Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Tutkimusmenetelmät

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Viittaanko sivuun, lukuun, osaan vai koko verkkokirjaan?

Onko tällainen lähdemerkintä oikein:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisu Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilla. Viitattu 20.7.2015. http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html  

Vastaus:

Tuo on ihan ymmärrettävä lähdemerkintä, täysin oikein.

Toinen tapa

Toinenkin viittaustapa on mahdollinen, jos ajattelee, että kyseessä on yksittäinen www-sivu, vaikkakin pitkä sellainen.

Tutkittavien informointi. 2015. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston www-sivu. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Kolmas tapa

Kyseinen osio näyttää olevan osa Aineistonhallinnan käsikirjaa. Silloin lähdemerkinnän voi tehdä näinkin:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisussa: Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Neljäs tapa

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston eli FSD:n (The Finnish Social Science Data Archive) oma viittausohje kehottaa näin:

Verkkosivuihin viitataan samoin perustein kuin painettuihin lähteisiin. Lähdeluettelossa suosittelemme käytettäväksi seuraavaa viittausmallia:

Aineistonhallinnan käsikirja [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/>. urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001 (Viitattu pp.kk.vvvv.)

Käsikirjan sisältöjä ovat kirjoittaneet Antti Ketola, Mari Kleemola, Arja Kuula-Luumi, Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Jani Hautamäki, Sanni Haverinen ja Jouni Sivonen. Käsikirjan ylläpidosta vastaa Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Käsikirjan eri luvuissa ei kerrota, kuka kunkin luvun on kirjoittanut. Ette voi siis viitata henkilötekijään tai -tekijöihin.

Voi kuitenkin viitata käsikirjaan, eikä vain yksittäiseen lukuun tai osioon. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjan nimellä ja JAMKin tavalla kaikki väkäset ja hakasulut heivataan vex:

Aineistonhallinnan käsikirja. N.d. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta.

Yleensä kuitenkin on parempi viitata mahdollisimman täsmällisesti. Kolme edeltävää viittaustapaa ovat tarkempia ainakin siinä mielessä, että lukija pääsee suoraan oikeaan lukuun klikkaamalla nettiosoitetta.

Lisäys 8.11.16: Lisätty N.d. viimeiseen lähdeviitteeseen.

Haastattelu-lomakkeen pohja?

Olemme tekemässä haastattelulomaketta opparia varten. Onko siihen jokin JAMKin oma pohja, jota tulee käyttää ja mistä sen saa?

Vastaus:

Ei hajuakaan haastattelulomake-pohjista, joten käännyin yksiköiden opinnäytetyöryhmien vetäjien ja muiden asiasta tietävien puoleen.

Haastattelupohjia ei yleensä ole, koska haastattelut voivat olla hyvin erilaisia: avoimia, teemahaastatteluja, strukturoituja jne.

Tutkimus- tai haastattelulomakkeen kysymysten ja sisällön laatiminen on siis osa tutkimustyötä. Liian valmis mallipohja mallikysymyksineen saattaisi ohjata liikaa valmiiseen muottiin, jolloin itse tutkimus jäisi kakkossijalle.

Kanasen Jorman täsmennys:

Jos on kvantti, niin lomake on aina tapauskohtainen. Kvantti tarkoittaa tässä face-to-face-haastattelua lomakkeella eli se on surveyn yksi toteutusmuoto.

Jos kyseessä on teemahaastattelu, niin siitä on yleinen mallirunko olemassa. Mallissa esitellään struktuuri, mutta teemathan vaihtelevat jokaisessa laadullisessa tutkimuksessa.

Mallirunko löytyy mm. seuraavista Jorman kirjoista: Etnografia opinnäytetyönä TAI Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä TAI Netnografia: miten kirjoitan netnografisen opinnäytetyön.

Mallipohja kirjeelle

Mahdollisesti tarkoitattekin JAMKin logoilla varustettua brändin mukaista mallipohjaa? Sellaista, johon voi laatia kysymyksiä ja jonka voi halutessaan lähettää esimerkiksi perinteisenä kirjekyselynä.

Siis samanlaista pohjaa kuin JAMKin henkilökunnalla on käytettävissä. Siinähän ovat asemoinnit, logot ja fontit valmiina. Ja joka näyttää siistiltä, hienolta ja ammattimaiselta. Onko sellaista tarjolla opiskelijoillemme?

