Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Muut

Tutki ja kirjoita -kirjassa vanhentunutta tietoa – älä käytä tiedonhankinnan osiota!

Tutki- ja kirjoita -kirjassa on vanhentunutta tietoa tiedonhankinnasta, mm. elektronisesta tiedonhausta. Älä lue sitä kohtaa kirjasta!

Julkaisun kirjoittajat ovat ilmeisesti eläköityneet, voipi siis olla, ettei minkään sortin uudistuksia ole tiedossa:

Hirsjärvi, S., Remes, H. & Sajavaara, P. Julkaisuvuosi. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Painokset voivat olla 15.-16. painos vuodelta 2009, tai uudempia.

* * * * *

P.S.

JAMKin kirjaston Opi tiedonhakua-verkkosivusta rakennetaan tämän kevään ja ensi syksyn aikana ”paikkaa”, johon keskitetään avoimen tiedon hankkimisen ja tiedon luotettavuuden arvioinnin oppimateriaaleja.

 

Mitä saa kopsata ja mitä ei?

Sain tiedon, että kaivataan enemmän tietoa tekijänoikeusasioista, ts. siitä, mitä aineistoa ja miten voi kopsata amk-maailmassa.

Yliopistojen ja amkkien digilupa mahdollistaa paljon asioita sekä opettajille että opiskelijoille, varsinkin suljetuissa verkkokurssiympäristöissä: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/kopiointilupa/koulut_ja_oppilaitokset/yliopistot_ja_amkt/fi_FI/kopiointi_ja_teosten_digitaalinen_kaytto_yliopistoissa_ja_ammattikorkeakouluissa_uusi_1/

Mutta huom! Esimerkiksi muokattuja matskuja ei saa jakaa verkossa, vaikka ne sallitaan Optiman kaltaisissa suljetuissa työtiloissa.

Eikä standardeja saa kopsata, eikä ”yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä sosiaalisessa mediassa, kuten keskustelupalstoilla, blogeissa tai kuvanjakopalveluissa, jaettuja teoksia”. Eikä tietty sellaista aineistoa, jossa tekijä on kieltänyt kopioinnin, ks. Kopioston lista sellaisista henkilöistä. Katso Mitä luvalla ei saa tehdä?

Huh, mitä kritiikkiä amk-oppareista!

Ensi viikolla tarkastetaan väitöskirja, jossa riepotellaan meidän amkkilaisten käsityksiä opinnäytetyöstä – paljon eikä mitenkään helläkätisesti! Tästä väikkäristä tullaan puhumaan tänä vuonna, sanoo tämä ennustajaeukko ja toteaa samaan syssyyn, että kritiikki voi paitsi hämmentää myös virkistää. Olemme niin sokeita omille urautuneille toimintatavoillemme.

Tässä postauksessa vain maistajaiset, jatkan paremmalla ajalla joskus kevään aikana – pysythän kanavalla.

Ensinnäkin tietoperusta-termi saa melkoista huutia!

Ja meidän aina niin ihanista pikkuklassikoista – mm. Tutki ja kirjoita, Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen – piikitellään.

Lähdemerkinnöistä, mm. katkenneista linkeistä ja tilapäisten url-osoitteiden käytöstä, moitiskellaan. Miksiköhän 😉

Ällistyttävä määrä Wikipedia-artikkeleita

Tutkija halusi luoda aineistolähtöisesti käsitteellistä jäsennystä opinnäytetyötoimintaan ja kehitellä mallin opparin tiedonkäytöstä systeemisessä kehyksessä.

Se, mikä pikaisella silmäyksellä pisti silmään, oli mm. tämä pätkä, jossa todetaan, että esitutkimuksessa joka kymmenes lähde opparissa on Wikipedian artikkeli, mikä kyllä yllätti, sillä niin monet ohjaajat ovat kertoneet minulle, etteivät hyväksy Wikipedia-artikkeleita opparin lähdeluetteloon:

Esitutkimuksen tekemisen lähivuosina hyväksytyistä Theseuksen sisältämistä amk-opinnäytetöistä 9–13 % viittasi verkkotietosanakirja Wikipediaan. Esitutkimuksen referenssivuotena 2010 osuus oli 9,04 %, mikä tarkoittaa 925 opinnäytetyötä eri ammattikorkeakouluista. Tästä joukosta poimin alkukohdastaan satunnaistetulla systemaattisella otannalla lähempään tarkasteluun 10 % näytteen, 92 opinnäytetyötä, jotka edustavat 22 ammattikorkeakoulua. Näistä 92:stä otantayksiköstä avautuu edelleen 2329 tilastoyksikköä eli yksittäistä tiedonlähdettä.

Edit 4.1.18 klo 15.40, lähdeviite unohtui…

Kämäräinen, Juha. 2018. Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Väitöskirja. Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta, informaatiotutkimus. Viitattu 4.1.2017. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1753-6.

Aineiston hävittäminen

Missä on löydettävissä tietoa siitä, kuinka luottamuksellista tietoa, esim. haastattelu ym, kuuluisi hävittää opinnäytetyötä tehdessä? Tämä tieto pitäisi osata kertoa tutkimussuunnitelmassa.

Vastaus:

Kysyin asiaa JAMKin arkistoasioista ja asiakirjahallinosta vastaavalta suunnittelijalta, Nojosen Mirjalta. Otin asian puheeksi myös Opinnäytetyöfoorumissa.

Aineisto kannattaa hävittää vasta 14 vuorokauden jälkeen opparin hyväksymisestä, koska silloin on vielä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö. Jos teet oikaisupyynnön arvioinnista, odota prosessin loppuun.

Tässä Mirjan vastaus:

Opinnäytetyön yhteydessä syntyneet luottamukselliset, salassa pidettävät  ja henkilötietoja sisältävät tiedot tulee säilyttää lukitussa paikassa (jos paperilla) ja sähköisessä muodossa olevat tiedot salattuna tai salasanalla lukittuna.

Paperimuotoisen aineiston hävittäminen tapahtuu tietoturvallisesti esimerkiksi tuomalla ne JAMKin kampuksilla oleviin lukittuihin tietosuojamateriaalin keräyslaatikoihin (ns. salasuloihin).  

Sähköisen materiaalin osalta tarpeettomat aineistotiedostot ja tietojärjestelmien käytön yhteydessä syntyvät väliaikaistiedostot on poistettava käyttötarpeen päätyttyä. Pelkästään tiedoston poistaminen (deletointi) ja tietokoneen roskakorin tyhjentäminen ei tarkoita, että tiedosto olisi tuhoutunut lopullisesti. Poistettuja tietoja voi palauttaa jopa kiintolevyn uudelleen alustamisen jälkeen. Tiedon lopulliseen hävittämiseen on olemassa erilaisia ohjelmia, jotka perustuvat esimerkiksi tietojen ylikirjoittamiseen tai kiintolevyn magnetointiin. Tallennusväline voidaan myös murskata mekaanisesti lukukelvottomaksi.

