen.

Monessa lähteessä puhutaan samoista asioista usein samoilla tavoilla. Tiede kumuloituu, jolloin tähänastiset tulokset ovat seuraavien tutkimusten perustana tai hypoteeseinä (oletuksina), joita koetellaan. Lisäksi internetissä voi olla vaikka mitä väittämiä, joten lähdekriittinen ihminen tarkistaa tärkeimmät asiat monesta eri lähteestä. (Tosin mediat omistavat toisiaan ristiin rastiin, joten harkintaa tarvitaan siinäkin asiassa.)

Mutta varmistin vielä viestinnän opelta (Satulta), ollaanko samaa mieltä tuosta tekstiviite-merkintätavasta.

Satuttiin olemaan:

“Kyllä minunkin mielestäni voi näin järkevästi yhdistellä. Tavoitehan onkin luoda omaa tekstiä toisten ajatusten pohjalta, ja siksi tämä on oikeastaan edistyksellistä lähteiden käyttöä. Muuten pysytään kovin mekaanisessa lainaustavassa.”

 

 

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.

Linkki:

JAMKin opinnäytetyön prosessikaavio:

http://www.jamk.fi/download/21267_opinnaytetyo_prosessi_20091223.pdf

JAMKin opinnäytetyön seurantalomake:

http://www.jamk.fi/download/22235_5_Opinnaytetyo_etenemisenseuranta_2009.pdf

Tuleeko tekstiviitteeseen “ym.” vai “ja muut”?

Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme.

Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee “ym.” (asiakeskeineinen) tai “ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys?

Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä:

1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Yliopistopaino.

2. Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Edita Prima Oy.

Vastaus: Oletan, että asiantuntijakeskeinen viittaustapa tarkoittaa tässä nyt samaa kuin kirjoittajakeskeinen viittaustapa. Alkuun huomautus, että olen korostanut (boldannut) &-merkkejä ja ilmaisuja “ym.” ja “ja muut“. Oikeasti niin ei tehdä, mutta tässä tapauksessa ajattelin, että ne huomataan niin paremmin.

Raportointiohje erottelee nämä viittaustavat näin: ”kirjoittajakeskeinen viittaus eli tekijän nimi mainitaan virkkeessä. Toinen viittaustapa on asiakeskeinen viittaus, jossa lähdetiedot laitetaan referoidun osuuden loppuun sulkuihin”. Myös yhden virkkeen tekstiviite-esimerkissä on näiden tapojen erot näytetty.

Asiakeskeinen tarkoittaa siis sitä, mennään asia edellä. Referoidaan asia ja sitten kerrotaan, kenen ajatuksista tässä on kysymys:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, sivut).

Näin siis silloin, kun ekan kerran viittaatte kyseisiin lähteisiin. Toisella kerralla asiakeskeinen viittaus tuohon kahdeksan kirjoittajan tekemään suositukseen onnistuu lyhemmin:

Tekstiä teksiä tekstiä (Hasunen ym. 2004, sivut).

Asiakeskeisessä viittauksessa yritetään lähteet kertoa mahdollisimman lyhyesti sulkujen sisällä, joten niissä käytetään mielellään lyhenteitä (&, ym.).

Kirjoittajakeskeinen viittaus tarkoittaa sitä, että kerrotaan ekaksi, kenen ajatuksia referoidaan ja sitten vasta ne ajatukset:

Hakulinen-Viitanen, Pelkonen ja Haapakorva (2005, sivut) toteavat, että …

Suosittelen, että kun viittaatte tuohon toiseen tietolähteeseenne (Hasunen ym.), käyttäkää ekalla kerralla asiakeskeistä viittaustapaa. Toisella kerralla voi käyttää sitten kirjoittajakeskeistä, koska voi lyhentää. Näyttää yksinkertaisemmalta ja nätimmältä:

Hasunen ja muut (2004, sivut) toteavat…

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa tekijät kerrotaan luonnollisen tekstin osana eikä silloin suosita lyhenteitä, vaan kerrotaan ihan tavallisesti, että tää kirjoittaja ja ne muutkin kirjoittajat ovat sitä-ja-sitä mieltä.

