Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Pohdinta

Ensin johtopäätökset, sitten pohdinta – Jorman ohje

Tässä on Jorma Kanasen kommentti kirjoitukseeni Ei teoriaa tulokset-lukuun.

Halusin nostaa sen kommentista paremmin näkyville, sillä kokemukseni mukaan selkeä rakenne auttaa paljon opparin kirjoittamisessa!

Jorma kertoo:

Käytäntöjä on monia lähinnä pohdinnan (discussion) ja johtopäätösten (conclusion) osalta (paikka) riippuen siitä, ollaanko Britanniassa vai Yhdysvalloissa. Näiden paikka voi maailmalla vaihdella.

Hyvä ja selvä ohje on:

1) Johdanto

2) Tutkimusasetelma

3) Teoriaosa (2 ja 3 voivat vaihtaa paikkaa)

4) Tutkimustulokset

5) Johtopäätökset

6) Pohdinta

Teoriaosassa esitellään keskeiset teoriat ja aikaisemmat tutkimukset.

Tutkimustuloksissa esitellään omat tutkimustulokset.

Johtopäätöksissä tulokset puristetaan vastaukseksi tutkimusongelmaan. Tässä on varottava, ettei tule toistoa. Pitää siis ymmärtää tulosten ja johtopäätösten ero.

Pohdinnassa pohditaan alussa sitä, miten tutkimus meni noin yleensä, tämän jälkeen tarkastellaan tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti ja validiteetti) eli onko tuloksiin luottamista. Tämän jälkeen palaute omista tuloksista teoriaan (feedback) ja lopuksi jatkotutkimusehdotukset.

Tämä rakenne on selvä ja looginen.

Tekstiviite tiivistelmään?

Laitetaanko tiivistelmään, johdantoon, pohdintaan tekstiviitteet?

Vastaus:

Tekstiviite laitetaan aina, kun viitataan jonkun toisen ajatuksiin tai havaintoihin.

Johdannossa ja pohdinnassa niitä näkee usein, mutta tiivistelmässä harvemmin. Olenkohan koskaan nähnyt?

Tiivistelmässä lukijalle selostetaan vain oman opparin tärkeimmät pointit, ei kaikkea mahdollista kiinnostavaa.

Jos kuitenkin opparissa olisi asetelma, jossa vaikka testataan jonkun gurun teoriaa, olisi siitä ehkä syytä kertoa myös tiivistelmässä. Ja se voi vaatia tekstiviitettä.

Ettei syyllisty plagiointiin.

Preesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?

Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)?

 

Vastaus:

Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan.

Tiivistelmä tosiaan on helppo nakki. Siinä käytetään passiivia ja imperfektiä.

Aika- ja persoonamuodot herättävät melkoisia intohimon leiskahduksia. Yksi koulukunta vannoo passiivin ja imperfektin nimeen, toinen koulukunta sallii useampia tapoja.

Oikea vastaus kysymykseesi onkin: Kysy ohjaajaltasi, miten sinun on toimittava.

Siteeraan kuitenkin tähän pätkiä Tutki ja kirjoita -kirjasta (Hirsjärvi ym. 2010, 257, 269, 276, 313–314). Josko ne auttaisivat keskusteluissa. Aikamuodolla voi kertoa mm. sen, onko samaa mieltä kuin referoitava tutkimus.

Aikamuotojen vaihtelu samassa tutkimuksessa:

  • ”Johdannon eri osuuksissa aikamuoto vaihtelee luonnostaan. Tutkimuksen tarkoitus voidaan ilmaista joko preesesillä riippuen siitä, viitataanko selosteeseen (Tässä tutkimuksessa selvitetään – – ) vai tehtyyn tutkimukseen (Tässä tutkimusessa selvitettiin – -).”
  • ”Aiempia tutkimuksia referoitaessa aikamuoto vaihtelee muun muassa sen mukaan, mikä on kirjoittajan asenne referoituihin ja arvioituihin tutkimustuloksiin.”
  • Pohdinta/johtopäätökset-luku: ”Aikamuotona on yleensä imperfekti silloin kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tärkeimpiin – – oman tutkimuksen tuloksiin, mutta preeses silloin kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan tuloksia aiempiin tuloksiin sekä esitellään sovellusmahdollisuuksia”.