Jo opinnäytetyön suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa miettiä, olisiko tutkimusaineistolle mahdollisesti jatkokäyttöä. Voisiko aineistosta tehdä myös muunlaisen tutkimuksen, opinnäytetyön? Tällöin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin esimerkiksi Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjaan (http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/ ). Tietoarkistosta ja muista avoimista tietovarannoista löytyy myös vapaasti käytettävää tutkimusaineistoa sähköisessä muodossa – lisätietoa näistä löydät vaikka JAMKin avoimen tieteen sivustolta (https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus—open-access/avoin-tiede-ja-tutkimus-etusivu/tutkimusaineistot/tietovarannot/ ).

 

Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia:

  • Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk).
  • JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu.
  • Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä.
  • Theseukseen sen sijaan riittää, että työ tallennetaan vain yhden kerran; tallennustietoihin laitetaan molempien tekijöiden nimet. (Ks opinto-oppaan ohjeet .)

Lisään tuohon vielä sen, että opinnäytetyön paperiversion voi lukea ja lainata kirjastosta silloin, kun työtä ei julkaista Theseuksessa. Ne ovat oppareita, joihin opiskelijat tai koulutusalat eivät ole antaneet verkkojulkaisulupaa.

Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille.

Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu.

Opintojakson koodi on ZZRZV120 6S0Z1, Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 opintopistettä.

Opinto-oppaassa on kuvaus opintojaksosta: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_ectskuv1.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=&noclose=%20&lan=f

Lisätiedot/aikataulu: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_kotis.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=6S0Z1&noclose=%20&kieli=f&clukuvuosi=2016

Opintojaksolla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaisiin eli ei-pakollisiin kontakteihin.

Lisätietoja minulta: Suvi Perttula, informaatikko, suvi.perttula at jamk.fi, 040 705 5370

Oppariblogi jatkaa elokuussa

Silloin on luvassa mm. tietoa siitä, miten laskentakaavat kirjoitetaan…

Kauniita kesäpäiviä! /Suvi

Mitä apua saan kesällä 2016 JAMKissa?

Harmi kun kesällä ei ole ketään keneltä pyytää apua.

Vastaus:

Kysäisin kesäopintojen vastaavalta Tytti Pintilältä: Mitä apua opparintekijä voi saada kesällä JAMKissa?

Ja Tytti vastaa:

Onpa hyvä kysymys, kiitoksia!

Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus saada myös kesällä ohjausta.

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/kampus/Sivut/opiskelekesalla.aspx

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/student/campus/Pages/studyinsummer.aspx

Opiskelijoiden kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jotta ohjaus järjestyy. (Loma-aikana /vapaajaksona saisi opettajakin toisaalta rauhassa lomailla, toisaalta saada näkyväksi tehty työ.)

Käykäähän kurkkimassa sivuilla! Ne aukeavat JAMKin tunnuksilla.

Montako sivua opparissa saa olla?

Montako sivua opinnäytetyössä saa tai pitää olla?

Vastaus:

Taas tulee dejavu-olo, ihan kuin olisin tähän jo vastannut joskus. Mutta ilmeisesti en ole, koskapa en löytänyt sellaista postausta.

JAMKin opinnäytetyöfoorumi suosittelee, että AMK-tutkinnon opinnäytetyön olisi enintään 70 sivua ilman liitteitä.

YAMK-tutkinnon opinnäytetyön suositeltava pituus on enintään 100 sivua ilman liitteitä.

Suositeltavien enemmäissivumäärien osalta tulee noudattaa alakohtaista joustavuutta sekä huomioida opinnäytetyön tekijöiden määrä (yksi vai useampi).

Huomatkaa enintään-sanat!

Pituus tietty riippuu siitä, mikä on opparin aihe. Opparia ei kannata venyttää tarkoituksellisesti, mutta toisaalta kaikki oleellinen on pyrittävä sanomaan napakan lukijaystävällisesti.

Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.

Suora lainaus opparin lopussa

 Kuinka merkitään oppariin suora lainaus: Tämä tulisi aivan loppuun viimeisenä lauseena.

”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita” (Valvanne 2015).

Vastaus:

Kielikeskuksen viestinnän opeilla olisi tähän varmaan montakin hyvää neuvoa. He voivat täydentää vastaustani tarvittaessa.

Tapa 1

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.” (Valvanne 2015.)

Tapa 2

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. Kuten Valvanne (2005) muistuttaa: ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.”

Muistuttaa-verbin tilalla voi olla muu, kuvaavampi verbi, mitä nyt haluatkaan käyttää. MOT-sanakirjastossa olevan MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja antaa kyseiselle verbille synonyymejä:

muistuttaa 1 huomauttaa jollekulle jostakin, joka tämän pitäisi muistaa (myös nuhdellen tai muutoin arvostellen) Muistuta minua, että käyn huomenna postissa. Haluan muistuttaa sinua huolellisuuden tärkeydestä. 2 tuoda jonkun mieleen joku, jokin Vanhainkodissa käynti muistutti häntä siitä, että nuoruus ei jatku ikuisesti. Hän muistuttaa äitiään ’on samanlainen kuin äitinsä, on tullut äitiinsä’.

Ja sanoa-verbin synonyymejä:

sanoa 1 ilmoittaa, kertoa, paljastaa, mainita, ilmaista Lapseni osaa jo sanoa oman nimensä. Hän sanoi: ”Menkää Herran rauhaan!” Asia on sanottava niin kuin se on. Isä sanoi enon taas yltyneen juomaan. Suoraan sanoen olet inhottava! Älä muuta sano. Kauppias ei vielä sanonut lopullista hintaa. En osaa sanoa asiasta sitä enkä tätä. 2 huomauttaa En aio sanoa samasta asiasta toista kertaa. Ei pidä suuttua, jos asiasta sanotaan. 3 nimetä Sano jokin Saksan kaupunki. 4 eläimen ääntelystä Miten lehmä sanoo? 5 nimittää, kutsua Ei minua ole ennen moukaksi sanottu! 6 väittää Kuka sen on sanonut, että huomennakin sataisi? 7 määräämisvallasta Minulla ei ollut hänen asioihinsa mitään sanomista. 8 kirjoituksen sisällyksestä Mitä laki sanoo tästä asiasta? 9 kuv. Kolmas kerta toden sanoo. Tämä tapaus ei vielä sano ’kerro’ asiasta paljoakaan. Mitä tämä kaikki tahtoo sanoa ’merkitsee’? Ei ole niin sanottua ’varmaa’, että hän tulee.

