Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Ohjeet

Tutki ja kirjoita -kirjassa vanhentunutta tietoa – älä käytä tiedonhankinnan osiota!

Tutki- ja kirjoita -kirjassa on vanhentunutta tietoa tiedonhankinnasta, mm. elektronisesta tiedonhausta. Älä lue sitä kohtaa kirjasta!

Julkaisun kirjoittajat ovat ilmeisesti eläköityneet, voipi siis olla, ettei minkään sortin uudistuksia ole tiedossa:

Hirsjärvi, S., Remes, H. & Sajavaara, P. Julkaisuvuosi. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Painokset voivat olla 15.-16. painos vuodelta 2009, tai uudempia.

* * * * *

P.S.

JAMKin kirjaston Opi tiedonhakua-verkkosivusta rakennetaan tämän kevään ja ensi syksyn aikana ”paikkaa”, johon keskitetään avoimen tiedon hankkimisen ja tiedon luotettavuuden arvioinnin oppimateriaaleja.

 

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

Aineiston hävittäminen

Missä on löydettävissä tietoa siitä, kuinka luottamuksellista tietoa, esim. haastattelu ym, kuuluisi hävittää opinnäytetyötä tehdessä? Tämä tieto pitäisi osata kertoa tutkimussuunnitelmassa.

Vastaus:

Kysyin asiaa JAMKin arkistoasioista ja asiakirjahallinosta vastaavalta suunnittelijalta, Nojosen Mirjalta. Otin asian puheeksi myös Opinnäytetyöfoorumissa.

Aineisto kannattaa hävittää vasta 14 vuorokauden jälkeen opparin hyväksymisestä, koska silloin on vielä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö. Jos teet oikaisupyynnön arvioinnista, odota prosessin loppuun.

Tässä Mirjan vastaus:

Opinnäytetyön yhteydessä syntyneet luottamukselliset, salassa pidettävät  ja henkilötietoja sisältävät tiedot tulee säilyttää lukitussa paikassa (jos paperilla) ja sähköisessä muodossa olevat tiedot salattuna tai salasanalla lukittuna.

Paperimuotoisen aineiston hävittäminen tapahtuu tietoturvallisesti esimerkiksi tuomalla ne JAMKin kampuksilla oleviin lukittuihin tietosuojamateriaalin keräyslaatikoihin (ns. salasuloihin).  

Sähköisen materiaalin osalta tarpeettomat aineistotiedostot ja tietojärjestelmien käytön yhteydessä syntyvät väliaikaistiedostot on poistettava käyttötarpeen päätyttyä. Pelkästään tiedoston poistaminen (deletointi) ja tietokoneen roskakorin tyhjentäminen ei tarkoita, että tiedosto olisi tuhoutunut lopullisesti. Poistettuja tietoja voi palauttaa jopa kiintolevyn uudelleen alustamisen jälkeen. Tiedon lopulliseen hävittämiseen on olemassa erilaisia ohjelmia, jotka perustuvat esimerkiksi tietojen ylikirjoittamiseen tai kiintolevyn magnetointiin. Tallennusväline voidaan myös murskata mekaanisesti lukukelvottomaksi.

Jo opinnäytetyön suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa miettiä, olisiko tutkimusaineistolle mahdollisesti jatkokäyttöä. Voisiko aineistosta tehdä myös muunlaisen tutkimuksen, opinnäytetyön? Tällöin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin esimerkiksi Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjaan (http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/ ). Tietoarkistosta ja muista avoimista tietovarannoista löytyy myös vapaasti käytettävää tutkimusaineistoa sähköisessä muodossa – lisätietoa näistä löydät vaikka JAMKin avoimen tieteen sivustolta (https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus—open-access/avoin-tiede-ja-tutkimus-etusivu/tutkimusaineistot/tietovarannot/ ).

 

Kuinka laaja teoriaosuuden on oltava?

Kuinka laaja opparin teoriaosuuden on oltava? Montako sivua?

Vastaus:

Tästä ei mielestäni ole yksityiskohtaista ohjetta, tai ei ole osunut silmiini. Koko opparin sivumäärästä on suositus.

Juttelin eilen lounaalla parin JY:n liikunnalla opiskelevan nuoren  aikuisen kanssa, kun satuin olemaan siellä päin yhdessä seminaarissa. Kummallakin on kandi-tutkielma tekeillä. Ohjeeksi oli annettu: minimissään 10 sivua, maksimissaan 20 sivua (yhden henkilön tutkielmassa).

Olisiko tämä ok sivumäärä myös amk-oppareiden tietoperustan kuvaamiseen? Heitän pallon oppareiden ohjaajille…

 

Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia:

  • Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk).
  • JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu.
  • Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä.
  • Theseukseen sen sijaan riittää, että työ tallennetaan vain yhden kerran; tallennustietoihin laitetaan molempien tekijöiden nimet. (Ks opinto-oppaan ohjeet .)

Lisään tuohon vielä sen, että opinnäytetyön paperiversion voi lukea ja lainata kirjastosta silloin, kun työtä ei julkaista Theseuksessa. Ne ovat oppareita, joihin opiskelijat tai koulutusalat eivät ole antaneet verkkojulkaisulupaa.

Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.

Vastaus:

Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.

Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)

Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.

Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä

Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?

Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:

Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:

  1. tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
  2. tietolähteen nimi
  3. tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
  4. versio, painos tai laitos

Jne.

JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.

Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö

Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.

Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.

Organisaation vaihtelevat roolit

Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.

Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.

Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).

Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.

Organisaation nimen muoto

Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.

(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)

Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.

Organisaation yläyhteisön nimi

Siteeraan standardia:

Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.

ESIMERKKI 1           SUOMI.           [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2           HULL.          [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3           WESTMINSTER          [City of Westminster].

Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.

Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen

Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.

Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.

Standardin esimerkkejä:

HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.

Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.

Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!

Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.

Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…

Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.

Standardin esimerkkejä:

RADION SINFONIAORKESTERI          [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION          [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].

Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!

JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa

Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:

Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.

JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.

Jossittelua 1: Anon-tekijät

Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:

Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.

Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.

Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.

Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.

Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut

Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:

Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.

Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.

Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.

Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.

Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.

Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.

Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.

Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.

Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.

Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).

Taustalla muinaiset käytännöt?

Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.

Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.

Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).

Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona

Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.

Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –

kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:

Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –

Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –

Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –

En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.

Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…

Kaavan käsittely opparissa

Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa?

Vastaus:

Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina.

Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.

 

 

 

Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin? 

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino. 

Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?)

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara (Eds.), Tutki ja kirjoita [Research and Write]. 15th Rev. ed. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino, 231 – 233. 

Entä tämä lähdehirviö, onko oikein? 

Alila, K. & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 [Publications and memos of Ministry of Education and Culture]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi

Ja miten oli ebrary- tai muiden nettikirjojen kanssa? Olen käsitellyt niitä tähän asti ”oikeina” kirjoina, mutta kuinka ne tulisi merkitä lähdeluetteloon?

Vastaus:

Aika monta kysymystä yhdessä paketissa!

Tänä keväänä on tullut paljon kommentteja liittyen enkunkielisen raportointiohjeen ohjeisiin. Se eroaa aika paljon suomenkielisestä rapsaohjeesta, mikä näyttää aiheuttavan ongelmia JAMKin opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille sekä esim. kirjaston verkkokursseilla.

En ole enkkuohjeen asiantuntija, eikä minulla ole siihen muokkausoikeuksiakaan.

Kerron tässä mielipiteeni kysymistäsi asioista.

Se julkaisu, missä lähde on, kursivoidaan: Kirjan nimi, lehden nimi yms. Tämä katsottiin olevan osa englanninkielistä kulttuuria, ja sen vuoksi kursiivi sallittiin JAMKissa vuosi pari sitten.

Käännetty teksti laitetaan hakasulkeisiin. Tämä taitaa olla yleistä kaikkialla maailmassa ja kaikissa viittausjärjestelmissä.

Älä merkitse lähdeviitteseen kirjapainon tietoja, vaan Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Ebraryyn ja muihin e-kirjoihin viitataan kuten kirjoihin, mutta lähdeviitteeseen merkitään myös viittauspäivämäärä ja nettiosoite tai nettipolku.

Lähdeviitteet:

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In Tutki ja kirjoita [Research and Write]. Ed. by S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara. 15th rev. ed. Helsinki: Tammi, 231–233.

Alila, K., & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi.

Ekasta lähdeviitteestä näkee myös muotoa ”S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara (Eds.)”, kuten sinullakin, ja APA 6th -viittausohjeissa välillä. Tästä JAMKin Opinnäytetyöfoorumi ei mielestäni kuitenkaan tehnyt erillistä päätöstä, joten suomenkielisessä rapsaohjeessa oleva linjaus siitä, että suositaan suoraa sanajärjestystä, pätee.