Ilmeisesti ei ole. Näin olen päätellyt, kun olen käynyt sähköpostikeskusteluja markkinointiväen ja vähän muidenkin kanssa.

Opinnäytetyöprosessiin liittyviä lomakkeita kehitetään kuitenkin koko ajan. Ehkäpä tämäkin asia otetaan käsittelyyn jossain vaiheessa.

Lopuksi

Kysymyksen esittäjät saivat opelta apua tässä asiassa ennen kuin ehdin meilata heille vastauksen. Molempi parempi.

 

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

KvaliMOTV ja toissijainen lähde

Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme?

En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa?

Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.)

Vastaus:

Mitä ohjetta käytetään?

JAMKin opinnäytetöissä käytetään JAMKin raportointiohjetta. Eli KvaliMOTV:n mukainen lähdeviite on muutettava JAMKin mukaiseksi.

Maailmassa on useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia viittaustyylejä. Lähes joka tutkimusfirmalla omansa. Niissä on kuitenkin paljon samaa, joten lähdeviitteen voi usein helposti ”siivota” tai muotoilla JAMKin tyylin mukaiseksi.

Tekstiviite ja lähdeviite KvaliMOTV:n sivuun

Kyseiseen lähteeseen viitataan useilla eri KvaliMOTV:n sivuilla. En tiedä, millä sivulla olette olleet. Mutta otan nyt esimerkiksi luvun 7.3.2 Sisällönanalyysi, koska se on tuossa tekstinpätkässänne mainittu.

Luvun kirjoittajia ovat Saaranen-Kauppinen & Puusniekka.

KvaliMOTV:n viittausohje kyseiseen sivuun/lukuun on:

Tekstiviite: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)

Lähdeviite:
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu pp.kk.vvvv.)

JAMKin ohjeen mukainen tekstiviite on juuri sama kuin edellä: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Jos haluaa olla täsmällisempi, voi sen tehdä näinkin: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2).

Itse suosin viimeksi mainittua. Lähdeviite-standardi (5989, 26) sanoo, että ”Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

JAMKin ohjeen mukainen lähdeviite lähdeluettelossa:
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 11.11.2014. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Miten viitata toissijaiseen lähteeseen?

Sitten kysymyksessä oli vielä tuo ongelma, että viitatakko alkuperäiseen vai toissijaiseen lähteeseen.

Tuomi & Sarajärvi on siis alkuperäislähde. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka viittaavat siihen.

JAMKin raportointiohje sanoo tästä asiasta näin: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty.”

Tekstiänne pitää siis muuttaa hieman. Olisiko tämä kohtuullinen ratkaisu:

Teimme sisällönanalyysin Tuomen ja Sarajärven (2002, 105) mukaisesti (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2). Tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin.

Kun tekstissä ei viitata tutkimusoppaisiin

Olen lukenut / käyttänyt noita tutkimuskirjoja, esim. ”opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas” ja ”Laadullisen tutkimuksen perusteet” ja merkinnyt ne lähdeluetteloon. En kuitenkaan missään tekstissä viittaa niihin, kun niistä nyt on katsottu esim. opparin runko. Olenko siis tehnyt tämän oikein?

Vastaus:

Kysymys tuli minulle opon kautta.

Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin on tekstissä viitattu.

Aika usein tutkimusmenetelmäkirjallisuutta luetaan enemmän, kuin mitä lähdeluettelossa ilmoitetaan.

Jos opiskelija haluaa kuitenkin osoittaa, että hän on lukenut kyseiset kirjat, hänen on keksittävä opparista sopiva tekstikohta tai -kohdat, joissa hän voi viitata kyseisiin julkaisuihin. Tai kirjoitettava joku lisävirke sopivaan kohtaan. Nimenomaan sopivaan, jotta lukija ei hämmästy yllättävää ajatushyppyä.

Tutkimusaineisto talteen?

Kun kerään vastauksia opparia varten kyselylomakkeella, missä voin säilyttää tuon materiaalin?? KSSHP:n ohje on että ne säilötään johonkin arkistoon (amk-opiskelijalla sinne ei taida olla pääsyä), onko JAMKilla tällaiselle lähdemateriaalille omaa ”säilöä”?? Voinko esim. tallentaa sähköiset vastaukset muistitikulle ja tuoda ne kirjastoon säilöön??

Vastaus:

Onpa mielenkiintoinen kysymys!