Kenties on myös tapa 3

Usein runonpätkät ja aforismit erotetaan aineistoesimerkkien tapaan itsenäisiksi sitaateiksi. Ehkä sekin voisi olla tässä mahdollinen? Havainnollistetaan oleellinen ”aforismi” tai muu viisaus visuaalisin keinoin vaikkapa näin:

Valvanne (2015) muistuttaa, että

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.

TAI

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita. (Valvanne 2015.)

Mutta tosiaan, tämä kolmas tapa ei ole se, miten nykyinen raportointiohje ohjeistaa tekemään suoria lainauksia.

Tosin muistan, että muutama vuosi sitten raportointiohje alkoi juuri tämäntapaisella sitaatilla sisennettynä ja kursiivilla, joten kyseessä ei voi olla kovin kummoinen moka tai virhe, jos ollenkaan.

Etsi opparin lähteet syksyn verkkokurssilla

Ennakkoilmoittautuminen syksyn opintojaksoille on meneillään 4.-31.5.2015.

Jos haluat etsiä tietolähteet oppariisi ohjatusti, se onnistuu Asiantuntijan tiedohankinta -verkkokurssilla. Kontaktejakin on, ne ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Opintopointsit: 5 op. Opintojakson kuvaus opinto-oppaassa.

Opparin aihe on oltava tiedossa, kun kurssi syyskuussa alkaa.

Syksyn kurssille etusija on opiskelijoilla, jotka ovat tällaisessa tilanteessa:
a) JAMKista on pakko valmistua vuodenvaihteessa 2015/2016 tai alkuvuonna 2016
b) Opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukea lähteiden etsintään.

Muutkin voivat ilmoittautua kurssille! Viime syksynäkin osa porukasta oli sellaisia, joilla opinnäytetyö oli muuten vaan ajankohtaista.

Verkkokurssi soveltuu koko JAMKin väelle, esimerkiksi  amk-opiskelijoille, yamk-opiskelijoille ja opettajakorkeakoulun opiskelijoille.

Kevään verkkokurssille ilmoittautumisjärjestyksessä

Huom! Kevään 2016 verkkokurssille mahtuu enemmän väkeä, koska tiedonhankinnan ohjaajiakin on enemmän käytettävissä. Kevään verkkokurssi alkaa tammikuussa 2016 ja kestää toukokuulle. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa 2015. Opiskelijat valitaan jonoperiaatteella: ”aikainen lintu nappaa madon”.

 

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteet

Teen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ilmoitanko hyväksymäni lähteet lähdeluettelossa vai ovatko ne  tutkimusaineistoa, jota ei ilmoiteta lähdeluettelossa?

Vastaus:

Kaikissa opinnnäytetöissä, kaikilla aloilla ja kaikissa tutkinto-ohjelmissa tietoa etsitään aina johdonmukaisesti/systemaattisesti (systemaattinen tiedonhaku). Myös katsaus lähteisiin (kirjallisuuskatsaus) tehdään jokaikisessä opparissa, eli kerrotaan tiivistetysti tärkeimmät asiat aiemmista tutkimuksista.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jota käytetään JAMKissa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.  Tutkimuskirjallisuudesta tehdään yhteenveto, keskitytään tutkimuskysymykseen PICO-malliin perustuen ja otetaan huomioon tutkimustiedon näytön asteet. Se ei ole siis mikä tahansa kirjallisuuskatsaus, vaan vaatii tietynlaisen prosessin, jossa edetään määrätynlaisilla askeleilla.

Kollegani informaatikko Arja Kunnela kertoo systemaattieista kirjallisuuskatsauksesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön opintojaksoilla sekä lukukausittain kirjaston kaikille avoimissa koulutuksissa.

Lähteet ilmoitetaan

Kysyin asiasta kahdelta sosiaali- ja terveysalan opettajalta. Vastaus on: ”Kaikki lähteet joihin viitataan tulee olla lähdeluettelossa myös kirjallisuuskatsauksissa”.

Sama linja myös tietokannoissa: Cochrane

Pläräsin Cochrane-katsauksia. Tyypillisesti lähdeluettelossa ilmoitetaan lähteet. Tosin ne jaotellaan JAMKin tavan vastaisesti moneksi eri luetteloksi:

References to studies included in this review
References to studies excluded from this review
References to studies awaiting assessment
Additional references
References to other published versions of this review

JAMKissahan nämä kaikki ovat yhdessä ja samassa lähdeluettelossa, jossa on myös muita lähteitä, esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Opiskelija taitaa ilmoittaa tekstissä tai taulukoissa tai liitteissä ne lähteet, jotka sisältyvät systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja ne lähteet, jotka hän perkaa siitä pois.

Kuten myös Cinahlissa

Vilkaisin myös Ebsco-kustantamon Cinahl-tietokantaa, siellä erityisesti Academic Journals -tyyppisissä lehdissä julkaistuja systemaattisia katsauksia. Näyttää siltä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki lähteet. Ne lähteet, jotka valitaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, merkitään lähdeluettelossa tähdellä: ”* Indicates the studies that were included in the systematic review.”

Tai ainakin siis näin oli menetelty siinä ekassa systemaattisessa katsauksessa, joka tuli tuloslistalla ekaksi ja johonka klikkasin 😉 Se oli tämä:

Chang, C., Mu, P., Jou, S., Wong, T., & Chen, Y. 2013. Systematic Review and Meta-Analysis of Nonpharmacological Interventions for Fatigue in Children and Adolescents With Cancer. Worldviews On Evidence-Based Nursing, 10, 4, 208-217. doi:10.1111/wvn.12007. Viitattu 27.4.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebsco Cinahl.

Lisätietoa

Erilaisista kirjallisuuskatsauksista mm.:
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.4.2015. Http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

PICO-mallin käytöstä:
Isojärvi, J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: Pico-asetelma informaatikon työkaluna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen informaatikon seminaariesitelmä 13.4.2011. Viitattu 30.4.2015. Http://www.bmf.fi/file/view/PICO-asetelma+informaatikon+ty%C3%B6kaluna.pdf.

Isojärvi, J. 2015. Kirjallisuushaku. Osio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Viitattu 30.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi/hta-opas/kirjallisuushaku.

Oppariblogi-posteri

Oppariblogin posteri (juliste) on esillä ITK-päivillä Hämeenlinnassa 16. – 17.4.2015.

