Oppariblogi

Oppariblogi jatkaa elokuussa

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 07:00:44 +0000

Oppariblogi lähtee kesätauolle. Nähdään elokuussa!

Virtuaali-AMK:n kuviot

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 06:16:30 +0000

Saako oppariin liittää suoraan Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla olevan kuvion (tietysti lähdemerkinnöin) vai pitäisikö sitä jotenkin ”muokata” ja laittaa ”mukaeltu” se ja se..

Vastaus:

Opparissa saa olla virtuaali-AMK:n sivuilta otettu kuvio, jos ilmoittaa lähteen. Ei tarvitse lisätä “muokattu” tai muita vastaavia sanoja, jos kerran ei ole sitä muokannut.

Kun tein materiaalia virtuaali-AMK:n sivustolle muinoin, allekirjoitin sitä ennen lomakkeen, joka mahdollistaa ammattikorkeakouluissa kyseisten materiaalien käytön opetuksessa, opinnoissa ja tutkimus- ja kehittämistyössä. Oletan, että jokainen sinne tietoa tuottanut on antanut saman juhlallisen luvan. Sivustolla onkin maininta: “Tekijänoikeudet kuuluvat tekijöiden lisäksi: Sopimuksen mukaan.”

Kollegani Arja Kunnela tutki sivustoa tarkemmin ja bongasi käyttöehdot, jotka selventävät asiaa:

1.3 Aineistoa on oikeus muokata, kääntää, korjata, päivittää, sovittaa ja muutoin muunnella aineistoa sekä oikeus yhdistellä sitä muuhun aineistoon. Aineistoa ja siinä esitettyjä ideoita, tietoja, periaatteita ja menetelmiä on myös oikeus käyttää kokonaan uuden aineiston pohjamateriaalina. 1.4 Valmistettaessa aineistosta kappaleita tai yhdisteltäessä sitä muuhun aineistoon, aineiston tai siitä lainatun osan tekijä on mainittava aineiston käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Aineiston käyttäjän on muutoinkin kunnioitettava tekijän tekijänoikeuslain mukaisia moraalisia oikeuksia.

Nämä tiedot liittyvät aiheeseen Sydämen rakenne ja tehtävät. Se löytyy osoitteesta: http://www.amk.fi/opintojaksot/0507017/1181299950113/1181553430168/1181553541622/1181553704129.html. Sivun alareunassa on tekijät-linkki ja lisätiedot.

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 06:00:40 +0000

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus:

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6.

vai

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. aho00890. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Vastaus:

Tärkeintä on, että lähdeviite on riittävän tarkka niin, että opinnäytetyön lukija löytää lähteen halutessaan. Siinä mielessä vaihtelu ei haittaa, ainakaan minua. Voi olla, että osalla tämän blogin lukijoista nousee hiukset pystyyn tällaisesta asenteesta.

Kumpikin lähdeviite on mielestäni riittävän ok.

Suosisin kuitenkin tuota toista lähdemerkintätapaa sen vuoksi, että siitä voi päätellä, että kyseiseen lähteeseen pääsee JAMKin verkossa. Toki tuo ensimmäinenkin lähdeviite toimii, mutta vain jos on JAMKin verkossa. (Tai muun korkeakoulun tms. verkossa, joka on maksanut Terveysportin lisenssin.)

Jos tuo aho00890 on tärkeä, se on ikään kuin täsmennys/huomautus. Niiden paikka on JAMKin ohjeen mukaan lähdeviitteen lopussa, juuri ennen viitattu- ja nettiosoite-tietoja. Jos lähteestä saa helposti selville kustannuspaikan (Helsinki), sen voi lisätä. Lähteessä ei kuitenkaan näyttäisi sitä tietoa olevan, joten pelkkä Duodecim riittää:

Roine, R. O. & Lindsberg, P. J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Duodecim. Artikkelin tunnus: aho00890. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 05:45:03 +0000

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.

Viittaus YAMK-oppariin vs. graduun

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 05:35:45 +0000

Koen ongelmallisina YAMK:n ja pro gradun viittaamistavat. Kysymys kuulukin olenko oikeilla jäljillä?