Sen verran täsmennän, että mielestäni tässä kysymyksessä ei ole kyse lähdeluettelossa ilmoitetusta lähdemateriaalista, vaan tutkimusaineistosta, jonka opiskelija on hankkinut tutkimuksensa aikana kyselyllä, haastatteluilla tai muilla menetelmillä.

Opinnäytetöiden arkistoinnista on JAMKissa olemassa tällainen käytäntö, suora lainaus asiakirjahallinnan asiantuntijalta Mirja Nojoselta: ” JAMK säilyttää pysyvästi vain arvosanalla viisi (5) olevat opinnäytetyöt ja nämäkin toimitetaan vielä tällä hetkellä paperisena arkistoitavaksi. Muiden töiden osalta säilytysaika on 10 vuotta.”

Mutta tutkimusaineistojen säilyttämisestä arkistointiohje ei kerro mittään.

Vastauksen saamiseksi minun oli käännyttävä monen eri toimijan puoleen.

JAMKin kirjasto: ei

Kirjastonjohtaja Teemu Makkosen mukaan kirjasto ei tallenna tutkimusaineistoja muistitikuille tms.

JAMKin arkisto: ei

Suunnittelija, arkistovastaava Mirja N. linjaa näin:

Rivien välistä tulkittuna kysyjä tekee potilastietokyselyä, jonka vastausmateriaali sisältää arkaluontoista henkilötietoa. Kyselyn suorittaja vastaa aina aineiston tietoturvallisesta säilyttämisestä ja aikanaan tiedon hävittämisestä. JAMKin järjestelmiin tällaista materiaalia ei voida tietoturvan vuoksi tallentaa vaan aineisto on aina oltava erillisellä tallevälineellä tai paperilla. Ymmärrän kysyjän huolen.

Hyvinvointiyksikön arkisto: ei

Hyvinvointiyksikön koordinaattorin Satu Hypénin mukaan tutkimusaineistoja ei tallenneta opinnäytetyön arkistokappaleen yhteyteen:

Arkistossamme ovat ainoastaan opinnäytetöiden arkistokappaleet. Tutkimusaineistoa ei arkistoon opinnäytetöiden yhteydessä ole toimitettu tai arkistoitu.

Sairaanhoitopiirin arkisto: ei

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen vastaa näin:

Ilmeisesti opinnäytetutkimuksen aineistoa on siis kerätty kyselylomakkeilla. Kun tuo kyselyaineisto on tallennettu tilasto-ohjelmaan (esim. SPSS), aineisto analysoitu ja opinnäytetutkimus julkaistu, alkuperäiset kyselylomakkeet tuleekin hävittää asianmukaisesti. Tallennettu aineistohan ei sisällä tunnistetietoja.

Kyselylomakkeita ei siis säilytetä tämän jälkeen, eikä sairaanhoitopiirissä ole mitään yleisiä aineistojen säilytystiloja, vaan aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. asiathan määritellään jo tutkimussuunnitelmassa kunkin tutkimuksen osalta.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: ehkä

Tampereella sijaitsevan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Helena Laaksonen kertoo, että arkisto seuloo ne aineistot, mitä se ottaa ja mitä ei ota:

Opiskelija voi lähettää aineistonsa tietoarkistoon ja arvioimme, otetaanko se arkistoitavaksi. Ts. ihan mitä tahansa aineistoa emme arkistoi, mutta meillä on mm. graduun kerättyjä aineistoja.

Aineiston arkistoinnista tehdään aineiston tekijän (omistajan) kanssa sopimus, kun aineiston arkistoinnista on ensin päätetty. Arkistointisopimuksen voi alustavasti täyttää (ja tallentaa) ja lähettää sähköpostilla minulle kuten muunkin materiaalin. Suora linkki sopimukseen: www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/Arkistointisopimus.pdf

Lisätietoja arkistoinnista voi lukea verkkosivuiltamme: http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/arkistointi/index.html

 Jos tutkimusaineisto kelpaa tietoarkistoon, tässä lyhyesti ohjeistusta, mitä pitää tehdä:

Jotta aineisto on sujuvasti arkistoitavissa, kannattaa perehtyä Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjan ohjeisiin:  http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/

Käytännössä tarvitsemme datatiedoston, tyhjän lomakkeen (tai jos lomaketta ei ole tallessa esitetyt kysymykset siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne ovat olleet lomakkeella), mahdollisen muuttujaluettelon ym. kuvailutietoja (ks. kuvailulomakkeet: http://www.fsd.uta.fi/fi/lomakkeet/ -> Aineistonkuvaus (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen erikseen).