Konferenssi kokoaa seminaareihin, näyttelyihin ja muihin tapahtumiin ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita Interaktiivisesta Tekniikasta Koulutuksessa.

Preesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?

Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)?

 

Vastaus:

Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan.

Tiivistelmä tosiaan on helppo nakki. Siinä käytetään passiivia ja imperfektiä.

Aika- ja persoonamuodot herättävät melkoisia intohimon leiskahduksia. Yksi koulukunta vannoo passiivin ja imperfektin nimeen, toinen koulukunta sallii useampia tapoja.

Oikea vastaus kysymykseesi onkin: Kysy ohjaajaltasi, miten sinun on toimittava.

Siteeraan kuitenkin tähän pätkiä Tutki ja kirjoita -kirjasta (Hirsjärvi ym. 2010, 257, 269, 276, 313–314). Josko ne auttaisivat keskusteluissa. Aikamuodolla voi kertoa mm. sen, onko samaa mieltä kuin referoitava tutkimus.

Aikamuotojen vaihtelu samassa tutkimuksessa:

  • ”Johdannon eri osuuksissa aikamuoto vaihtelee luonnostaan. Tutkimuksen tarkoitus voidaan ilmaista joko preesesillä riippuen siitä, viitataanko selosteeseen (Tässä tutkimuksessa selvitetään – – ) vai tehtyyn tutkimukseen (Tässä tutkimusessa selvitettiin – -).”
  • ”Aiempia tutkimuksia referoitaessa aikamuoto vaihtelee muun muassa sen mukaan, mikä on kirjoittajan asenne referoituihin ja arvioituihin tutkimustuloksiin.”
  • Pohdinta/johtopäätökset-luku: ”Aikamuotona on yleensä imperfekti silloin kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tärkeimpiin – – oman tutkimuksen tuloksiin, mutta preeses silloin kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan tuloksia aiempiin tuloksiin sekä esitellään sovellusmahdollisuuksia”.

Preesensin käyttö:

  • ”Jos preesensiä käytetään referoitaessa jonkun toisen ajatuksia, luodaan vaikutelma, että kirjoittaja hyväksyy lähteensä ajatuksen.”
  • Preesens ”soveltuu termien selityksiin, yleisluonteisiin väittämiin tai määritelmiin, joilla on jatkuva ja yleinen pätevyys; samoin se soveltuu esimerkiksi teorian esittelyyn ja teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksin sekä taulukoihin, kuvioihin yms. viittaamiseen ja tutkimustulosten ja päätelmien esittämiseen”.
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena aikamuotona on preesens – -.”

Imperfektin käyttö:

  • ”Imperfektiä käytetään viitattaessa – – aiemmin julkaistuihin – – tutkimuksiin – -, oman tutkimuksen kulkuun (= mitä ja miten tehtiin) sekä – – omiin ja muiden (erityis)tuloksiin”.
  • ”Imperfektin käytölle on siis tyypillistä eräänlaien spesifisyys, tiettyys, yksittäisyys. Kirjoittaja vain toteaa tutkijan ajatuksen mutta ei aikamuodolla ota kantaa sen paikkansapitävyyteen.”

Passiivin käyttö:

  • Passiivilla ilmaistaan ”yleispäteviä totuuksia ja yleisesti tunnettua tietoa, joten kirjoittajan pitää osoittaa lukijalle, milloin hän puhuu passiivissa itsestään, milloin käyttää passiivia muussa tarkoituksessa.
  • Passiivin käyttö ei ”tee tutkimuksesta sen tieteellisempää; tällä tavoin etäännytetty ilmaisu on usein jäykkää ja mutkikasta ja siten helposti epätarkkaa”.
  • Passiivi on käytössä usein turvallisempi kuin minä-muoto, sillä ”häiritsemätön minä-muodon käyttö vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua” ja koska ”minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus, monet ovat edelleen sitä mieltä, että hyvä tieteellinen teksti ei tarvitse ensimmäistä persoonaa”.
  • Passiivia voi vanhaan tapaan käyttää ”ainakin niissä yhteyksissä, joissa sitä ei voi pitää harhaanojohtavana tai se ei aiheuta epäselvyyksiä”.

Minä-muodon käyttö:

  • Tutkimusotteet monipuolistuvat ja minä-muotoa puolustetaan sillä, että ”kirjoittaja on vastuussa tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Tämän vastuullisuutensa hän näyttää sillä, että ei mene kömpelön persoonattomuutta tavoittelevan ilmaisun taakse.”
  • ”Nyrkkisääntönä voi silti pitää sitä, että kirjoittaja ei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin.” Sen vuoksi sananvalinnan on oltava neutraalia, konkreettia, objektiivista (ei-emotionaalista) ja asiallisen erittelevää. Tunneilmaisut tai elämäkerralliset kuvaukset eivät kuulu tieteen kieleen.
  • ”Johdanto esittelee useita kirjoittajan ratkaisuja, valintoja ja sitoumuksia, joten yksikön ensimmäinen persoona on esimerkiksi näkökulman ja menetelmien perusteluissa luonnollinen – kirjoittaja ottaa vastuun eikä piiloudu passiivin epämääräisen persoonan taakse” (ks. myös Luukka 2002, 21)
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena – – on – – persoonana yksikön ensimmäinen persoona varsinkin sellaisissa kohdissa, joissa kirjoittaja kertoo, miten hän teki tutkimuksen” (ks. myös Alasuutari 1993, 252–254).

 

Lähteet

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Luukka, M.-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

 

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

Sanan selitys sanaston tai alaviitteen avulla

Minulla on opinnytetyössäni luettelo ajatusviivoilla.  Useat siinä olevat sanat kaipaavat selvennystä, eikä asiayhteyteen pitkästi selventäminen näytä selkeältä.

Haluaisinkin merkitä sanat tähdellä, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu. Voinko merkata sanojen perään pelkän * tähden, vai voiko tähden perään liittää myös numeron *1 ? Ja kuuluisiko numeron olla pienempi ja esim. ylänurkassa? En myöskään löytänyt tietoa, kuinka luettelo noista selvitettävistä sanoista toteutetaan? Tuleeko se normaalisti tekstiin, mihin kohtaan ja minkä kokoisella fontilla?

Vastaus:
Tässä on ainakin kaksi mahdollisuutta: erillinen sanasto tai alaviitteiden käyttö.

Erillinen sanasto

Raportointiohjeessa luvussa Opinnäytetyön rakenne tuumataan näin:

Joillakin aloilla opinnäytetöissä tarvitaan toisinaan lyhenteiden luetteloa tai erillistä sanastoa. Niiden paikka työssä on sisällysluettelon jälkeen ennen ensimmäistä tekstilukua.