Muutama havainto tähän loppuun:

Ilmoittakaa julkaisijana kustantaja, älkää kirjapainoa. Kustantaja ottaa vastuun julkaisun rahoituksesta ja sen myynnistä sun muusta sellaisesta. Kirjapaino tekee, kun kustantaja maksaa, julkaisun käsikirjoituksesta painotuotteen, eikä ole mitenkään muuten hommassa mukana.

Kustantaja/julkaisija-tiedot löytyvät Janet-tietokannassa julkaisun tiedoista, riviltä ”Julkaistu:”

Siis näin, näyttääkin heti arvovaltaisemmalta, kun ovat näköjään ministeriön julkaisuja:

Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto.

Tuo “terveysosasto” ei ole välttämätön tieto, mutta saa se siinä olla, jos haluaa.

Toinen julkaisuista löytyy myös e-kirjana, tieto siitä on Janetissa: http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=97496.

 

Aineistoesimerkkien sisennys

Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta.

Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen:

“Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden muun kanssa niin, toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla ja tän hevosen selkään tulemiset ja kaikki tämmöset niinku korkeudet etäisyydet oli hänelle hyvin haastavia, niin ne oli ensinnäkin meillä tietenkin osatavotteina.”

ja haluaisin ottaa sieltä esimerkiksi kohdan: ” toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla” niin miten merkitsen että kohta on keskeltä lausetta?

Ja onko tosiaan niin, että jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä ollenkaan? Kursivoidaanko se kuitenkin ja laitetaan lainausmerkkeihin?

Eikö tämä vaikuta häiritsevästi ulkoasuun, jos osa lainauksista on sisennetty ja osaa ei ja mikäli sisennettyjä lainauksia ei laiteta lainausmerkkeihin ja sisentämättömät laitetaan? Vai olenko ymmärtänyt (mielestäni melko epäselvistä raportointiohjeista) väärin?

Vastaus:

Voit merkitä aineistoesimerkkisi ajatusviivoilla:

”– – toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla – –”

Ja jep, jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä. Raportointiohje sanoo: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Pitkät suorat ja siksi sisennetyt lainaukset kursivoidaan. Eikä niitä merkitä lainausmerkkeihin. Pitkä lainaus on neljä riviä tai enemmän. Lyhyet lainaukset, jotka ovat keskellä muuta tekstiä, merkitään lainausmerkkeihin. Lyhyiden lainausten kursivoinnista raportointiohje ei neuvo mitään. Ne voi kursivoida tai olla kursivoimatta.

Olen samaa mieltä kanssasi, että kaikki aineistoesimerkit olisi johdonmukaisuuden vuoksi hyvä sisentää ja kursivoida.

Vaihteleva toimintatapa vaikuttaa häiritsevästi paitsi ulkoasuun, myös tulosten ymmärrettävyyteen.

Mm. laadullisessa tutkimuksessa korostetaan toimintatapaa, jossa lukijalle annetaan mahdollisuus selvästi erottaa se, mikä on kirjoittajan omaa ajattelua, mikä haastateltavien sanomisia (ks. esim. Tutki ja kirjoita 2010, 268). Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusote on induktiivinen (mts. 266). Se tarkoittaa, että yksityisistä havainnoista päätellään jotain yleisempää, tehdään yleistyksiä. Siksi ajattelen, että ne aineistoesimerkit, jotka opparintekijä valitsee kuvaamaan aineistoaan, ovat tärkeitä. Ja että ne voisivat sen vuoksi näkyä tekstissä selvästi, toisin sanoen sisennettynä ja kursiivilla (italics).

Näin kesken lukuvuotta ohjetta ei kovin herkästi mennä muuttelemaan. Tämä asia on kuitenkin tullut esiin viime aikoina useissa opiskelijoiden yhteydenotoissa, joten keskustelin asiasta viestinnän opettajien kanssa.

Ja näin ohjeistamme: Kyllä aineistoesimerkeissä lyhyet siteeraukset voidaan esittää erillisinä, ellei niitä halua liittää tekstin yhteyteen. Jos haluaa, lyhyet lainaukset voivat olla sisennettyinäkin lainausmerkeissä selvyyden vuoksi.