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toivonen, P. 2011. Murtuma mieheydessä: Aikuisiän selkäydinvamma ja maskuliinisuuden rakentuminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, sosiologia, valtiotieteellinen tiedekunta. Viitattu 15.1.2013. Http://www.cp-liitto.fi/files/2192/Gradu_Mur…pdf.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä.

Esimerkiksi tuon ensimmäisen YAMK-opparin kannnessa lukee juurikin noin. Ei voi vaatia, että alkaisimme tarkistaa jokaisen opparin koulutusala- tai koulutusohjelmatietoja. Kyllä lukija pystyy noiden tietojen avulla tekemään käsityksen lähteen laadusta ja luotettavuudesta sekä saamaan lähteen käsiinsä halutessaan.

Ehkä lisäisin yhden pilkun:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK, kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Kuvailulehdestä voi tosin päätellä, että toimintaterapeutti-asia näyttää olevan tutkinto, eikä koulutusala/-ohjelma. Joten voihan tuota lyhentää, jos haluaa:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, kuntoutuksen koulutusohjelma (YAMK). Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toinen lähdeviite näyttää niin ok:lta, etten edes klikannut tuota linkkiä

Viitataanko väikkäriin eri tavalla kuin oppariin?

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 05:30:15 +0000

Väitöskirjaan viitataan eri tavalla kuin opinnäytetyöhön, miksi on näin?

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. [Gainesville, Fla.]: University of Florida. Väitöskirja. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Vastaus:

Väitöskirjat ovat usein kirjoja, jonka kustantaja/julkaisija rahoittaa myytäväksi. Uskoisin, että nimenomaan sen takia monissa väitöskirja-lähdeviitteissä on mukana kustantaja ja kustannuspaikka/julkaisupaikka. Oppareilla tilanne on harvoin sellainen.

Tässä tapauksessa voi sekä oppariin että väitöskirjaan viitata ihan samoilla tavoilla, sillä en ainakaan nopeasti tarkastellen bongannut tuosta väikkäristä kustantajaa.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. Väitöskirja. University of Florida. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Floridan yliopiston lisäksi voit kertoa, millä koulutusalalla/oppiaineessa/tiedekunnassa/laitoksella väikkärintekijä on tutkimuksensa tehnyt. Sekään ei osunut helposti silmään, joten en sitä tuohon nyt lisännyt. Se toki voi olla tekstissä kerrottu.

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Suvi Perttula — Thu, 23 May 2013 05:10:14 +0000

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen?

Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307-308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

LÄHTEET

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Suositus tapaturmassa selkäydinvamman saaneiden hoidon ja kuntoutuksen organisoinnista Suomessa. Selkäydinvamma. Käypähoito -suositus, pdf-versio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 117, 7, 772-788. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim – Lääketieteen aikakauskirja.

Dahlberg, A. & Alaranta, H. 2008b. Selkäydinvammat. Teoksessa Kuntoutus. Toim. P. Rissanen, T. Kallanranta, A. Suikkanen. Helsinki: Duodecim.

Selkäydinvamma (online). Käypähoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. 2012. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 26.2.2013). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Kyllä. Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, nämä lähteet ilmoitetaan kuvioselosteessa (kuvatekstissä), kuten olet ilmoittanutkin.

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta, Baer, Hellström, Kallanranta, Malmivaara, Ronkainen, Sairanen, Salminen, Vornanen & Dahlberg 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito -suositus, 2012).

Mainitsetko tuon ensimmäisen lähteen ensimmäisen kerran? Jos se on mainittu jo aiemmin, voit lyhentää rimpsua. Sillä jos tekijöitä on vähintään neljä, tekstiviitteessä voidaan muilla kuin ekalla kerralla käyttää ekan tekijän nimeä ja lyhennettä “ym.”. Siis näin:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma: Käypähoito-suositus, 2012).

Jos haluaa, voi ensimmäistä lähdeviitettä lyhentää. Oletko varma lähteen pitkästä nimestä? Kun tein pikaisen haun Duodecimissä, sain lähteen nimeksi vain Selkäydinvamma. Lisäksi eri kohdissa lukee välillä suositus ja välillä suositukset. Kotuksen lyhenneluettelon mukaan PDF pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Lisää myös Viitattu ja päivämäärä:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Kolmannesta lähteestä poistaisin online- ja saatavilla -sanat ja muuttaisin sitä muutenkin. Tämä on ilmeisesti avoimessa netissä oleva suosituksen potilasversio:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Käypä hoito -suositusten asiantuntija- tai ammattilaisversioihin pääsee Nelli-portaalista (kirjautuneena) Duodecimista tai Terveysportista, sillä kirjasto on ostanut jamkilaisten käyttöön niiden lisenssit.