Aineiston voi lähettää tietoarkistoon sähköpostitse Laaksoselle tai paperimateriaalin postitse osoitteeseen: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD), Helena Laaksonen, 33014 Tampereen yliopisto

 Vastaus tiivistetysti

  • Tutkimussuunnitelmassa määritellään aineistojen säilyttämiseen, tallentamiseen ym. liittyvät asiat. Opinnäytetyön ohjaajan kanssa kannattaa asiasta keskustella. Ja voipi olla, että myös toimeksiantajalla saattaa olla asiaan jokin kanta.
  • Jos säilyttäminen on perusteltua (ja hyväksytyssä tutkimussuunnitelmassa tms. asiakirjassa määritelty), opiskelija voi kysyä Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, onko tutkimusaineisto sellainen, että sen voi sinne arkistoida.
  • Muussa tapauksessa tutkimusaineisto on säilytettävä tietoturvallisesti opinnäytetyön ajan ja hävitettävä se, silloinkin tietoturvallisesti, opinnäytetyön hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen.

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!

Kehittämisdraivia oppariin

Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat:
– Kehittämis- & analyysimenetelmät
– Kehittämis- & tutkimusote

Mistä näissä on kyse?

Vastaus:

Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin:

”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella.

JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös kehittämisprojektin luonteisia prosesseja, missä kehittämismenetelmien hallinta ovat yhtä keskeisiä kuin tutkimusmenetelmien hallinta. Näitä asioita sitten valottaa laaja tutkimus- ja kehittämiskirjallisuus.”

Lue myös Jorma Kanasen kommentti!

Viittaus KvaliMOTViin

Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu ”teemoittelu”  otsikon alta ja sitten ”sisällön analyysi” otsikon alta..

Vastaus:
Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien verkko-oppikirja”. Sen on kustantanut Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tämän selityksen perusteella viittaisin vain yhteen kirjaan. I-kuvakkeen tekstin on muotoillut kirjaston työntekijä.

Mutta kun klikkaan KvaliMOTVin sivuille saan hieman erilaisen kuvauksen: ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö. Sitä saa käyttää vapaasti opetus- ja opiskelutarkoituksiin.” Tämän kuvauksen perusteella pitäisikin viitata KvaliMOTVin eri osioihin. Eli silloin uusi osio ja otsikko tarkoittaisi uutta lähdeviitettä.

Kumpiko näistä tavoista on järkevämpi?

Kävin kurkkaamassa, mitä oppimisympäristö itse suosittelee. Sivuston oma viittausohje oli vähän sekava, koska se antoi esimerkin sekä kirjoittajien nimillä tehdystä lähdemerkinnästä tyyliin ”(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)” ja toisaalta sivuston nimen mukaisesta lähdemerkinnästä tyyliin ”(KvaliMOTV 2006)”. En ihmettele, että opiskelijoilla(kin) on pulmia lähdemerkintöjen kanssa.

JAMKissa on tehty päätös mahdollisimman yksinkertaisesta lähdemerkinnästä. Sen takia standardien suosittelemia hakasulkeita ja kaikenmaailman väkäsiä ei tarvitse ilmoittaa.

Tässä ohjeeni:

  • tekstiviite kuten sivustokin suosittelee: ”Tekstin sisällä KvaliMOTV-sivustoon viitataan tekijöiden nimillä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).”
  • lähdeluettelossa näin: Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Huomatkaa kuitenkin, että Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka eivät ole kirjoittaneet kaikkia lukuja! Tarkistakaa sen takia, onko luvun alussa copyright-merkintää (©). Esimerkiksi luvun 5.1. alussa on näin:

5.1 Fenomenografia
© Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Silloin lähdemerkintä tehdäänkin näin:

  • tekstiin: (Rissanen 2006)
  • lähdeluetteloon: Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Teoksessa A. Saaranen-Kauppinen & A. Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:  Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Vastaukseni on siis b, jos luvulla on eri kirjoittaja(t) kuin Saaranen-Kauppinen & Puusniekka. Muissa tapauksissa riittää, että ilmoittaa lähteen Saaranen-Kauppisena & Puusniekkana.

Myös luvun numeron (yllä olevassa esimerkissa 5.1) voi halutessaan ilmoittaa kustantajan jälkeen, ennen viittauspäivämäärää.

css.php