Yritämme ohjeistaa raportointiohjeessa tätä kohtaa uudella tavalla, mahdollisesti esimerkeillä höystettyinä.  Muutan myös aiempaa kirjoitustani aineistoesimerkeistä.

Vaihtelevanpituiset aineistoesimerkit

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka?

Vastaus:

Kyse on siis vastaajista, joilta olet saanut tutkimusaineistoosi vastauksia joko kyselyllä, haastattelemalla tms. Tai oikeastaan heidän sanomisistaan, joilla todennat ja esittelet tuloksiasi.

Raportointiohjeessa luvussa Visuaalinen havainnollistaminen todetaan näin:

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan sisennyksistä annettuja ohjeita.

Sisennyksistä annetaan tällaiset ohjeet: “Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”

Mielestäni kauneinta olisi, että aineistoesimerkit olisivat kaikki sisennettynä, jolloin ne olisi myös helppo ymmärtää aineistoesimerkeiksi.

Mutta koska raportointiohjeen mukaan aineistoesimerkeissa noudatetaan sisennysohjeita, tulevat 1-3 riviä pitkät aineistoesimerkki-lainauksetkin lainausmerkkeihin eikä niitä sisennetä. Yli kolme riviä (4-x riviä) pitkät lainaukset sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan ykkösrivivälillä.

Lisäys/muutos 15.4.2013:

Aineistoesimerkeissä lyhyetkin lainaukset voi sisentää erilliseksi kohdakseen tekstissä. Lue tämä blogikirjoitukseni: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/04/15/aineistoesimerkkien-sisennys/

 

 

Kun ajatus katkeaa, käytä ajatusviivaa

Yritin etsiä Jamkin raportointiohjeesta tarkempia ohjeita suorien lainausten käyttöön esimerkiksi tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avoimia vastauksia lainatessa, mutta omaan silmääni ei ainakaan osunut. Eri lähteissä on hiemat erilaiset ohjeet, kuinka lainauksen ns. pilkkomista lyhyemmäksi merkataan. Eli  tarkoitan nyt sitä, kun osa tekstiä poistetaan lainauksen keskeltä tai että lainausta ei aloiteta ensimmäisestä lauseesta. Jossain käytetään kolmea pistettä, jossain kahta viivaa jne. Kuinka Jamkissa tulisi menetellä?

Vastaus:

Vastaus on kaksi viivaa.

Lainaus voidaan pilkkoa lyhyemmäksi kahden ajatusviivan avulla. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2008) ohjeistaa näin: “Useiden sanojen pois jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan kahdella ajatusviivalla, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä.”

Jos ajatusviivoja seuraa piste, se kirjoitetaan kiinni viivoihin.

Ajatusviiva on se yhdysviivaa (tavuviivaa) pidempi viiva, jonka saa tekstiinsä painamalla controlia ja numeronäppäimistön miinusviivaa yhtäaikaa. Tai voi sen saada monella muullakin tavalla, esimerkiksi lisää-merkki-toiminnolla, mutta tuota control-tapaa minä useimmiten käytän.

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat:
- Kehittämis- & analyysimenetelmät
- Kehittämis- & tutkimusote

Mistä näissä on kyse?

Vastaus:

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin:

“Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella.

JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös kehittämisprojektin luonteisia prosesseja, missä kehittämismenetelmien hallinta ovat yhtä keskeisiä kuin tutkimusmenetelmien hallinta. Näitä asioita sitten valottaa laaja tutkimus- ja kehittämiskirjallisuus.”

Lue myös Jorma Kanasen kommentti!

En omista Wordiä – haittaakse?

Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät ole ongelma.

Vastaus:
Ei ole väliä, millä tekstinkäsittelyohjelmalla opiskelija kirjoittaa, kunhan ulkoasu on raportointiohjeen mukainen.

Opiskelijalta ei voi vaatia tietyn JAMKin tiloissa käytettävissä olevan tekstinkäsittelyohjelman omistamista. Asia liittyy paitsi ihmisen perusoikeuksiin, myös esimerkiksi oppimisen laatuun ja etäopiskelun mahdollistamiseen ja vaikka mihin.