Suositukset ovat näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden avulla lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä hoitopäätöksiä. Niistä tehdään myös potilasversioita, tiivistelmiä ja muita materiaaleja.

Kuvioselosteesi voikin mahdollisesti olla jopa tällainen:

Kuvio X. Selkäydinvammahoidon ja -kuntoutuksen vaiheet (Alaranta ym. 2001, 783, muokattu; Dahlberg & Alaranta 2008, 307 – 308; Selkäydinvamma 2012).

Kolmen lähteen kimppa tekstissä

Suvi Perttula — Mon, 20 May 2013 07:30:56 +0000

Oppariin liittyvä kysymykseni koskee viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Aloitettuani kirjoittamaan opinnäytetyötä, olen törmännyt siihen että monessa lähteessä puhutaan hyvin samalla tavalla jostain tietystä asiasta (mikä on tietysti hyvä asia!), kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Olen siis merkinnyt oppariini näitä viittauksia useampaan julkaisuun esim. seuraavasti (Virtanen 2009; Meikäläinen 2006, 10; Mäkelä 2011, 14.) Ja kysymykseni siis on, että jos kirjoitan referoitua tekstiä vaikka kolmen lauseen verran, olen ottanut siihen kolmeen lauseeseen jokaisesta kolmesta lähteestä jotain, niin voinko viitata tuolla tavalla? Eli voinko siis poimia yhden asian yhdestä lähteestä ja toisen toisesta, niin että niistä tulee yhdessä referoituna järkevän kuuloista tekstiä, ja sen jälkeen laittaa loppuun tuon viittauksen missä mainitaan kaikki kolme lähdettä?

Vastaus:

Mielestäni ne voi merkitä samaan tekstiviitteeseen.

Monessa lähteessä puhutaan samoista asioista usein samoilla tavoilla. Tiede kumuloituu, jolloin tähänastiset tulokset ovat seuraavien tutkimusten perustana tai hypoteeseinä (oletuksina), joita koetellaan. Lisäksi internetissä voi olla vaikka mitä väittämiä, joten lähdekriittinen ihminen tarkistaa tärkeimmät asiat monesta eri lähteestä. (Tosin mediat omistavat toisiaan ristiin rastiin, joten harkintaa tarvitaan siinäkin asiassa.)

Mutta varmistin vielä viestinnän opelta (Satulta), ollaanko samaa mieltä tuosta tekstiviite-merkintätavasta.

Satuttiin olemaan:

“Kyllä minunkin mielestäni voi näin järkevästi yhdistellä. Tavoitehan onkin luoda omaa tekstiä toisten ajatusten pohjalta, ja siksi tämä on oikeastaan edistyksellistä lähteiden käyttöä. Muuten pysytään kovin mekaanisessa lainaustavassa.”

Muskeleita lähdekritiikkiin

Suvi Perttula — Mon, 20 May 2013 07:05:34 +0000

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Opinnäytetyön muistilista

Suvi Perttula — Thu, 25 Apr 2013 10:30:32 +0000

Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi?

Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä.

Vastaus:

Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin).

JAMKissa on mainio laatujärjestelmä. Sen ansiosta opinto-oppaan sivuilta löytyy kaavio, jossa opinnäytetyön prosessia hahmotellaan. Siinä kerrotaan, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa opinnäytetyön tekemistä. Toivottavasti siitä on apua!

Kaaviossa ei kuitenkaan kuvata opparintekijän oppimisprosessia eikä tiedonhankintaprosessia, eikä liioin opparin raportointiakaan.

Vielä parempi muistilista voi olla opinnäytetyön seurantalomake, johon voi rastittaa hommat tehdyksi sitä mukaan, kun työ etenee. Kumpikin, sekä opparintekijä että hänen työnsä ohjaaja kuittaavat asiat tehdyiksi allekirjoituksillaan.