Näissä enkkuohjeen lähde-esimerkeissä on mielestäni oikea ilmaisu (korostukset minun):

Ronja ryövärintytär [Ronia the robber’s daughter]. 1984. Directed by T. Danielsson. Motion picture. Yle Fem 5 January 2014.

Filmiryhmä: Musiikkia mykkäelokuvaan [Film group: Music for a silent film]. 2014. Radio broadcast episode. Produced by J. P. Pulkkinen. Aired on Yle Radio 1, published on Yle Areena 2 January 2014.

…ja sitten odottelen kommentteja, menikö oikein…

Montako sivua opparissa saa olla?

Montako sivua opinnäytetyössä saa tai pitää olla?

Vastaus:

Taas tulee dejavu-olo, ihan kuin olisin tähän jo vastannut joskus. Mutta ilmeisesti en ole, koskapa en löytänyt sellaista postausta.

JAMKin opinnäytetyöfoorumi suosittelee, että AMK-tutkinnon opinnäytetyön olisi enintään 70 sivua ilman liitteitä.

YAMK-tutkinnon opinnäytetyön suositeltava pituus on enintään 100 sivua ilman liitteitä.

Suositeltavien enemmäissivumäärien osalta tulee noudattaa alakohtaista joustavuutta sekä huomioida opinnäytetyön tekijöiden määrä (yksi vai useampi).

Huomatkaa enintään-sanat!

Pituus tietty riippuu siitä, mikä on opparin aihe. Opparia ei kannata venyttää tarkoituksellisesti, mutta toisaalta kaikki oleellinen on pyrittävä sanomaan napakan lukijaystävällisesti.

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Kotihoito-ohjeistus potilaalle monisteena

Teen työni yhteistyössä HYKS Syöpäkeskus Rintarauhaskirurgian yksikön kanssa. Miten laitan viitteeksi heidän antamansa kotihoito-ohjeistukset?? Mainitaanko lähteissä???

Eli jos käytän työssäni HUS Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle (moniste) – Fysioterapia Kirurginen sairaala

Eli onko oikein kun laitan viitteeksi   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

ja lähde   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS. Fysioterapia Kirurginen sairaala.

Vastaus:

Ne lähteet, joita käytetään opparin tekstissä, mainitaan lähdeluettelossa (lähdeaineisto).
(Tutkimusaineistoa, joka on kerätty esimerkiksi haastattelemalla, ei kuitenkaan mainita lähdeluettelossa.)

Kotihoito-ohjeistuksen otsikko on siis Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. Ja kyse on monisteesta eikä painotuotteesta. Lähdemerkintään laittaisin tiedon monisteesta ja avaisin myös tuon HUS:n, vaikka suuri osa suomalaisia ymmärtääkin, mitä HUS-lyhenne suurin piirtein tarkoittaa:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Jos kaksi eri ohjetta

Entä jos kysymyksesi koskeekin kahta eri monistenippua? Silloin olisi yleisluonteinen kotihoitoohje ja sitten vielä toinenkin ohje, fysioterapian ohje. Lähdemerkinnät silloin näin:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015a. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015b. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Julkaisuvuosiin lisätään tällöin pikkukirjaimet a, b jne. Tekstiviitteet eli tekstissä olevat viitteet eivät tule silloin täysin samanlaisiksi, vaan lukija erottaa, mistä lähteestä kulloinkin on kyse.

 

 

Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.

Varo joutumasta lööppeihin vilpin takia!

Huomasitko tämän uutisen kesällä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683

Vastaus:

Huomasin.

Jutussa kerrotaan, että yhden JAMKin opiskelijan opparin tekstejä löytyi Metropoliassa puoli vuotta myöhemmin hyväksytyssä saman alan opparissa. Plagiointitutkija Eija Moore totesi, että opinnäytetöissä on niin paljon samankaltaisuutta, ettei voi olla sattumaa.

Rehellisyys vs. vilppi

Plagiointi eli luvattomasti lainaaminen tarkoittaa JAMKin eettisten periaatteiden (2013, 6) mukaan vilppiä, jossa toisen julkituoma tutkimussuunnitelma, harjoitteluraportti, opiskelutehtävä tai muu teksti tai sen osa esitetään omana.

Eija Moore määrittelee plagioinnin em. jutussa näin: ”Lainata saa, kun merkkaa lähteen. Muutoin kaksi peräkkäin olevaa muualta otettua tekstikappaletta on plagiointia.” (Huom! Moore pitää myös blogia aiheesta.)

Oikeudenmukaisuus vs. epäoikeudenmukaisuus

Jokaista ihmistä on kohdeltava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, näinhän sanoo jo perustuslaki ja muutama muukin laki.

Hyvä peukalosääntö tähänkin asiaan on vanha viisaus siitä, että tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Haluaisitko, että joku nappaa tutkimushavaintosi tai kauan hiomasi tekstipätkät ilman, että kertoo niiden olevan sinun ajatuksiasi? Et tietenkään!

Vastuullisuus vs. piittaamattomuus

Opiskelija tai korkeakouluyhteisön jäsen voi toimia myös piittaamattomasti. Se tarkoittaa mm. puutteellista viittaamista aiemmin muissa tutkimuksissa julkaistuihin tuloksiin sekä tulosten ja menetelmien harhaanjohtavaa raportointia. Omiakaan julkaistuja tekstejä ei saa plagioida, eli julkaista samoja tuloksia useita kertoja näennäisesti uusina. (JAMKin eettiset periaatteet 2013, 6.) Tarkkuutta siis peliin!

Olen tavannut myös sellaisia opiskelijoita, jotka tosissaan pelkäävät, että saattavat vahingossa plagioida, kun he käyvät läpi kymmeniä lähteitä ja enää ei voi olla varma, mikä ajatus on keneltäkin. Yleensä nämä opiskelijat ovat kuitenkin niitä, jotka tunnollisimmin ilmoittavat lähteet opparin tekstissä ja lähdeluettelossa.

Tekstiviitteitä kannattaa aluksi viljellä vaikka jokaisen virkkeen perässä, varsinkin jos niitä siirtelee vähän väliä opparia kirjoittaessaan. Viimeistelyvaiheessa voi sitten napsia ylimääräiset tekstiviitteet pois.

Luottamus ja kunnioitus vs. luottamuksen puute

”Opiskelijan päätavoitteena on oppia, kasvaa ja kehittyä kohti tulevan ammattialansa asiantuntijuutta” (JAMKin eettiset ohjeet 2013).

Yllättävän usein asiantuntijan ajatellaan olevan sellainen, että kaikki hienot ajatukset on synnyttävä omassa päässä, muutenhan en olisi asiantuntija. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että opparissa on lähinnä vain omaa tekstiä. Epäilen, että Keskisuomalaisen jutussa kerrottujen, todennäköisesti plagiointiin sortuneiden opiskelijoiden toimintatapa on voinut nojautua tällaiseen harhakäsitykseen.

Asia on kuitenkin päinvastoin: Asiantuntija nimenomaan kunnioittaa muiden tekstejä ja tunnustaa muiden tekemän työn arvon. Jos katsotte tieteellisiä artikkeleita, niissä on usein pitkähköt lähdeluettelot. Asiantuntija seuraa siis alaansa ja sen kehittymistä ja on tietoinen siitä, mitä uutta tietoa alan ilmiöistä on viime vuosina saatu. Ja se näkyy lähdeluettelossa ja tekstiviitteinä.

Luota siis siihen, että ilmoittamalla lähteet ja osoittamalla opparissasi, mikä on sinun ajatteluasi ja mikä muiden, osoitat olevasi perillä alan tutkimustuloksista ja keskusteluista.

Tietolähteitä

Miten toimit eettisesti JAMKissa? Katso JAMKin eettisistä periaatteista.

Miten siteeraat tai referoit muiden tekstejä? Lue JAMKin raportointiohjeesta.

Miten tieteessä toimitaan? Tutkaile Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita.

Saatko kokonaisia artikkeleita kopioida esim. opintojakson sivuille? Kertaa JAMKin kirjaston e-aineistojen käyttöehdoista, mitä yleensä saa tehdä ja mitä ei.

 

 

 

Preesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?

Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)?

 

Vastaus:

Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan.

Tiivistelmä tosiaan on helppo nakki. Siinä käytetään passiivia ja imperfektiä.

Aika- ja persoonamuodot herättävät melkoisia intohimon leiskahduksia. Yksi koulukunta vannoo passiivin ja imperfektin nimeen, toinen koulukunta sallii useampia tapoja.

Oikea vastaus kysymykseesi onkin: Kysy ohjaajaltasi, miten sinun on toimittava.

Siteeraan kuitenkin tähän pätkiä Tutki ja kirjoita -kirjasta (Hirsjärvi ym. 2010, 257, 269, 276, 313–314). Josko ne auttaisivat keskusteluissa. Aikamuodolla voi kertoa mm. sen, onko samaa mieltä kuin referoitava tutkimus.