Jos sinulla on useita sanoja, tai esim. kokonainen sivu selitystä kaipaavia termejä, erillinen sanasto on hyvä ratkaisu.

Sen paikka on siis sisällysluettelon, kuvioluettelon ja taulukkoluettelon jälkeen. Ennen tekstiä.

Alaviitteet

On myös mahdollista käyttää alaviitteitä. Esimerkiksi Wordissä voit lisätä alaviitteitä Viittaukset-välilehdellä. Silloin tekstissä olevaan sanaan ”kiinnitetään” pieni numero sanan jälkeen, ikään kuin sanan oikeaan yläkulmaan. Sivun alareunasta lukija voi katsoa numeron kohdalta kyseisen sanan selityksen tai muun siihen liittyvän tärkeän lisätiedon.

Joulurauhaa

Oppariblogi pitää joulutauon ja ilmestyy eetteriin jälleen ensi vuoden puolella.

Blogi sai hyviä uutisia joulukuussa: Oppariblogi-posteri on näytillä huhtikuussa ITK2015-konferenssissa Hämeenlinnassa ja tällä viikolla julkaistussa Kreodi-lehdessä oli työkaverini Susannan kirjoittama juttu blogista.

Tunnelmallista Joulua!

Suvi

Valmis opparipohja? – Äänestä

Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi.

Vastaus:

Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu.

Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien kirjoittamisen lisäksi myös niiden ulkoasun säätämisen. Raportin tyyliasetukset yms. on tehty ICT-taitojen opintojaksoilla.

Toive valmiista oppari-pohjasta on kuitenkin hyvin voimakas. Se tosiaankin voisi auttaa sitä, että opiskelija keskittyy työssään enemmän työnsä sisältöjen kuin marginaalien säätämiseen. En ehkä tulkitse väärin, jos sanon, että JAMKissa ollaan kallistumassa valmiin oppari-pohjan puolelle.

Mutta mitä mieltä sinä olet: Pitäisikö JAMKissa olla valmis opinnäytetyö-pohja? Tiedostossa olisi siis valmiina kansilehti, kuvailulehdet ja varsinaisten sisältösivujen ulkoasu-muotoilut, siis marginaalit ynnä muut.

-> Äänestä tästä!

P.S. Ilmoitathan, jos äänestyksessä on probleemia. En ole netin maksuttomien äänestystyökalujen asiantuntija. Äänestystyökalussa käytetään fonttia, jossa J-kirjain näyttää T:ltä. Mutta kyllä siinä lukee JAMKissa eikä TAMKissa.

Lisäys to 27.11.14. Koska olin rastittanut kohdan, että yhdestä osoitteesta saa äänestää vain kerran, tuottaa se JAMKissa hankaluuksia, koska samaa tietsikkaa voi käyttää moni ihminen. Sen vuoksi aloitin uuden äänestyksen ilman ehtoja. Mutta 19 ihmistä ehti äänestää ennen sitä. Tästä voit katsoa heidän mielipiteensä: ekan äänestyksen tulos.

Äänestäthän uudestaan Äänestä tästä -linkistä, jos sait ilmoituksen: ”Could not cast your vote. Error returned by server: User has already voted on poll.”

Huom! Tämä ei ole virallinen survey, vaan suuntaa antava leikkimielinen ovensuu-kysely.

Ja pliiz, älkää menkö halpaan sivulla välkkyvien mainosten ja houkutusten takia! Maksuttomien työkalujen käyttö on siis aina hieman riskaabelia.

Pikkumuutoksia raportointiohjeeseen

Siltä varalta, että joku on tulostanut raportointiohjeen tekstejä, tiedoksi nämä pikkumuutokset.

Päivitin raportointiopasta eilen näin:
Tein suorat linkit kansilehteen ja kuvailulehtiin. Linkit ovat oikeassa alareunassa.

Luku 4.1.1 Kansilehti: Lisäsin suoran linkin suomenkieliseen kansilehteen (opinto-oppaassa).

Luku 4.1.2 Kuvailulehti: Lisäsin suoria linkkejä kuvailulehtiin (fin, eng) ja muokkasin tätä virkettä linkkeineen:
Aiempi virke: Valinnan apuna käytetään asiasanastoja (ks. myös luku 2).
Uusi virke: Valinnan apuna käytetään asiasanastoja, esimerkiksi Fintoa (ks. myös luku 2).

Luku 2 Tiedonhankinta opinnäytetyöhön: Tämä virke muuttui linkityksineen:
Linkit Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkoversioon – YSA-verkkosanastoon –  ja tieteenalakohtaisiin asiasanastoihin ovat kirjaston Nelli-portaalissa.
Uusi virke: Linkit Finto-asiasanapalveluun ja tieteenalakohtaisiin asiasanastoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa.

Tänään lisäsin raportointiohjeeseen linkin sen enkkuversioon, Project Reporting Instruction -ohjeeseen.

Myös enkkuversiossa on suorat linkit enkku-kansilehteen ja enkku-kuvailulehteen.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

Sivunumerot tekstiviitteissä – mikä järki?

Mikäli tulkitsin raportointiohjeita oikein, mikä järki on ohjeistaa eri tavoin kuin mitä on yleisesti akateemistenkin julkaisukanavien käytäntö? Harward standard, APAT jne, ohjeistaa käyttämään sivunumerointia tekstiviitteissä kun on suoraa lainausta ja specifiä tietoa (esim. määritelmä).

Vastaus:

Yleisperiaate lähdeviitteissä (lähdeluettelossa) on, että lukijalle annetaan mahdollisuus paikantaa lähde mahdollisimman helposti.

Tekstiviitteissä periaatteena on, että lukija pystyy suht helposti löytämään tiedon lähteen sisältä. Jos siis tekstissä referoitu tekstinpätkä on kohdennettavissa lähteen sivuille, sivut myös merkitään.

Katsoin APAn uusinta free tutorialia netissä. Tekstiviitteissä ei näytä olevan sivunumeroita. Siinä mielessä tämä kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen.

Mutta ei ole olemassa yhtä akateemisten julkaisukanavien käytäntöä. APAn lisäksi on satoja muitakin viittaustapoja, jos katsotaan tieteellisten lehtien viittausohjeita. Näistä erilaisista tavoista muutama (alle 10?) on aika laajasti levinnyt ja osa niistä on esimerkiksi MSWordissä käytettävissä: APA, Harvard, MLA, Chicago, Turabian, ISO 690, IEEE 2006 jne.

Tieteenalojen välillä on rajuja eroja. Esimerkiksi tietotekniikan puolella tekstiviite esitetään usein numerona hakasuluissa [1] ja julkaisun lopussa selostetaan, mitä mikäkin numero tarkoittaa. Historiassa on kuulemma alaviitejärjestelmä yleinen.