Preesensin käyttö:

  • ”Jos preesensiä käytetään referoitaessa jonkun toisen ajatuksia, luodaan vaikutelma, että kirjoittaja hyväksyy lähteensä ajatuksen.”
  • Preesens ”soveltuu termien selityksiin, yleisluonteisiin väittämiin tai määritelmiin, joilla on jatkuva ja yleinen pätevyys; samoin se soveltuu esimerkiksi teorian esittelyyn ja teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksin sekä taulukoihin, kuvioihin yms. viittaamiseen ja tutkimustulosten ja päätelmien esittämiseen”.
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena aikamuotona on preesens – -.”

Imperfektin käyttö:

  • ”Imperfektiä käytetään viitattaessa – – aiemmin julkaistuihin – – tutkimuksiin – -, oman tutkimuksen kulkuun (= mitä ja miten tehtiin) sekä – – omiin ja muiden (erityis)tuloksiin”.
  • ”Imperfektin käytölle on siis tyypillistä eräänlaien spesifisyys, tiettyys, yksittäisyys. Kirjoittaja vain toteaa tutkijan ajatuksen mutta ei aikamuodolla ota kantaa sen paikkansapitävyyteen.”

Passiivin käyttö:

  • Passiivilla ilmaistaan ”yleispäteviä totuuksia ja yleisesti tunnettua tietoa, joten kirjoittajan pitää osoittaa lukijalle, milloin hän puhuu passiivissa itsestään, milloin käyttää passiivia muussa tarkoituksessa.
  • Passiivin käyttö ei ”tee tutkimuksesta sen tieteellisempää; tällä tavoin etäännytetty ilmaisu on usein jäykkää ja mutkikasta ja siten helposti epätarkkaa”.
  • Passiivi on käytössä usein turvallisempi kuin minä-muoto, sillä ”häiritsemätön minä-muodon käyttö vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua” ja koska ”minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus, monet ovat edelleen sitä mieltä, että hyvä tieteellinen teksti ei tarvitse ensimmäistä persoonaa”.
  • Passiivia voi vanhaan tapaan käyttää ”ainakin niissä yhteyksissä, joissa sitä ei voi pitää harhaanojohtavana tai se ei aiheuta epäselvyyksiä”.

Minä-muodon käyttö:

  • Tutkimusotteet monipuolistuvat ja minä-muotoa puolustetaan sillä, että ”kirjoittaja on vastuussa tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Tämän vastuullisuutensa hän näyttää sillä, että ei mene kömpelön persoonattomuutta tavoittelevan ilmaisun taakse.”
  • ”Nyrkkisääntönä voi silti pitää sitä, että kirjoittaja ei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin.” Sen vuoksi sananvalinnan on oltava neutraalia, konkreettia, objektiivista (ei-emotionaalista) ja asiallisen erittelevää. Tunneilmaisut tai elämäkerralliset kuvaukset eivät kuulu tieteen kieleen.
  • ”Johdanto esittelee useita kirjoittajan ratkaisuja, valintoja ja sitoumuksia, joten yksikön ensimmäinen persoona on esimerkiksi näkökulman ja menetelmien perusteluissa luonnollinen – kirjoittaja ottaa vastuun eikä piiloudu passiivin epämääräisen persoonan taakse” (ks. myös Luukka 2002, 21)
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena – – on – – persoonana yksikön ensimmäinen persoona varsinkin sellaisissa kohdissa, joissa kirjoittaja kertoo, miten hän teki tutkimuksen” (ks. myös Alasuutari 1993, 252–254).