Aikamuotojen vaihtelu samassa tutkimuksessa:

  • ”Johdannon eri osuuksissa aikamuoto vaihtelee luonnostaan. Tutkimuksen tarkoitus voidaan ilmaista joko preesesillä riippuen siitä, viitataanko selosteeseen (Tässä tutkimuksessa selvitetään – – ) vai tehtyyn tutkimukseen (Tässä tutkimusessa selvitettiin – -).”
  • ”Aiempia tutkimuksia referoitaessa aikamuoto vaihtelee muun muassa sen mukaan, mikä on kirjoittajan asenne referoituihin ja arvioituihin tutkimustuloksiin.”
  • Pohdinta/johtopäätökset-luku: ”Aikamuotona on yleensä imperfekti silloin kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tärkeimpiin – – oman tutkimuksen tuloksiin, mutta preeses silloin kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan tuloksia aiempiin tuloksiin sekä esitellään sovellusmahdollisuuksia”.

Preesensin käyttö:

  • ”Jos preesensiä käytetään referoitaessa jonkun toisen ajatuksia, luodaan vaikutelma, että kirjoittaja hyväksyy lähteensä ajatuksen.”
  • Preesens ”soveltuu termien selityksiin, yleisluonteisiin väittämiin tai määritelmiin, joilla on jatkuva ja yleinen pätevyys; samoin se soveltuu esimerkiksi teorian esittelyyn ja teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksin sekä taulukoihin, kuvioihin yms. viittaamiseen ja tutkimustulosten ja päätelmien esittämiseen”.
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena aikamuotona on preesens – -.”

Imperfektin käyttö:

  • ”Imperfektiä käytetään viitattaessa – – aiemmin julkaistuihin – – tutkimuksiin – -, oman tutkimuksen kulkuun (= mitä ja miten tehtiin) sekä – – omiin ja muiden (erityis)tuloksiin”.
  • ”Imperfektin käytölle on siis tyypillistä eräänlaien spesifisyys, tiettyys, yksittäisyys. Kirjoittaja vain toteaa tutkijan ajatuksen mutta ei aikamuodolla ota kantaa sen paikkansapitävyyteen.”

Passiivin käyttö:

  • Passiivilla ilmaistaan ”yleispäteviä totuuksia ja yleisesti tunnettua tietoa, joten kirjoittajan pitää osoittaa lukijalle, milloin hän puhuu passiivissa itsestään, milloin käyttää passiivia muussa tarkoituksessa.
  • Passiivin käyttö ei ”tee tutkimuksesta sen tieteellisempää; tällä tavoin etäännytetty ilmaisu on usein jäykkää ja mutkikasta ja siten helposti epätarkkaa”.
  • Passiivi on käytössä usein turvallisempi kuin minä-muoto, sillä ”häiritsemätön minä-muodon käyttö vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua” ja koska ”minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus, monet ovat edelleen sitä mieltä, että hyvä tieteellinen teksti ei tarvitse ensimmäistä persoonaa”.
  • Passiivia voi vanhaan tapaan käyttää ”ainakin niissä yhteyksissä, joissa sitä ei voi pitää harhaanojohtavana tai se ei aiheuta epäselvyyksiä”.

Minä-muodon käyttö:

  • Tutkimusotteet monipuolistuvat ja minä-muotoa puolustetaan sillä, että ”kirjoittaja on vastuussa tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Tämän vastuullisuutensa hän näyttää sillä, että ei mene kömpelön persoonattomuutta tavoittelevan ilmaisun taakse.”
  • ”Nyrkkisääntönä voi silti pitää sitä, että kirjoittaja ei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin.” Sen vuoksi sananvalinnan on oltava neutraalia, konkreettia, objektiivista (ei-emotionaalista) ja asiallisen erittelevää. Tunneilmaisut tai elämäkerralliset kuvaukset eivät kuulu tieteen kieleen.
  • ”Johdanto esittelee useita kirjoittajan ratkaisuja, valintoja ja sitoumuksia, joten yksikön ensimmäinen persoona on esimerkiksi näkökulman ja menetelmien perusteluissa luonnollinen – kirjoittaja ottaa vastuun eikä piiloudu passiivin epämääräisen persoonan taakse” (ks. myös Luukka 2002, 21)
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena – – on – – persoonana yksikön ensimmäinen persoona varsinkin sellaisissa kohdissa, joissa kirjoittaja kertoo, miten hän teki tutkimuksen” (ks. myös Alasuutari 1993, 252–254).

 

Lähteet

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Luukka, M.-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

 

Huis, logot pois! – Ja uudet tilalle

Kävin katsomaan JAMKin raportointiohjeita. Siellä on pohjissa vielä vanha logo käytössä. Nykyään JAMKissa on otettu käyttöön selkeä jamk-logo sinisellä printillä. Mitä logoa JAMKin dokumenteissa tulisi käyttää ajatellen opinnäytetyötä? Samaa logoahan tulisi myös käyttää muussa raportoinnissa. Tietojeni mukaan vanhasta logosta on luovuttu. Kiitos.

 Vastaus:

Kiitos palautteestasi.

Aina käytetään niitä mallipohjia, jotka ovat JAMKin opinto-oppaassa tarjolla. Tällä hetkellä käytössä on kansilehti, jossa on uusi logo ylhäällä, mutta vanha liekki-logo alhaalla. Kuvailulehdessä on vanha liekki-logo ylhäällä.

Huomasimme syksyn alussa, että jostain syystä vanhat logot kummittelivat edelleen www-sivuilla olevissa kansilehden ja kuvailulehden mallipohjissa. Meinasimme vaihtaa ne saman tien, mutta sitten useilta opeilta tuli viestiä, että he ovat jo tehneet opinnäytetyön raportointia koskevat oppimateriaalit, ohjeet ja videot.

Sen jälkeen ONT-foorumi teki päätöksen, että kansilehti ja kuvailulehti vaihdetaan vasta lukuvuoden 2015 – 2016 alkaessa. Lukuvuoden vaihde on hyvä taitekohta päivittää tai vaihtaa ohjeistukset, koskivatpa ne mitä tahansa opinnäytetyöhön liittyvää. Käytännössä opinto-oppaassa saattaa kesällä olla tarjolla kansilehti, joka on voimassa 31.7. asti (vanha logo) ja sen vieressä uusi, jota käytetään 1.8. alkaen (uusi logo).

Raportointiohjeen päivitystarpeita käsitellään seuraavassa ONT-foorumissa huhtikuun puolivälissä. Voitte alkaa pommittaa meikää ehdotuksillanne koskien kansilehteä, kuvailulehteä, rapsaohjeen neuvoja tai muuta, mikä liittyy opinnäytetyön raportointiin.

ONT-foorumi = JAMKin opinnäytetyöfoorumi, johon kuuluvat koulutuksen kehittämispäällikkö, koulutusyksiköiden opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat ja YAMK-opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja sekä kielikeskuksen ja kirjaston edustajat. Sen tehtävänä on koota oppariprosessin kehittämistarpeet ja laatia kehittämisehdotukset seuraavaa lukuvuotta varten.

Lisäys 18.3.15: JAMKin markkinointipalvelut vastaa logosta ja lomakkeiden asemoinnista, ONT-foorumi kansilehden ja kuvailulehden sisällöstä.

Wordillä synnytetyt kuviot ok

Teemme oppariin kuvioita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Onko Jamkilla omat ohjeet niiden tekemiseen, onko joitain sääntöjä millaisia niiden pitäisi olla? Ajattelimme tehdä ne vain wordilla ja Execelillä- käykö näin?

Vastaus:

Käy hyvin.

Tietääkseni JAMKilla ei ole säännöstöä tähän, ei siis graafisten ohjeiden mukaisia ehtoja.

Tutkimusoppaita kannattaa silti vilkuilla, esim. Kanasen Jorman opuksia ja Tutki ja kirjoita -kirjaa.

Viimeksi mainittu teos kertoo, että kuvioiksi ”kutsutaan kaikkia muita – – havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Kuvioita ovat siis mm. kartat, valokuvat ja piirustukset. Ja tietty pylvästelyt ja piirakoinnit! Hienommin sanottuina pylväsdiagrammit ja sektoridiagrammit.

Kuvioilla vertaillaan ja painotetaan haluttuja asioita opparissa. Kuvio täydentää ja elävöittää tekstiä. Tärkeintä luultavasti on päättää, mitä kuviolla haluaa sanoa. Muuttujat on mietittävä ja esitystapa (millaiset pylväät) sun muuta sellaista.

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

KvaliMOTV ja toissijainen lähde

Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme?

En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa?

Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.)

Vastaus:

Mitä ohjetta käytetään?

JAMKin opinnäytetöissä käytetään JAMKin raportointiohjetta. Eli KvaliMOTV:n mukainen lähdeviite on muutettava JAMKin mukaiseksi.