Mutta tässä pari perustelua JAMKin käytäntöön koskien sivunumeroita tekstiviitteissä.

Perustelu 1:

Kansallinen standardi SFS 5989 perustuu kansainväliseen standardiin (ISO 690:2010). Standardi ohjeistaa näin luvussa A.2.1, jossa käsitellään tekstiviitteitä Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän mukaisesti sivulla 26:

Tekijän nimi ja tietolähteen julkistusaika merkitään tekstiviitteeseen, kun käytetään nimi-vuosijärjestelmää. Jos tekijän nimi on luontevasti osa tekstiä, sen perään merkitään pelkkä aikamääre sulkeisiin. Muutoin sekä nimi että aikamääre merkitään sulkeisiin. Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään.

Perustelu 2:

Tutki ja kirjoita -julkaisu, joka on yleisohje suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteiden raportointiin, sanoo näin (Hirsjärvi ym. 2010, 351):

Perussääntönä on silti pidettävä sitä, että lukija voi aina helposti paikantaa sivut, joilta tieto on peräisin. – – Sivujen tarkkuudella on ehdottomasti aina merkittävä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, joita mahdollisesti pyritään kyseenalaistamaa, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin.

Tutki ja kirjoita -julkaisu on ilmestynyt ennen uusinta lähdeviite-standardia, joten perustelu 1 painaa tässä enemmän. Vaikka eiväthän perustelut 1 ja 2 ole edes ristiriidassa keskenään!

Tutkimusaineisto talteen?

Kun kerään vastauksia opparia varten kyselylomakkeella, missä voin säilyttää tuon materiaalin?? KSSHP:n ohje on että ne säilötään johonkin arkistoon (amk-opiskelijalla sinne ei taida olla pääsyä), onko JAMKilla tällaiselle lähdemateriaalille omaa ”säilöä”?? Voinko esim. tallentaa sähköiset vastaukset muistitikulle ja tuoda ne kirjastoon säilöön??

Vastaus:

Onpa mielenkiintoinen kysymys!

Sen verran täsmennän, että mielestäni tässä kysymyksessä ei ole kyse lähdeluettelossa ilmoitetusta lähdemateriaalista, vaan tutkimusaineistosta, jonka opiskelija on hankkinut tutkimuksensa aikana kyselyllä, haastatteluilla tai muilla menetelmillä.

Opinnäytetöiden arkistoinnista on JAMKissa olemassa tällainen käytäntö, suora lainaus asiakirjahallinnan asiantuntijalta Mirja Nojoselta: ” JAMK säilyttää pysyvästi vain arvosanalla viisi (5) olevat opinnäytetyöt ja nämäkin toimitetaan vielä tällä hetkellä paperisena arkistoitavaksi. Muiden töiden osalta säilytysaika on 10 vuotta.”

Mutta tutkimusaineistojen säilyttämisestä arkistointiohje ei kerro mittään.

Vastauksen saamiseksi minun oli käännyttävä monen eri toimijan puoleen.

JAMKin kirjasto: ei

Kirjastonjohtaja Teemu Makkosen mukaan kirjasto ei tallenna tutkimusaineistoja muistitikuille tms.

JAMKin arkisto: ei

Suunnittelija, arkistovastaava Mirja N. linjaa näin:

Rivien välistä tulkittuna kysyjä tekee potilastietokyselyä, jonka vastausmateriaali sisältää arkaluontoista henkilötietoa. Kyselyn suorittaja vastaa aina aineiston tietoturvallisesta säilyttämisestä ja aikanaan tiedon hävittämisestä. JAMKin järjestelmiin tällaista materiaalia ei voida tietoturvan vuoksi tallentaa vaan aineisto on aina oltava erillisellä tallevälineellä tai paperilla. Ymmärrän kysyjän huolen.

Hyvinvointiyksikön arkisto: ei

Hyvinvointiyksikön koordinaattorin Satu Hypénin mukaan tutkimusaineistoja ei tallenneta opinnäytetyön arkistokappaleen yhteyteen:

Arkistossamme ovat ainoastaan opinnäytetöiden arkistokappaleet. Tutkimusaineistoa ei arkistoon opinnäytetöiden yhteydessä ole toimitettu tai arkistoitu.

Sairaanhoitopiirin arkisto: ei

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen vastaa näin:

Ilmeisesti opinnäytetutkimuksen aineistoa on siis kerätty kyselylomakkeilla. Kun tuo kyselyaineisto on tallennettu tilasto-ohjelmaan (esim. SPSS), aineisto analysoitu ja opinnäytetutkimus julkaistu, alkuperäiset kyselylomakkeet tuleekin hävittää asianmukaisesti. Tallennettu aineistohan ei sisällä tunnistetietoja.

Kyselylomakkeita ei siis säilytetä tämän jälkeen, eikä sairaanhoitopiirissä ole mitään yleisiä aineistojen säilytystiloja, vaan aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. asiathan määritellään jo tutkimussuunnitelmassa kunkin tutkimuksen osalta.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: ehkä

Tampereella sijaitsevan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Helena Laaksonen kertoo, että arkisto seuloo ne aineistot, mitä se ottaa ja mitä ei ota:

Opiskelija voi lähettää aineistonsa tietoarkistoon ja arvioimme, otetaanko se arkistoitavaksi. Ts. ihan mitä tahansa aineistoa emme arkistoi, mutta meillä on mm. graduun kerättyjä aineistoja.

Aineiston arkistoinnista tehdään aineiston tekijän (omistajan) kanssa sopimus, kun aineiston arkistoinnista on ensin päätetty. Arkistointisopimuksen voi alustavasti täyttää (ja tallentaa) ja lähettää sähköpostilla minulle kuten muunkin materiaalin. Suora linkki sopimukseen: www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/Arkistointisopimus.pdf

Lisätietoja arkistoinnista voi lukea verkkosivuiltamme: http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/arkistointi/index.html

 Jos tutkimusaineisto kelpaa tietoarkistoon, tässä lyhyesti ohjeistusta, mitä pitää tehdä:

Jotta aineisto on sujuvasti arkistoitavissa, kannattaa perehtyä Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjan ohjeisiin:  http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/

Käytännössä tarvitsemme datatiedoston, tyhjän lomakkeen (tai jos lomaketta ei ole tallessa esitetyt kysymykset siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne ovat olleet lomakkeella), mahdollisen muuttujaluettelon ym. kuvailutietoja (ks. kuvailulomakkeet: http://www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/ -> Aineistonkuvaus (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen erikseen).