 

Lähteet

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Luukka, M.-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

 

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Orpo pääluvun otsikko

Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

Vastaus:
Eipä kestä!

Lähteet-pääluku (lähdeluettelo) aloitetaan uudelta suvulta, samoin Liitteet-pääluku. Yleensä jokainen liitekin alkaa omalta sivultaan.

Pohdinta-luku käyttäytyy samoin kuin muut pääluvut.

Silloin kun pääluku alkaa sivun alalaidasta, täytyy punnita, kumpi painaa vaa’assa enemmän: luettavuus vai (kaavamainen) johdonmukaisuus.

Itse painottaisin luettavuutta, mutta siten, ettei lukija välttämättä edes huomaa pientä epäjohdonmukaisuutta päälukujen otsikoita edeltävien tyhjien rivien lukumäärässä.

Joten: Jos pääluku alkaa aivan sivun alalaidasta ja jopa häiritsee tekstin ymmärtämistä, mielestäni voit aloittaa pääluvun seuraavan sivun alusta. Se parantaa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. On aika ärsyttävää, jos esimerkiksi ainoastaan luvun pääotsikko on sivun alareunassa ja varsinainen teksti vasta seuraavalla. Yleensä tekstinkäsittelyohjelmassa voi ja kannattaakin valita asetuksista orporivien eston, mikä ehkäisee tällaisten tilanteiden syntymisen.

JAMKissa päälukuja edeltää kaksi tyhjää riviä (ks. raportointiohje, luku 7, kuvio 7). Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 429) suositellaan kolmea tyhjää riviä, ”ellei kutakin päälukua aloiteta omalta sivultaan”.Tosin kirjan sivulla 431 ohjeistetaan yleisemmin: ”Pääotsikoiden edelle voidaan jättää suurempi riviväli luettavuuden lisäämiseksi.”

Luettavuus on siis tärkein avainsana tässä(kin).

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat:
– Kehittämis- & analyysimenetelmät
– Kehittämis- & tutkimusote

Mistä näissä on kyse?

Vastaus:

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin:

”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella.

JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös kehittämisprojektin luonteisia prosesseja, missä kehittämismenetelmien hallinta ovat yhtä keskeisiä kuin tutkimusmenetelmien hallinta. Näitä asioita sitten valottaa laaja tutkimus- ja kehittämiskirjallisuus.”

Lue myös Jorma Kanasen kommentti!

Minä-muotoista pohdintaa

Selailin jamkin oppariblogia, enkä aivan heti havainnut osuvani sivuille, joissa olisi käsitelty Pohdinta-osioon toisinaan liitettyä minä-muodon käyttöä. Kysymys siis koskee tätä ongelmallista aluetta: saanko käyttää minä-muotoa, jos viittaan juuri omaan tuntemukseeni, päätöksentekooni tai vastaavaan. Esim:

Analysoitavia ilmiöitä alustaviin luokkiin jaotellessani pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että luokkien muodostamisperusteet ovat yhteismitallisia tai keskenään mielekkäässä suhteessa (Ruusuvuori ym. 2010, 25).

Ylipäätään minä-muodon käytöstä opinnäytetyössä tuntuu löytyvän erilaisia ohjeistuksia; puolesta, vastaan ja jotain siltä väliltä. Vaan mikäpä on Jamkin kanta?

Vastaus:

Puolesta. Opparissa voi käyttää minä-muotoa, mutta ei ole pakko.

Mutta tiivistelmä on kirjoitettava aina passiivissa ja aikamuotona käytettävä imperfektiä.

Osallistu alan keskusteluun

Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin opinnäytetyössä lähteiden kera?

Vastaus: käytetetään.

Pohdinnassa teillä on mahtava mahdollisuus ottaa osaa alalla käytävään keskusteluun. Tähän kannustetaan myös raportointiohjeessa:

Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.

css.php