Maailmassa on useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia viittaustyylejä. Lähes joka tutkimusfirmalla omansa. Niissä on kuitenkin paljon samaa, joten lähdeviitteen voi usein helposti ”siivota” tai muotoilla JAMKin tyylin mukaiseksi.

Tekstiviite ja lähdeviite KvaliMOTV:n sivuun

Kyseiseen lähteeseen viitataan useilla eri KvaliMOTV:n sivuilla. En tiedä, millä sivulla olette olleet. Mutta otan nyt esimerkiksi luvun 7.3.2 Sisällönanalyysi, koska se on tuossa tekstinpätkässänne mainittu.

Luvun kirjoittajia ovat Saaranen-Kauppinen & Puusniekka.

KvaliMOTV:n viittausohje kyseiseen sivuun/lukuun on:

Tekstiviite: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)

Lähdeviite:
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu pp.kk.vvvv.)

JAMKin ohjeen mukainen tekstiviite on juuri sama kuin edellä: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Jos haluaa olla täsmällisempi, voi sen tehdä näinkin: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2).

Itse suosin viimeksi mainittua. Lähdeviite-standardi (5989, 26) sanoo, että ”Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

JAMKin ohjeen mukainen lähdeviite lähdeluettelossa:
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 11.11.2014. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Miten viitata toissijaiseen lähteeseen?

Sitten kysymyksessä oli vielä tuo ongelma, että viitatakko alkuperäiseen vai toissijaiseen lähteeseen.

Tuomi & Sarajärvi on siis alkuperäislähde. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka viittaavat siihen.

JAMKin raportointiohje sanoo tästä asiasta näin: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty.”

Tekstiänne pitää siis muuttaa hieman. Olisiko tämä kohtuullinen ratkaisu:

Teimme sisällönanalyysin Tuomen ja Sarajärven (2002, 105) mukaisesti (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2). Tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin.

Pikkumuutoksia raportointiohjeeseen

Siltä varalta, että joku on tulostanut raportointiohjeen tekstejä, tiedoksi nämä pikkumuutokset.

Päivitin raportointiopasta eilen näin:
Tein suorat linkit kansilehteen ja kuvailulehtiin. Linkit ovat oikeassa alareunassa.

Luku 4.1.1 Kansilehti: Lisäsin suoran linkin suomenkieliseen kansilehteen (opinto-oppaassa).

Luku 4.1.2 Kuvailulehti: Lisäsin suoria linkkejä kuvailulehtiin (fin, eng) ja muokkasin tätä virkettä linkkeineen:
Aiempi virke: Valinnan apuna käytetään asiasanastoja (ks. myös luku 2).
Uusi virke: Valinnan apuna käytetään asiasanastoja, esimerkiksi Fintoa (ks. myös luku 2).

Luku 2 Tiedonhankinta opinnäytetyöhön: Tämä virke muuttui linkityksineen:
Linkit Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkoversioon – YSA-verkkosanastoon –  ja tieteenalakohtaisiin asiasanastoihin ovat kirjaston Nelli-portaalissa.
Uusi virke: Linkit Finto-asiasanapalveluun ja tieteenalakohtaisiin asiasanastoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa.

Tänään lisäsin raportointiohjeeseen linkin sen enkkuversioon, Project Reporting Instruction -ohjeeseen.

Myös enkkuversiossa on suorat linkit enkku-kansilehteen ja enkku-kuvailulehteen.

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Tekstiviite ja lähdeviite

Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite?

Vastaus:

Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta.

Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin:

Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan.

Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa” ajattelua, mikä toiselta lainattua: toisen tekstin omin sanoin sanomista, lähdetekstin referointia tai suoraa lainausta.

Standardin määritelmät

Standardi SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet määrittelee ne näin:

  • Tekstiviite on tietolähteeseen viittaava suppea merkintä tekstissä.
  • Lähdeviite on laaja viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa.

Mikä sitten on tietolähte? Standardin mukaan se on ”aineisto tai resurssi, johon viitataan; esimerkiksi
asiakirja, julkaisu tai (digitoitu) kuvateos”.

JAMKin tekstiviite ja lähdeviite

JAMKissa tekstiviite on tämäntapainen (Sukunimi julkaisuvuosi, sivut). Esimerkiksi

Tekstiä tekstiä tekstiä (Lautamo 2013, 35). Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. esim. Vänskä 2012, 23).

Lähdeviitteinä kyseiset viitteet voivat näyttää vaikka tällaisilta:

Lautamo, T. 2013. RALLA: ryhmätilanteessa tapahtuva lapsen leikin arviointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.6.2014. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-222-6.

P.S. Nuo sivunumerot vedin niin sanotusti hatusta.

Mitä seuraa, jos ei tee tekstiviitteitä ja lähdeviitteitä`?

No, mitä väärinteosta nyt yleensä seuraa. Harmia, vahinkoa, selvittelyä, tuomio.

JAMKin eettisten periaatteiden mukaan on piittaamattomuutta viitata puutteellisesti aiempiin julkaistuihin tuloksiin. Samoin piittaamattomuutta on itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina.

Suoranaista vilppiä on jättää viitteet kokonaan teksteistään, diaesityksistä, videoista tai muista tuotoksistaan pois. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on ”toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, harjoitteluraportin, opiskelutehtävän tai muun tekstin ja sen osan esittämistä omanaan”. Ja tekstiksesi se ymmärretään, jollet teksti- ja lähdeviittein ilmoita, keneltä ajatukset ovat peräisin.

Asiantuntija seuraa alansa kehitystä. Joten osoitat asiantuntemustasi, jos tiedät, mitä tutkimustuloksia, ammatillisia kehitystoimenpiteitä tai muita vastaavia on alan lähteissä julkaistu viime vuosina.

Sivunumerot tekstiviitteissä – mikä järki?

Mikäli tulkitsin raportointiohjeita oikein, mikä järki on ohjeistaa eri tavoin kuin mitä on yleisesti akateemistenkin julkaisukanavien käytäntö? Harward standard, APAT jne, ohjeistaa käyttämään sivunumerointia tekstiviitteissä kun on suoraa lainausta ja specifiä tietoa (esim. määritelmä).

Vastaus:

Yleisperiaate lähdeviitteissä (lähdeluettelossa) on, että lukijalle annetaan mahdollisuus paikantaa lähde mahdollisimman helposti.

Tekstiviitteissä periaatteena on, että lukija pystyy suht helposti löytämään tiedon lähteen sisältä. Jos siis tekstissä referoitu tekstinpätkä on kohdennettavissa lähteen sivuille, sivut myös merkitään.

Katsoin APAn uusinta free tutorialia netissä. Tekstiviitteissä ei näytä olevan sivunumeroita. Siinä mielessä tämä kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen.

Mutta ei ole olemassa yhtä akateemisten julkaisukanavien käytäntöä. APAn lisäksi on satoja muitakin viittaustapoja, jos katsotaan tieteellisten lehtien viittausohjeita. Näistä erilaisista tavoista muutama (alle 10?) on aika laajasti levinnyt ja osa niistä on esimerkiksi MSWordissä käytettävissä: APA, Harvard, MLA, Chicago, Turabian, ISO 690, IEEE 2006 jne.

Tieteenalojen välillä on rajuja eroja. Esimerkiksi tietotekniikan puolella tekstiviite esitetään usein numerona hakasuluissa [1] ja julkaisun lopussa selostetaan, mitä mikäkin numero tarkoittaa. Historiassa on kuulemma alaviitejärjestelmä yleinen.

Mutta tässä pari perustelua JAMKin käytäntöön koskien sivunumeroita tekstiviitteissä.

Perustelu 1:

Kansallinen standardi SFS 5989 perustuu kansainväliseen standardiin (ISO 690:2010). Standardi ohjeistaa näin luvussa A.2.1, jossa käsitellään tekstiviitteitä Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän mukaisesti sivulla 26:

Tekijän nimi ja tietolähteen julkistusaika merkitään tekstiviitteeseen, kun käytetään nimi-vuosijärjestelmää. Jos tekijän nimi on luontevasti osa tekstiä, sen perään merkitään pelkkä aikamääre sulkeisiin. Muutoin sekä nimi että aikamääre merkitään sulkeisiin. Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään.

Perustelu 2:

Tutki ja kirjoita -julkaisu, joka on yleisohje suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteiden raportointiin, sanoo näin (Hirsjärvi ym. 2010, 351):

Perussääntönä on silti pidettävä sitä, että lukija voi aina helposti paikantaa sivut, joilta tieto on peräisin. – – Sivujen tarkkuudella on ehdottomasti aina merkittävä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, joita mahdollisesti pyritään kyseenalaistamaa, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin.

Tutki ja kirjoita -julkaisu on ilmestynyt ennen uusinta lähdeviite-standardia, joten perustelu 1 painaa tässä enemmän. Vaikka eiväthän perustelut 1 ja 2 ole edes ristiriidassa keskenään!