Aineiston voi lähettää tietoarkistoon sähköpostitse Laaksoselle tai paperimateriaalin postitse osoitteeseen: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD), Helena Laaksonen, 33014 Tampereen yliopisto

 Vastaus tiivistetysti

  • Tutkimussuunnitelmassa määritellään aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. liittyvät asiat. Opinnäytetyön ohjaajan kanssa kannattaa asiasta keskustella. Ja voipi olla, että myös toimeksiantajalla saattaa olla asiaan jokin kanta.
  • Jos säilyttäminen on perusteltua (ja hyväksytyssä tutkimussuunnitelmassa tms. asiakirjassa määritelty), opiskelija voi kysyä Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, onko tutkimusaineisto sellainen, että sen voi sinne arkistoida.
  • Muussa tapauksessa tutkimusaineisto on säilytettävä tietoturvallisesti opinnäytetyön ajan ja hävitettävä se, silloinkin tietoturvallisesti, opinnäytetyön hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen.

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!

Oppariblogissa pieni paussi

Oppariblogi jää pienelle, marraskuun alkupuolelle kestävälle tauolle.

Mukavaa kontaktivapaata viikkoa ja/tai rentouttavaa lomaa!

Valmis raportointipohja opparille?

Onko olemassa YAMK opinnäytetyölle valmista raporttipohjaa?

Vastaus:

Muutos alkuperäiseen vastaukseen, 2.12.2015:

Nykyään Elmossa (JAMKin opiskelijaintra) on valmis raporttipohja! Se löytyy JAMKin käyttäjätunnuksilla: https://intra.jamk.fi/opiskelijat/opinnayte/Sivut/default.aspx

Siellä ovat myös linkit erillisiin kansi- ja kuvailulehtiin, jos niitä tarvitaan. Sekä myös kaikkiin muihinkin ohjeisiin, mitä opparintekijä tarvitsee.

Tässä linkit vielä erikseen:

Amk-opinnäytetyön ohjeet löydät opinto-oppaasta: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/

Yamk-opinnäytetyön ohjeet ovat myös opinto-oppaassa: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/Opinto-opas-yamk/Opiskelu/Opinnaytetyo/

Raportointiohje koskee edelleen sekä amk-tutkintolaisia että yamk-tutkintolaisia, tämä linkki toimii vieläkin: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje

 

Alkuperäinen teksti:

Varsinaista raporttipohjaa ei ole. Opiskelijat kuitenkin tekevät sellaisen yleensä tietotekniikan kurssilla.

JAMKin opinnäytetyötä koskevat ohjeet ja lomakkeet ovat opinto-oppaassa (amk-tutkinto): http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/ohjeetjalomakkeet

JAMKin ylemman ammattikorkeakoulun ohjeet ja lomakkeet ovat nekin opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opasylempi/opiskelunvaiheet/opinnaytetyo/ohjeetlomakkeet

Sama raportointiohje koskee sekä amk-tutkintolaisia että yamk-tutkintolaisia: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/

Kansilehden ja kuvailulehtien mallit ovat kirjaston sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet

 

Oppariblogi jatkaa elokuussa

Oppariblogi lähtee kesätauolle. Nähdään elokuussa!

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.

Linkki:

JAMKin opinnäytetyön prosessikaavio:
http://www.jamk.fi/download/21267_opinnaytetyo_prosessi_20091223.pdf

JAMKin opinnäytetyön seurantalomake:
http://www.jamk.fi/download/22235_5_Opinnaytetyo_etenemisenseuranta_2009.pdf

Tiivistelmäsivujen sivunumerot

Miten tiivistelmäsivuista saa sivunumerot pois ja sitä kautta sisällysluettelon täsmäämään? Ainakaan minun koneellani sellaista toimintoa ei ole, tai ainakaan en sitä löydä.

Vastaus:
Tällaisiin kysymyksiin on hieman hankala ottaa kantaa, koska en ole tietojärjestelmätuki enkä atk-ope.

Mutta kerron, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä minä yrittäisin ongelmaa ratkaista.

Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (joka on sivu 1). Sivunumerointi jatkuu katkeamatta lähdeluettelossa ja liitesivuilla, jotka siis sivunumeroidaan nekin (ns. juokseva sivunumerointi). Siis näin:

•    Kansilehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Suomenkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Enkunkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Alussa olevat luettelot (Sisältö, Kuviot, Taulukot): sivunumerointi alkaa, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin (sivu 1 jne).
•    Tekstisivut (luvut ja lähdeluettelo): sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin.
•    Liitteet: sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin, sivunumerointi jatkuu tekstisivuilta liitteisiin katkeamatta.
•    Raportointiohje antaa mahdollisuuden poikkeukseen: ”Pelkästään lukumäärän mukaisesti tai oman juoksevan sivunumeroinnin mukaan voidaan numeroida erilliset liitekokonaisuudet, esimerkiksi DVD, CD-levy, kansio, työohje.”
•    Sivunumero tulee oikeaan yläreunaan, vaikka huomasin, ettei siitä taida olla mainintaa päivitetyssä raportointiohjeessa. (Korjaamme asian.)

Teitpä sitten opparin eri osiot omiksi pdf-tiedostoikseen (kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, varsinainen teksti, liite 1, liite 2 jne.), kuten kirjaston sivulla vinkataan, tai olipa koko opparisi yhdessä ja samassa tiedostossa, sivunumerointi taitaa vaatia osanvaihdon. Osanvaihto tulee alussa olevien luetteloiden jälkeen.

Osanvaihdon jälkeen aloittava sivunumero pitää määritellä. Jos luettelot mahtuvat yhdelle sivulle, aloittava sivunumero olisi siis 2. Sen voi määritellä Wordissä toiminnolla Lisää | Sivunumero | Muotoile sivunumero.

Osanvaihtoa edeltäville sivuille (kansilehti, kuvailulehdet) sivunumerointia ei lisätä.

Muistanko väärin, että joskus aiemmin tekstinkäsittelyohjelmissa pystyi määrittelemään aloittavan sivunumeron lisäksi myös sen, että sivunumerot ilmaantuvat näkyviin esimerkiksi vasta sivulta 5 alkaen? Nyt en sitä mahista Wordistä löytänyt.

Osanvaihdoista olen kirjoittanut aiemmin: http://blogit.jamk.fi/oppari/2012/11/21/opparin-osanvaihdot-ja-sisallysluettelo/.

Vältä pdf-tiedostoja Urkundissa

Voimmeko lähettää opparin Urkundiin pdf-tiedostona?

