Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Avainsana-arkistot: blogit

2012 05/03
Kello 13:44 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , |

Blogin lähdemerkintä

Miten tulee blogin lähdemerkintä: Blogi Asiakkuudenhallinnasta, http://asiakkuudenhallinta.blogspot.com , vuodelta 2008.

Vastaus:
Oletan, että viittaat yhteen blogikirjoitukseen etkä koko blogiin. Silloin lähdemerkintä tulee tavanomaiseen tapaan:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Kirjoituksen otsikko. Kirjoitus Asiakkuudenhallinta-blogissa pp.kk.2008. Viitattu 5.3.2012. Nettiosoite.

Joissakin harvoissa tapauksissa on järkevää viitata koko blogiin, kuten vaikkapa kertoessaan tietyn aihepiirin blogien olemassaolosta. Silloin viitataan koko blogiin:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Asiakkuudenhallinta-blogi. Viitattu 5.3.2012. http://asiakkakkuudenhallinta.blogspot.com.

Tämä viimeksi mainitsemani merkintä on kuitenkin poikkeus, ei sääntö.

2011 23/06
Kello 9:15 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet | Avainsanat: , , |

Asiantuntijablogit ok

Voinko käyttää blogissa julkaistua kirjoitusta lähdeluettelossa?

Vastaus: Harkintaa kannattaa käyttää. Mikä tahansa kirjoitus netissä ei ole oivallinen tutkielman lähteenä.

Toisaalta en näe paljonkaan eroa siinä, jos jonkun asiantuntijan kirjoitus julkaistaan lehdessä verrattuna siihen, että hän julkaisee samantapaisen ajatelman blogissaan.

Lähdemerkinnässä kannattaa selostaa sitä, millainen henkilö kyseisen blogikirjoituksen on laatinut. Tämä on tärkeää tiedon luotettavuuden arvioinnin takia. Esimerkiksi:

Lehto, T. 2011. Kesämökin 3g-yhteys haussa. Tietokone-lehden toimittajan blogikirjoitus 5.6.2011. Viitattu 17.6.2011. Http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2011/06/kesamokin-3g-yhteys-haussa/.

2011 12/05
Kello 7:30 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähteet, Lähteiden löytäminen, Tietoperusta, Tulokset | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , |

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.