New Project Reporting Instructions

Jason Stevens has now completed the assignment of updating JAMK’s Project Reporting Instructions. They can be accessed online at http://oppimateriaalit.jamk.fi/projectreportinginstructions.

Englanninkielinen raportointiohje on nyt päivitetty, mahtavaa! Se on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa.

Thank you, Jason!

 

 

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Kuka vastaa opinnäytetyöprosessista?

Kuka tekee mitäkin opinnäyteprosesseissa? Kuka päättää näistä asioista?

Vastaus:

JAMKin koulutuksen kehittämispäällikön mukaan vastuu on YAMK-tiimillä, vuoden 2014 alusta JAMKin Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmällä.  Sen poppoon vastuulla opinnäytetyöprosessin kehittäminen.

Erityisesti kuvailulehti on keskusteluttanut viime aikoina. Kuvailulehden tiedostoon on jäänyt vielä tikkukirjaimin kirjoitettuja osioita, vaikka raportointiohjeessa neuvotaan käyttämään ihan tavallista kirjoitustapaa (eli pieniä kirjaimia muuten, mutta isoa ekaa kirjainta virkeen alussa + erisnimissä). Asia muuttunee lähiaikoina.

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä

Word muuttelee viivojen kokoa miten haluaa. Mitä voin tehdä?

Vastaus:

Kirjasto ei neuvo tietoteknisissä ongelmissa. Mutta löysin tällaisen ohjeen yhdestä Optiman työtilasta. Julkaisen sen tässä Kaisan ja Päivin luvalla.

Valitse Wordin ohjelmassa
–          Tiedosto
–          Asetukset
–          Tarkistustyökalut
–          Automaattiset korjauksen asetukset
–          Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa
–          Ota pois ”täppä” kohdasta yhdysmerkit (–) viivoilla (–)
Sen jälkeen Word tekee yhdysmerkin lyhyenä viivana eli kuten pitääkin.

Jos haluat saada ajatusviivan eli pitkän viivan, niin sen saat näppäinyhdistelmällä Ctrl ja numeronäppäimistön -merkki. Jos läppärissä ei ole numeronäppäimistöä, niin ajatusviivan tekeminen onnistuu lisää merkki -toiminnon kautta.

Huom! Asetus on konekohtainen eli jos teet opinnäytetyötä eri koneilla, niin muista ensimmäiseksi tarkistaa tuo asetus kuntoon!

Lähde:
Partanen, K. & Hänninen-Pihlajamäki, P. 2013. Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä. Ohje. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Optima-opiskeluympäristö, työtila HBZ30200.3S0V1 Tutkimusmenetelmä. Viitattu 11.12.2013. Https://optima.jamk.fi.

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

Kuka tai mikä on vastuussa raportointiohjeesta?

Huomasin, että opettajat ohjeistavat opiskelijoita antamaan palautteita esimerkiksi raportointiohjeen epäselvyydestä kirjastoon, koska ”ohje kuuluu kirjaston vastuulle”.

Haluan täsmentää vastuu-asiaa: Kirjasto ei ole vastuussa raportointiohjeesta, vaan JAMKin kielikeskus, joka saa siihen rahoituksen. Aiemmin, monta vuotta sitten, myös kirjasto sai rahoitusta raportointiohjeen päivitykseen.

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

Valmis raportointipohja opparille?

Onko olemassa YAMK opinnäytetyölle valmista raporttipohjaa?

Vastaus:

Muutos alkuperäiseen vastaukseen, 2.12.2015:

Nykyään Elmossa (JAMKin opiskelijaintra) on valmis raporttipohja! Se löytyy JAMKin käyttäjätunnuksilla: https://intra.jamk.fi/opiskelijat/opinnayte/Sivut/default.aspx

Siellä ovat myös linkit erillisiin kansi- ja kuvailulehtiin, jos niitä tarvitaan. Sekä myös kaikkiin muihinkin ohjeisiin, mitä opparintekijä tarvitsee.

Tässä linkit vielä erikseen:

Amk-opinnäytetyön ohjeet löydät opinto-oppaasta: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/

Yamk-opinnäytetyön ohjeet ovat myös opinto-oppaassa: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/Opinto-opas-yamk/Opiskelu/Opinnaytetyo/

Raportointiohje koskee edelleen sekä amk-tutkintolaisia että yamk-tutkintolaisia, tämä linkki toimii vieläkin: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje

 

Alkuperäinen teksti:

Varsinaista raporttipohjaa ei ole. Opiskelijat kuitenkin tekevät sellaisen yleensä tietotekniikan kurssilla.

JAMKin opinnäytetyötä koskevat ohjeet ja lomakkeet ovat opinto-oppaassa (amk-tutkinto): http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/ohjeetjalomakkeet

JAMKin ylemman ammattikorkeakoulun ohjeet ja lomakkeet ovat nekin opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opasylempi/opiskelunvaiheet/opinnaytetyo/ohjeetlomakkeet

Sama raportointiohje koskee sekä amk-tutkintolaisia että yamk-tutkintolaisia: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/

Kansilehden ja kuvailulehtien mallit ovat kirjaston sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet

 

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Opinnäytetyön muistilista

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.

Linkki:

JAMKin opinnäytetyön prosessikaavio:
http://www.jamk.fi/download/21267_opinnaytetyo_prosessi_20091223.pdf

JAMKin opinnäytetyön seurantalomake:
http://www.jamk.fi/download/22235_5_Opinnaytetyo_etenemisenseuranta_2009.pdf

Enkku-kuvailulehti enkunopelle

Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni ja haluaisin lähettää englanninkielisen kuvailulehden tarkastettavaksi. Mihin ja kenelle lähetän tekstini?

Vastaus:
Kysäisin tätä kielikeskuksesta. Osuin oikeaan paikkaan, sillä sain varmistuksen, että enkunkieliset kuvailulehdet todellakin syynätään juuri siellä.

Lähetä kummatkin (suomi, englanti) kuvailulehdet vaikka sille enkunopelle, jonka tunneilla olet ollut. Näin ne menevät todennäköisimmälle enkku-kuvailulehden tarkastajalle suoraan. Mikäli kielikeskuksessa onkin toisenlainen työnjako, hän lähettää kuvailulehtesi oikealle henkilölle.

Huom! Siis molemmat kuvailulehdet, sekä suomenkielinen että enkunkielinen.

 

Muutos/täsmennys 8.11.2013 Kielikeskuksesta:

Kielentarkastajan nimi koulutusohjelmittain löytyy nykyään Elmo-opiskelijaintrasta kielten opiskelun etusivulta vinkkejä ja linkkejä
-laatikosta nimellä ”Kielentarkastajat – opinnäytetyövaihe”.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan?

Vastaus:

Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä.

Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa JAMKin nettisivustoa.

Raportointiohjeessa on jokaisella luvulla oma numeroitu lukunsa ja osalla niistä vielä numeroidut alalukunsa. Se on aika tyypillistä kirjoille, mutta ei sivustoille. Näistä luvuista ja alaluvuista muodostuu kokonaisuus, hienommin sanottuna teos.

Minut ja Liukon Satu mainitaan kyllä tekijöinä, mutta maininta on melko huomaamaton etusivun oikeassa alareunassa, joten harva sitä on sieltä bongannut. Satu lupasi miettiä, laitammeko nimemme paremmin näkyviin.

Jos ja kun viittaatte raportointiohjeeseen, lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 11.4.2013. Http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Jos viittaatte tekstissä esimerkiksi lukuun 3 (Kirjoittamisprosessi), tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 3).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Kirjoittamisprosessi).

Selitys tekstiviitteen muotoiluun: Koska opuksessa ei ole sivunumeroita, voidaan lukijaa helpottaa kertomalla edes se luvun numero tai nimi, josta kyseinen ajatus esitetään.

Mahdollinen monitulkintaisuus näyttäisi syntyvän, jos viitataan lukuun 4.2.1 (Johdanto). Kyseisessä luvussahan selostetaan, mitä opparin johdannolta vaaditaan.

Tekstiviite voisi tulla siis näin, jos viitataan luvun nimeen: Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Johdanto).

Nyt lukija ja kirjoittajakin voi ajatella vahingossa, että tässä varmaankin viitataan raportointiohjeen johdantoon. Sellaista ei tosin ole, mutta sellaiseksi voi käsittää vaikkapa raportointiohjeen etusivun, joka ei ole oma numeroitu lukunsa. Siis sen sivun, jonka nimi on ”Kirjallisten tehtävien raportointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa”. Selvyyden vuoksi tässä tapauksessa voisikin ehkä olla parempi viitata luvun numeroon eikä luvun nimeen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 4.2.1).