Vastaus:

Optimassa olevassa opiskelijan urkund-pikaohjeessa lukee näin:

”Suositeltavinta on käyttää Microsoft Wordin (.doc ja .docx) tai OpenOfficen (.odt) tiedostomuotoja. Vältä pdf-tiedostojen lähettämistä.”

Samaa asiaa on käsitelty myös aiemmin blogissani, katsokaa esimerkiksi tämä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/11/09/urkund-hyvaksyy-monta-tiedostoa/

Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma.

Urkund-vastuuhenkilö Anne Luukkonen täydentää vastaustani:

Urkundin käyttöohjeet löytyvät Optimasta (optima.jamk.fi) -> Opinfoorumi -> Ohjeita tietojärjestelmien käyttöön

Laajemmassa ohjeessa sanotaan näin:

”Urkund tukee yli 60 eri tiedostomuotoa, joten se, millä ohjelmalla opiskelija työnsä laatii, ei käytännössä rajoita
järjestelmän käyttöä tai aiheuta yhteensopivuusongelmia. Suositeltava tiedostomuoto on Word.
Huomaa, että PDF-tiedostot saattavat olla ongelmallisia, ellei niitä ole tuotettu PDF-formaatin kehittäneen Adoben
ohjelmilla.”

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat:
– Kehittämis- & analyysimenetelmät
– Kehittämis- & tutkimusote

Mistä näissä on kyse?

Vastaus:

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin:

”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella.

JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös kehittämisprojektin luonteisia prosesseja, missä kehittämismenetelmien hallinta ovat yhtä keskeisiä kuin tutkimusmenetelmien hallinta. Näitä asioita sitten valottaa laaja tutkimus- ja kehittämiskirjallisuus.”

Lue myös Jorma Kanasen kommentti!

Ruuhkaa oppariblogissa

Oppariblogiin on tullut runsaasti kysymyksiä viime aikoina. Olkaa kärsivällisiä, yritän purkaa ruuhkaa lähiaikoina.

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010).

Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen tapa on tehdä jokainen osa omaksi tiedostokseen ja muuttaa ne opparin valmistuttua PDF-tiedostoiksi ja sitten yhdistää ne PDF-tiedostojen yhdistelytyökalulla yhdeksi kokonaisuudeksi.)

Jos haluaa hyödyntää Wordin sisällysluettelo-toimintoa, otsikot on ensiksi määriteltävä tyyleiksi.

Tässä muutama linkki Itä-Suomen yliopiston ohjesivustolle:

Otan mielelläni vastaan vinkkejä koskien osanvaihdoista tai sisällysluetteloista tehtyjä ohjeita tai videoita.

Oppariblogi syyslomalla

Voit lähettää minulle kysymyksiä syyslomallakin sähköpostitse. Vastailen niihin kuitenkin vasta loman jälkeen.

Hauskaa kontaktivapaata syysviikkoa!

Opparin kansitus

Miten saan insinöörityöni kansitettua?

Vastaus:
Opinto-oppaassa todetaan, että arvosanan vahvistamisen jälkeen on oppari on julkaistava.

Voit julkaista sen joko sähköisenä tai paperisena (”kirja”). Sähköisen voi lukea netissä (www.theseus.fi).

Paperinen on luettavissa ja lainattavissa kirjastossa.  Opiskelija tuo opparinsa kirjastoon irtopaperiversiona ja kansittamattomana.  Kirjasto kansittaa opparin kirjastokappaleen.

Sen lisäksi moni opiskelija haluaa myös itselleen muistoksi jäävän kappaleen kansiin. Silloin kansitus maksaa. Tekniikan ja liikenteen alalla on melko tyypillistä, että myös opparin kirjastokappale on valmiiksi kansitettu.

Kansitukseen on ainakin kaksi tapaa:

A) Voit ostaa läpinäkyvät muovikannet kirjastosta. Tsekkaa hinta palveluhinnastosta: http://www.jamk.fi/kirjasto/palvelut/lainaaminen/palveluhinnasto

TAI

B) JAMKO valmistaa opparillesi jämäkämmät kannet. Tämä on yleinen tapa varsinkin tekniikan ja liikenteen alan töissä.

Lue lisää JAMKON sivuilta: http://jamko.fi/fi/vapaa-aika/palvelut/opinnaytetoiden-kansitus/

Huom! Kansitus- ja toimitustavat voivat vaihdella koulutusohjelmien ohjeiden mukaisesti, varmista asia Optimasta tai ohjaavalta opettajaltasi.

Urkund hyväksyy monta tiedostoa

Meillä on erillisinä tiedostoina kuvailulehdet ja opinnäytetyön teksti. Voimmeko laittaa nämä erilliset tiedostot Urkundiin?

Vastaus:

Kysyin neuvoja JAMKin koulutuksen kehittämispalveluista, sillä en ole itse tekemisissä Urkundin kanssa. Näin suunnittelija Arimatti Leskinen vastasi sähköpostiviestiini:

”Löysin kuin löysinkin maininnan että ’student may attach several files to one email’ eli kyllä onnistuu. Urkundin ohjeethan löytyvät Optiman Opinfoorumista, kohdasta ’Ohjeita tietojärjestelmien käyttöön’ jos joku niitä joskus kaipailee.”

Kiitos, Arimatti!

Monta tiedostoasi hujahtaa siten luonnikkaasti samassa sähköpostiviestissäsi Urkundin suurennuslasin tarkasteltavaksi. Olennaista kuitenkin olisi, että tiedostot eivät olisi PDF-tiedostoja. Ja liitetiedoston koko ei saa ylittää 8 megaa; jos koko ylittyy, tiedostoa on kutistettava.

Mitä papereita allekirjoitettava salaista työtä varten?

Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän?

Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina):

Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus

Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen.

Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.

Miten lähetän opparin plagioinnintarkistukseen?

Opiskelen X:n koulutusohjelmassa muualla Suomessa, koulutusohjelma on hallinnollisesti JAMKin.
Nyt kuulimme, että opinnäytetyö täytyy lähettää JAMK:n kirjastoon, jossa se menee plagiointiohjelman lävitse. Mihin minä lähetän työni? Sähköpostissa? Vai jollain muulla systeemillä?

Vastaus:
Opinnäytetyö lähetetään aina ohjaavalle opettajalle. Kuka JAMKissa on ollut ohjaava opettajanne? Lähetä työ liitteenä hänelle osoitteella etunimi.sukunimi.jamk@analysis.urkund.com (etunimi.sukunimi = ohjaavan opettajasi etu- ja sukunimi). Tarkemmat ohjeet löydät JAMKin opinto-oppaasta: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Linkki kyseiseen sivuun on myös kirjaston oppariohje-sivulla, kohdassa Yleistä -> Urkund.

css.php