Opiskelija voi myös valita esimerkiksi fontin (kirjasimen), jolla hän kirjoittaa, kunhan käyttää sitä samaa fonttia systemaattisesti koko opparinsa tekstiosassa. Liitteissä fontti voi vaihdella, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että liitteenä on vaikkapa toimeksiantajan asiakirja tms. Atk-opet toivovat, että opiskelijat valitsisivat mahdollisimman selvän ja helppolukuisen fontin, esimerkiksi Calibrin, Arialin tms.

Opinnäytteen ja tietyn tekstinkäsittelyohjelman pakkokytkennästä on minullakin hieman tuntumaa. Lähisukulaiseni teki tänä vuonna gradunsa yhteen yliopistoon. Kyseinen opinahjo hyväksyi tutkielman kirjoittamiseen vain yhden tietyn fontin, joka sattui olemaan vain MSWordissä. Nuorella sukulaisellani oli käytössään OpenOffice, joten hänen piti myllyttää koko teksti vielä Wordissä, ennen kuin hän palautti työnsä. Eihän se täysin ongelmitta sujunut. Onneksi Wordiä saa kokeilukäyttöön maksuttomasti lyhyeksi ajaksi.

Enpä yhtään ihmettelisi, jos joidenkin opiskelijoiden valmistuminen valtakunnassamme kiikastaisi jostain yksityiskohdasta, esimerkiksi juuri fontista!

Uusi raportointiohje avoimissa oppimateriaaleissa

Yritin etsiä uutta raportointiohjetta, mutta en löytänyt. Missähän se mahtaa olla saatavilla?

Onkohan ohjeeseen tullut paljonkin muutoksia, sillä olen aloittanut työn vanhalla ohjeella ja loppuun pitäisi sitten päästä uusin neuvoin. Onko tiedossa paljonkin remonttia jo kirjoitettuun tekstiin? :)

Vastaus:

Uusi raportointiohje on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet vanhalla raportointiohjeella, voivat käyttää sen ohjeita opinnäytetyönsä kirjoittamiseen. Ne, joille opetetaan uusilla ohjeilla, käyttävät uutta ohjetta (= 1.1.2013 jälkeen tutkimusopintoja opiskelevat). Aiemminkin aloittaneet voivat tietty vaihtaa uuteen.

Hirveästi ei ole tullut muutoksia. Raportointiohjeeseen päivitetään vielä tammikuun aikana kuvioita ja taulukko. Suurin muutos on ehkä meidän ylläpitäjien näkökulmasta se, että avoimissa oppimateriaaleissa tekstejä voi helpommin korjata kuin PDF-muotoisessa julkaisussa, jos huomataan kirjoitusvihre tms. tai halutaan lisätä vaikkapa linkki johonkin. Lukijoiden näkökulmasta teksti toivottavasti on helppolukuisempaa ja havainnollisempaa kuin viime vuonna.

Kuvailulehti tulee muuttumaan ensi kesänä. Logo muuttuu. Oleellisin muutos tulee kuitenkin olemaan se, että kansilehden ja kuvailulehden yhdistäminen tekstiin saattaa olla helpompaa kuin tähän mennessä. Olemme kuulleet, että osien vaihdot tuottavat hankaluuksia, koska ylätunniste tuppaa monistumaan joskus myös tekstisivuille. Teemme tässä asiassa yhteistyötä atk-opettajien ja visuaalisen suunnittelijan kanssa.

Samoin pähkäilemme edelleen lähdeviitteiden merkintätapojen kanssa, koska uusi lähdeviitestandardi on monin paikoin  raskassoutuinen.Yritämme muun muassa keksiä yhdessä atk-opettajien kanssa sellaiset merkintätavat, jotka pelittäisivät myös Wordin lähdeviitteiden teon kanssa. Kirja-viitteet eivät tuota ongelmia, mutta muuten opiskelijan on ehkä vaikea tietää, minkä lähdetyypin kulloinkin valitsisi. Mutta katsotaan nyt, milloin saamme asioita eteenpäin tällä saralla. Mahdollisesti nämäkin muutokset ajoittuvat kesälle, lukuvuoden vaihteeseen. Jos muutamme jotain jo kevätlukukaudella, tiedotamme siitä.