Huomauttaisin vielä, että oppareissa ei useinkaan tarvitse viitata raportointiohjeeseen. Se ei ole varsinainen tutkimuksenteko-opas eikä tutkimusmenetelmäjulkaisu, joiden on oltava lähdeluettelossa, jos olette niitä lukeneet ja niiden neuvoja soveltaneet.

Vaikka raportointiohjeeseen ei aina viitatakaan, sitä on kuitenkin aina noudatettava JAMKin kirjallisissa töissä.

Uusi raportointiohje pdf-tiedostona?

Opiskelija: Uusi raportointiohje blogimuodossa on erittäin epäjohdonmukainen ja sieltä on vaikeaa etsiä nopeasti juuri sitä tietoa mitä raportointiin tarvitsisi. Harmittaa kun en ehtinyt tallentaa vanhaa .pdf muotoista raportointiohjetta koneelle… Vanha takas!

Opettaja: Onko ohje saatavissa pdf:nä, en sitä löytänyt, mutta varmaankin on jossakin > toivottavasti

Vastaus:

Tällä viikolla on suorastaan satanut, runsaan lumen lisäksi, toiveita PDF-muotoisesta raportointiohjeesta. Nämä pari toivetta ovat kilahtaneet minun meiliini, mutta useimmat ovat leijailleet raportointiohjeen toisen tekijän, eli Satu Liukon, sähköpostilootaan. Runsaan hämmingin vuoksi vastaus tähän kysymykseen ”etuilee” monien muiden, jo aikaisemmin tulleiden kysymysten jonon ohitse.

Uusi raportointiohje on tosiaankin JAMKin blogialustalla (WordPress) JAMKin Avoimissa oppimateriaaleissa. Sinänsä ohjeen rakenne on pysynyt samana kuin aiemmin. Tekstejäkään emme hirveästi muuttaneet, mutta tietysti monitulkintaisia kohtia on selvennetty ja asioita on pyritty havainnollistamaan aiempaa enemmän.

PDF-tiedostoksi ohjetta ei ole tarkoitus enää muuttaa. Uuteen ohjeeseen voidaan, aina kun tarvetta on, linkittää mm. esimerkkejä hyvistä käytänteistä (napakka tiivistelmä, hyvä sisällysluettelo, osuvat käsite- ja miellekartat yms.). Sellainen työskentelytapa on vaikeata PDF-dokumentin kanssa touhutessa. Lisäksi uutta  raportointiohjetta voi ylläpitää Avoimissa oppimateriaaleissa moni muukin kuin minä, mikä on hyvä JAMKin näkökulmasta.

Monet käyttävät asioiden etsimiseen PDF-tiedostosta control-find-komentoa (control-f), jolloin asiat löytyvät laajastakin julkaisusta kohtuunopeasti. Tätä mahdollisuutta ei ole enää niillä, jotka ovat siihen tottuneet. Toisaalta avoimissa oppimateriaaleissa on haku-toiminto vasemmassa reunassa. Myös vasemmassa reunassa näkyvissä oleva sisällysluettelo auttaa hahmottamaan, missä asiakohdassa kulloinkin seikkaillaan.

Toinen ongelma voi nykyisessä versiossa olla raportointiohjeen tulostaminen. Satu yrittää selvittää, voisiko ohjeen tulostamista helpottaa, jotta kukin saisi ne asiat, joita tuntee tarvitsevansa.

Korostan, että PDF-muotoinen ohjekin on vielä käytössä. Sitä ei ole poistettu. Jos olet aloittanut opinnäytetyösi sen ohjeilla, voit käyttää sitä edelleen. Linkit vanhaan ja uuteen ohjeeseen ovat kirjaston opinnäytetyön ohjeet -sivuilla. Siellä on myös linkki lähdemerkintä-pikaohjeeseen.

Kirjaston sivuilla, oikopoluissa, raportointiohje-linkki vie tällä hetkellä uuteen ohjeeseen. Teimme muutoksen tällä viikolla. Aiemmin siinä oli linkki pdf-muotoiseen ohjeeseen. Täytyypä lisätä oikopolkuihin uudestaan linkki aiempaan, pdf-muotoiseen ohjeeseen. Uuden ohjeen linkin lisäksi.

Elämme siirtymäaikaa, jossa voit kulkea joko vanhaa tai uutta polkua. Kummallakin pääset perille.

Linkit:

Uusi raportointiohje avoimissa oppimateriaaleissa

Yritin etsiä uutta raportointiohjetta, mutta en löytänyt. Missähän se mahtaa olla saatavilla?

Onkohan ohjeeseen tullut paljonkin muutoksia, sillä olen aloittanut työn vanhalla ohjeella ja loppuun pitäisi sitten päästä uusin neuvoin. Onko tiedossa paljonkin remonttia jo kirjoitettuun tekstiin? :)

Vastaus:

Uusi raportointiohje on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet vanhalla raportointiohjeella, voivat käyttää sen ohjeita opinnäytetyönsä kirjoittamiseen. Ne, joille opetetaan uusilla ohjeilla, käyttävät uutta ohjetta (= 1.1.2013 jälkeen tutkimusopintoja opiskelevat). Aiemminkin aloittaneet voivat tietty vaihtaa uuteen.

Hirveästi ei ole tullut muutoksia. Raportointiohjeeseen päivitetään vielä tammikuun aikana kuvioita ja taulukko. Suurin muutos on ehkä meidän ylläpitäjien näkökulmasta se, että avoimissa oppimateriaaleissa tekstejä voi helpommin korjata kuin PDF-muotoisessa julkaisussa, jos huomataan kirjoitusvihre tms. tai halutaan lisätä vaikkapa linkki johonkin. Lukijoiden näkökulmasta teksti toivottavasti on helppolukuisempaa ja havainnollisempaa kuin viime vuonna.

Kuvailulehti tulee muuttumaan ensi kesänä. Logo muuttuu. Oleellisin muutos tulee kuitenkin olemaan se, että kansilehden ja kuvailulehden yhdistäminen tekstiin saattaa olla helpompaa kuin tähän mennessä. Olemme kuulleet, että osien vaihdot tuottavat hankaluuksia, koska ylätunniste tuppaa monistumaan joskus myös tekstisivuille. Teemme tässä asiassa yhteistyötä atk-opettajien ja visuaalisen suunnittelijan kanssa.

Samoin pähkäilemme edelleen lähdeviitteiden merkintätapojen kanssa, koska uusi lähdeviitestandardi on monin paikoin  raskassoutuinen.Yritämme muun muassa keksiä yhdessä atk-opettajien kanssa sellaiset merkintätavat, jotka pelittäisivät myös Wordin lähdeviitteiden teon kanssa. Kirja-viitteet eivät tuota ongelmia, mutta muuten opiskelijan on ehkä vaikea tietää, minkä lähdetyypin kulloinkin valitsisi. Mutta katsotaan nyt, milloin saamme asioita eteenpäin tällä saralla. Mahdollisesti nämäkin muutokset ajoittuvat kesälle, lukuvuoden vaihteeseen. Jos muutamme jotain jo kevätlukukaudella, tiedotamme siitä.

 

 

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010).

Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen tapa on tehdä jokainen osa omaksi tiedostokseen ja muuttaa ne opparin valmistuttua PDF-tiedostoiksi ja sitten yhdistää ne PDF-tiedostojen yhdistelytyökalulla yhdeksi kokonaisuudeksi.)

Jos haluaa hyödyntää Wordin sisällysluettelo-toimintoa, otsikot on ensiksi määriteltävä tyyleiksi.

Tässä muutama linkki Itä-Suomen yliopiston ohjesivustolle:

Otan mielelläni vastaan vinkkejä koskien osanvaihdoista tai sisällysluetteloista tehtyjä ohjeita tai videoita.

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde.

Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta:
Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Eli jos laittaisin tämän sinun vastauksesi raporttiin olisiko se näin:
Tekstiä tekstiä (omin sanoin se, mitä vastaat tähän viestiin) tekstiä tekstiä. (Åberg 2012)

Ja lähteisiin:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Huom! Tuo päivämäärä tuossa on siis arvioitu päivämäärä millon vastaat 🙂 Pitääkös meidän sitten laittaa liitteisiin tämä alkuperäinen s-posti?

Vastaus:
Tämä kysymys saapui luokseni kollegani Kristiina Åbergin kautta.

Tutkimusaineiston keruuta vai tietoperustan laadintaa?

Ensimmäinen pohdittava on se, ovatko kirjanpito-ihmisten viestit tutkimusaineistoanne vai ovatko he tietoperustan laatimisessa käyttämiänne asiantuntijalähteitä.

Jos viestit ovat tutkimusaineistoa, lähteitä ei yleensä ilmoiteta, kuten raportointiohjeessa todetaan: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.” Tämä ohje tosin koskee suullisia lähteitä eli henkilökohtaisia tiedonantoja (haastattelut, puhelut yms.), mutta lienee sovellettavissa myös muuhun kuin face-to-face- tai ear-to-ear-tilanteisiin.

Mutta jos olette käyttäneet viesteissä saamianne asiantuntijoiden näkemyksiä tietoperustanne laadinnassa, silloin viestien on oltava lähdeluettelossa.

Voisin kuvitella, että tämä erottelu ei ole täysin selkeä tai ongelmaton kaikissa tutkimustehtävissä. Teidän kannattaa jutella asiasta ohjaavan opettajanne kanssa. Voihan olla, että teidän raportissanne on perusteltua näkyä vastaajien nimet ja lähdeluettelossa heiltä saamanne viestit.

Lähdeviite ja tekstiviite

Lähdeluetteloon juuri tuolla tavoin kuin ehdotatte, mutta lisäisin vielä organisaation:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Tekstiviitekin on muuten oikein, mutta tarkistakaa vielä pisteen paikka.

Yhteen virkkeeseen viittaaminen:
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Åberg 2012).

Useampaan edeltävään virkkeeseen viittaaminen.
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Åberg 2012.)

Kristiinalle lähettämäänne s-postiviestiä ei tarvitse laittaa opparin liitteisiin 🙂 Liitteet täydentävät lukijalle sitä, mitä ja miten olette valitsemaanne ilmiötä tutkineet ja siitä oppineet.  Ne ovat asiaan liittyvää lisäaineistoa.

Eka essee ja LibreOfficen säädöt

Koetan ensimmäistä esseetä väsätä, kiitosta vaan, raportointiohjeen muodossa. Hieman tuotti vain hankaluuksia portata kaikki säädöt libreofficeen, jota käytän englannin kielellä. Ensimmäinen essee pitää palauttaa raportointiohjetta soveltaen tällä viikolla ja parin viikon päästä on ict-taidot-kurssin kontaktitunnit, joilla opetetaan tekemään dokumentteja raportointiohjeen muodossa.

Vastaus:
Juttelin raportointiohjeen toisen kirjoittajan eli Satu Liukon kanssa.

Ohjeemme on, että ekavuotiset voivat relata esseiden ja muiden kirjallisten töiden ulkoasuun liittyvissä säädöissä, kunnes ovat käyneet tietotekniikka-kursseilla niitä opettelemassa.

Tosin JAMKissa taidetaan opettaa marginaalien, sivunumeroinnin sun muiden sellaisten teko MSWordillä, joka on useimpien opiskelijoiden käytössä vain koulun koneilla. Mutta anyway, tärkeintä ensimmäisissä esseissä on harjoitella kirjallisen tekstin tuottamista ja usein myös tekstin jäsentämistä niin, että siinä on alkukohta, keskikohta ja lopetus.

Usein ekat esseet ovat omaa pohdintaa, johon ei tarvitse etsiä muita tietolähteitä kuin siinä hartioilla keikkuva ikioma päänuppi. Jos kuitenkin käytät muitakin lähteitä, tsekkaa lähdemerkintätapa vaikka pikaohjeesta, johon on linkki kirjaston oppariohjeiden sivulla (alaosassa).

Jos tarvitset apua englanninkielisten teknisten sanojen kääntämiseen, käytä kirjaston Nelli-portaalissa MOT-sanakirjaston Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirjaa. Voit kirjautua portaaliin JAMKin tunnuksillasi kotoasikin Kirjaudu sisään -linkistä. Ja on tuo MOT hyödyllinen muidenkin sanojen kääntämisessä! MOTissa on muitakin sähköisiä sanakirjoja: ruotsi, saksa, ranska, venäjä, suomi.

Raportointiohje päivitetään syksyllä

Kirjaston oppariohjeiden-sivulla oleva raportointiohje (PDF) on voimassa tämän vuoden loppuun. Sen sisällöt päivitetään syksyn aikana siten, että uudistunut ohje on jamkilaisten käytössä 1.1.2013 alkaen. Vuodenvaihteen jälkeen raportointiohje löytyy JAMKin Avoimista oppimateriaaleista.

Uusi kansallinen standardi ”5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” on vahvistettu 13.8.2012. Se on nyt painossa, julkaisuaika on 31.8.2012. Sähköisenä julkaisuna se tulee näkyviin SFS Onlineen syyskuun alussa. Linkki SFS Onlineen on kirjaston Nelli-portaalissa. Uusi standardi kumoaa nämä aiemmat standardit: SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen ja SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin.

Tutustumme syksyn aikana uuteen lähdeviite-standardiin. Jos standardin suositukset ovat liian koukeroiset, sovellamme niitä ajatellen ensisijaisesti JAMKin opiskelijoiden näkökulmaa ja kirjoittamisen sujuvuutta.

Otamme samalla käyttöön myös uuden asiakirjastandardin suositukset.

Paperisen opparin tiedot tiivistelmätietokantaan

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

En tiedä keneltä olisin tätä asiaa kysynyt, mutta: Miten tuon paperisen opinnäytetyön kanssa  tehdään kun se pitää syöttää Paperisen opinnäytetyön tiivistelmän syöttäminen kirjaston tiivistelmätietokantaan <http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/tiivistelmat>? Miten tunnukset saadaan tuonne järjestelmään?

Vastaus:
Kirjaston asiakaspalvelijat ovat tässä asiantuntijoita, minun on luntattava kirjaston oppariohjeista. Siellä on linkki tiivistelmätietokantaan, jossa kerrotaan näin:

”Tarvitset tiivistelmälomakkeen täyttämiseen tunnukset. Saat ne kirjaston henkilökunnalta.

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Valitse ensiksi ylävalikosta linkki tiivistelmälomake.

  •   !:lla merkityt kohdat pitää täyttää. Mikäli työllä ei esimerkiksi ole toimeksiantajaa, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
  •   Valitse alasvetovalikoista oikea vaihtoehto.
  •   Täytä sekä suomenkielinen, että englanninkielinen kuvailulehti (tiivistelmä). Valitse kuitenkin suomenkielisen julkaisun kieleksi suomi myös englanninkielisellä lomakkeella. Jos olet kirjoittanut englanninkielisen opinnäytteen, valitse kummallakin lomakkeella julkaisukieleksi englanti.
  •   Kun olet täyttänyt lomakkeet, paina lähetä-painiketta vain kerran. Tietojen lisääminen tietokantaan saattaa kestää joitakin sekunteja. Mikäli saat virheilmoituksen, ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.

SALAISET OPINNÄYTETYÖT

  • Rastita valintaruutu Salainen ja ilmoita luottamuksellisuusaika, esimerkiksi: Luottamuksellisuus: Salainen saakka
  • Muista täyttää kaikki kentät.
  • Tarkista lomakkeen lähettämisen jälkeen, että tiivistelmä ja avainsanat eivät näy.

Mikäli ongelmia ilmenee, ota yhteys kirjaston henkilökuntaan”

Kaikki teksti ei tähän jäljentynyt oikein, joten tsekkaa vielä tuo ohje itsekin. Linkki on: http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/ohje2.php.

Kirjaston asiakaspalvelu täydensi vastaustani vielä näillä terveisillä: Muistathan syöttää molemmat tiivistelmät: suomenkielinen sivun vasemmalta ja englanninkielinen oikealta puolelta (omat syöttölomakkeet molemmille).

 

Opparin kansitus

Miten saan insinöörityöni kansitettua?

Vastaus:
Opinto-oppaassa todetaan, että arvosanan vahvistamisen jälkeen on oppari on julkaistava.

Voit julkaista sen joko sähköisenä tai paperisena (”kirja”). Sähköisen voi lukea netissä (www.theseus.fi).

Paperinen on luettavissa ja lainattavissa kirjastossa.  Opiskelija tuo opparinsa kirjastoon irtopaperiversiona ja kansittamattomana.  Kirjasto kansittaa opparin kirjastokappaleen.

Sen lisäksi moni opiskelija haluaa myös itselleen muistoksi jäävän kappaleen kansiin. Silloin kansitus maksaa. Tekniikan ja liikenteen alalla on melko tyypillistä, että myös opparin kirjastokappale on valmiiksi kansitettu.

Kansitukseen on ainakin kaksi tapaa:

A) Voit ostaa läpinäkyvät muovikannet kirjastosta. Tsekkaa hinta palveluhinnastosta: http://www.jamk.fi/kirjasto/palvelut/lainaaminen/palveluhinnasto

TAI

B) JAMKO valmistaa opparillesi jämäkämmät kannet. Tämä on yleinen tapa varsinkin tekniikan ja liikenteen alan töissä.

Lue lisää JAMKON sivuilta: http://jamko.fi/fi/vapaa-aika/palvelut/opinnaytetoiden-kansitus/

Huom! Kansitus- ja toimitustavat voivat vaihdella koulutusohjelmien ohjeiden mukaisesti, varmista asia Optimasta tai ohjaavalta opettajaltasi.

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.

Urkund hyväksyy monta tiedostoa

Meillä on erillisinä tiedostoina kuvailulehdet ja opinnäytetyön teksti. Voimmeko laittaa nämä erilliset tiedostot Urkundiin?

Vastaus:

Kysyin neuvoja JAMKin koulutuksen kehittämispalveluista, sillä en ole itse tekemisissä Urkundin kanssa. Näin suunnittelija Arimatti Leskinen vastasi sähköpostiviestiini:

”Löysin kuin löysinkin maininnan että ’student may attach several files to one email’ eli kyllä onnistuu. Urkundin ohjeethan löytyvät Optiman Opinfoorumista, kohdasta ’Ohjeita tietojärjestelmien käyttöön’ jos joku niitä joskus kaipailee.”

Kiitos, Arimatti!

Monta tiedostoasi hujahtaa siten luonnikkaasti samassa sähköpostiviestissäsi Urkundin suurennuslasin tarkasteltavaksi. Olennaista kuitenkin olisi, että tiedostot eivät olisi PDF-tiedostoja. Ja liitetiedoston koko ei saa ylittää 8 megaa; jos koko ylittyy, tiedostoa on kutistettava.

Mitä papereita allekirjoitettava salaista työtä varten?

Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän?

Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina):

Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus

Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen.

Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.

Ongelmanratkaisussa vetoketjumainen tietoperusta

Kollegani Susanna Niemilahti-Könkkölä antoi vinkin, että Keski-Pohjanmaan amk on julkaissut opinnäytetyön kirjoittamisen oppaan.

Opas on helppolukuinen, sillä teksti etenee loogisesti. Jostain syystä eniten kolahti tämä kohta, ehkä vetoketju-kielikuvan takia:

”Ongelmaratkaisukeskeisessä opinnäytetyössä ei ole erillistä tietoperustaa, vaan tietoperusta kulkee vetoketjumaisesti läpi koko työn. Työ rakentuu siis tietoperustan ja käytännön osuuden vuorottelulle. Näin teoriatieto ja käytännön osuus pysyvät tasapainossa.”

Opas on Theseuksessa:

Opinnäytetyö ja kirjoitusohjeet. 2011. Kokkola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.  Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6602-14-1.

Miten lähetän opparin plagioinnintarkistukseen?

Opiskelen X:n koulutusohjelmassa muualla Suomessa, koulutusohjelma on hallinnollisesti JAMKin.
Nyt kuulimme, että opinnäytetyö täytyy lähettää JAMK:n kirjastoon, jossa se menee plagiointiohjelman lävitse. Mihin minä lähetän työni? Sähköpostissa? Vai jollain muulla systeemillä?

Vastaus:
Opinnäytetyö lähetetään aina ohjaavalle opettajalle. Kuka JAMKissa on ollut ohjaava opettajanne? Lähetä työ liitteenä hänelle osoitteella etunimi.sukunimi.jamk@analysis.urkund.com (etunimi.sukunimi = ohjaavan opettajasi etu- ja sukunimi). Tarkemmat ohjeet löydät JAMKin opinto-oppaasta: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Linkki kyseiseen sivuun on myös kirjaston oppariohje-sivulla, kohdassa Yleistä -> Urkund.

Millä kielillä kuvailulehdet kirjoitetaan?

Aikaisemminhan on ollut käytäntö ja osassa koulutusohjelmia vielä nytkin, että äidinkieleltään suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi. Onko JAMKissa tehty yhteinen päätös käytäntöön aikaisemmasta poiketen, kuten on englanninkielisessä raportointiohjeessa, että kuvailulehti on vain englanniksi? Suomenkielisissä ohjelmissa joka tapauksessa kaikki kirjoittavat molemmilla kielillä.

Vastaus:
Olet oikeassa, tällä hetkellä opiskelijat velvoitetaan raportointiohjeen mukaisesti kirjoittamaan suomenkielisissä koulutusohjelmissa sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa kuvailulehti kirjoitetaan englanninkielisen raportointiohjeen mukaan vain englanniksi.

Olen pyytänyt tästä JAMKin virallista päätöstä. Sitä odotellessa kerron tässä omat pohdintani. Kuvailulehti-kysymys on noussut esille usein tänä keväänä, viimeksi tänään (ke 18.5.11)

Suosittelen tällaista ratkaisua:

  • Suomenkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden sekä suomeksi että englanniksi.
  • Englanninkielisen koulutusohjelman opiskelija laatii kuvailulehden englanniksi.
  • Suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat englanninkielisessä koulutusohjelmassa, kirjoittavat kuvailulehden myös suomeksi.
  • Englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelija voi halutessaan laatia myös suomenkielisen kuvailulehden (vapaaehtoinen, ei voi vaatia), vaikka hänen äidinkielensä ei olisikaan suomi.
  • Pakollisten kuvailulehtien lisäksi vieraskielinen opiskelija voi kirjoittaa (ylimääräisen) kuvailulehden äidinkielellään, mikäli JAMKissa on opettaja, joka voi tarkistaa kuvailulehden tekstin. Asiasta on sovittava opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Perusteluni:

1) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa laaditaan suomenkielinen kuvailulehti ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanninkielinen kuvailulehti?

JAMKin tutkintosäännön 13 §:n mukaan opinnäytetyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulutusohjelman opiskelukielellä. Tutkintosäännön 17 §:n mukaan JAMKin opetuskieli on suomi ja vieraskielisissä koulutusohjelmissa käytetään opetusministeriön vahvistamaa opiskelukieltä eli JAMKin tapauksessa englantia.

2) Miksi suomenkielisissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti laaditaan englanniksi?

JAMKin viralliset opetuskielet ovat suomi ja englanti. On luontevaa että suomenkieliset kirjoittavat kuvailulehden myös englanninkielellä, sillä tutkintosäännön 17 §:n mukaan opintoihin voi sisältyä myös vieraskielisiä opintojaksoja. Ne pidetään useimmiten englannin kielellä. Englanninkielinen kuvailulehti on myös yksi osoitus opiskelijan kielitaidosta.

Englanninkieliset kuvailulehdet tukevat JAMKin kansainvälistymistä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan Suomeen luodaan kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia avoimessa kansainvälisessä ympäristössä, tukee monikulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Englanti on globaali kieli.

3) Pitäisikö englanninkielissä koulutusohjelmissa toinen kuvailulehti kirjoittaa suomeksi?

Johdonmukaisuuden vuoksi näin voisi tehdä. Kaikissa JAMKin töissä olisi tällöin sekä englannin- että suomenkieliset kuvailulehdet. Tämä saattaisi edistää myös alueellista kehittämistä, josta JAMK on osaltaan vastuussa. JAMK voi tehdä tästä päätöksen, jota koulutusyksiköt toteuttaisivat.

Suomenkieliset opiskelijat voisi velvoittaa suomenkielisen kuvailulehden kirjoittamiseen AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n perusteella: opiskelijan on saavutettava virkamieheltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito sekä 1–2 vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.

AMK-asetuksen 8 §:n ja JAMKin tutkintosäännön 14 §:n mukaan virkamieskielitaitovaatimus ei kuitenkaan koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää rehtori. -> Muita opiskelijoita, kuin Suomessa suomenkielisen koulunsa käyneitä, ei voi ilmeisesti velvoittaa kirjoittamaan suomenkielistä kuvailulehteä.

4) Voisiko vieraskielinen opiskelija kirjoittaa kuvailulehden omalla äidinkielellään?

AMK-lain 17 §:n mukaan ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää.  Joten kuvailulehden saa – vaikkei ole pakko – kirjoittaa muillakin kielillä kuin virallisilla opetuskielillä (suomi, englanti), jos JAMK niin päättää.

Jonkun on kuitenkin pystyttävä tarkistamaan, mitä kuvailulehdellä lukee, ennen kuin opinnäytetyö julkaistaan netissä. AMK-asetuksen 22 §:n mukaan yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta. Joten opettaja, joka hallitsee tietyn kielen ja jolla hänet on määrätty opettamaan, voi tarkastaa kyseisen kielisen kuvailulehden. Mitä nämä kielet JAMKissa ovat ja vaihtelevatko ne vuosittain? Ainakin ruotsi, venäjä, saksa ja ranska.

Opiskelijalle voisi antaa luvan kirjoittaa omalla äidinkielellään lisäkuvailulehden, mikäli hän sopii ohjaajansa kanssa sen tekstin tarkastuksesta.

Mutta jäämme, kuten sanoin, odottelemaan asiasta virallista päätöstä.

Missä on JAMKin oppariohjeet kattavasti?

JAMKin oppariohjeet on kattavasti opinto-oppaassa: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo.

Tuolta sivulta on myös linkki kirjaston oppariohjeistukseen. Kirjasto neuvoo esimerkiksi siinä, miten opparit julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa.

css.php