Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Avainsana-arkistot: internet-osoite

2013 23/05
Kello 7:45 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , |

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.

 

 

2013 15/04
Kello 14:44 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , , , |

Viittaus kirja-arvioon

Tässä lähdemerkintä ja oma pohdiskeluni, miten lähteen voisi merkitä. OK?

Google (music and marketing and internet) Kusek, D & Leonhard, G. 2005. The Future Of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Boston, Ma: Berklee Press. Viitattu 12.3.2013. http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf

Vastaus:

Kyseessä on Giambalvon kirjoittama kirja-arvostelu/kirja-arvio. Arvioitavan kirjan ovat kirjoittaneet Kusek & Leonhard. Kirja-arvion tiedot näkyvät pdf-dokumentin alussa:

The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution
By David Kusek and Gerd Leonhard
Boston, Massachusetts: Berklee Press, 2005, ISBN 0-87639-059-9
Price $16.95, pp. 193
Reviewed by Ron Giambalvo
Journal of High Technology Law
Suffolk University Law School

Lähde on tosiaan osiossa Book Reviews 2006–2007.  Siinä mielessä hassusti, että googlettamalla sain tiedon, että kirja-arvostelu on ilmeisesti kirjoitettu ja julkaistukin jo vuoden 2005 loppupuolella.

Lähdeluetteloon lähteen voi merkitä monellakin tavalla. Esimerkiksi näin:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law, Book Reviews 2006–2007. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/Ron_Giambalvo_Book_Review.pdf.

Tai jos haluaa linkittää mieluummin kirja-arvioiden listaan:

Giambalvo, R. 2005. The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Kirja-arvio D. Kusekin ja G. Leonhardin kirjasta. Journal of High Tecnology Law. Viitattu 15.4.2013. Http://law.suffolk.edu/highlights/stuorgs/jhtl/book_reviews/2006_2007/, Book Reviews 2006–2007.

2013 11/04
Kello 8:38 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet | Avainsanat: , , , , , , , |

Viittaus suoraan alasivulle netissä

Kiitos edellisestä vastauksestasi, auttoi paljon! Mitäs mieltä olet allaolevasta? Eikö tämä ole liian pitkä selitys?

–>  http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46794&contentlan=1&culture=fi-FI;

Toiminta ja palvelut. Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 5.3.2013.

Vastaus:

Hauska kuulla, että koit vastaukseni hyödylliseksi!

Pituudesta ehkä sen verran, että voit ehkä oikaista yhdessä mutkassa hieman. Koska käytät tuota alasivua Viennin edistäminen jne., voit viitata siihen suoraan. Esimerkiksi näin:

Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Team Finland -verkoston sivu. Julk. Ulkoasiainministeriö. Päiv. 13.3.2013. Viitattu 5.3.2013. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46795&contentlan=1&culture=fi-FI.

Jos tarkoitit linkin pituutta, minusta se näyttää ok:lta. Sopii nätisti yhdelle riville.

2013 18/03
Kello 13:00 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , |

Nelli-linkki lähdemerkinnässä

Olisin kysynyt hieman lähdemerkintä asiaa liittyen nelli-portaalista otetusta artikkelista. Viimeksi tutkimusmenetelmäkurssilla neuvottiin laittamaan artikkelin tiedot seuraavaan järjestykseen:

Mahal, P. 2009. Organizational culture and organizational climate as a determinant of motivation. IUP Journal of Management Research, 8. 10, 38-51. Viitattu 10.12.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, EBSCO Business Source Elite.

Nyt opinnäytetyön tarkistaja laittoi merkinnän, että kentän  Http://www.jamk.fi/kirjasto koodi on muuttunut. Mikähän on oikeanlainen merkintä?

Vastaus:
Kollega vastasi tähän sähköpostilla ja laittoi vastauksensa meilinä minullekin tiedoksi. Olisin itse vastannut justiinsa näin:

“Kyllä tuo Http://www.jamk.fi/kirjasto pätee, tarkistin sen juuri. Näin se on myös juuri uusitussa ja julkaistussa sähköisessä Raportointiohjeessa Avoimissa oppimateriaaleissa (ohje käyttöön uusille opiskelijoille, vanhat tekevät pdf-ohjeella): http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-4-lahteiden-kaytto/4-4-2-lahdeluettelo/.”

JAMKissa on käyty keskustelua siitä, voiko http://-alun jättää pois ja kirjoittaa www.jamk.fi/kirjasto. Mielestäni sen voi jättää pois useimmissa tapauksissa, mutta toisaalta sen kirjoittaminen (tai kopsaaminen netissä osoiteriviltä) on turvallista, sillä osa osoitteista alkaa muunlaisella merkkijonolla, esimerkiksi https:// on aika yleinen. Usein osoite ei ala “www.” vaan ihan jollain muulla sanalla. Toimiiko osoite silloin kunnolla verkossa julkaistavien oppareiden lähdeluetteloissa?

2013 14/03
Kello 13:55 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , , , , , , , , |

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta.

Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf

Olenko siis viitannut lähteessä oikein:

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. 14–15, 21.

Ja toinen on http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

Ja näin siihen viittaisin lähteissä:

Yhdistyneet kansakunnat (YK). 10.12.1948. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin, Google.

Vastaus ekaan lähdeviitekysymykseesi:

JAMKin periaate on, että vain henkilötekijät ilmoitetaan. Tämä sen vuoksi, että opiskelijoiden on usein hyvin hankala tietää, missä roolissa yhteisö, esimerkiksi ministeriö, kulloinkin on. Onko se tekijä, kustantaja, julkaisija, hankkeen koordinaattori tai jotain muuta?

Jos henkilötekijää ei ole, lähdeviite lähdeluettelossa alkaa julkaisun nimellä:

Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. 2009. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tai näin:
Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa.

Tekstiviitteet tulisivat sillon näin ekassa lähdevaihtoehdossa näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2009, 14–15, 21).

Ja tokassa näin:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009, 14–15, 21).

tai pitkä nimi lyhennettynä:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma… 2009, 14–15, 21).

Vastaus toiseen lähdeviitekysymykseen:

Näyttää siltä, että linkki vie YK:n ihmisoikeuksien julistuksen suomenkieliseen tekstiin, jonka otsikko on kuitenkin yllättävästi englanninkielinen. Silloin lähde voisi olla näin, kun aloitetaan sivun nimellä:

Universal Declaration of Human Rights. 2013. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin.

Sivuston päivitysvuosi näyttää olevan 2013, sen takia julkaisuvuodeksi lähdeviitteeseenkin pitäisi tulla 2013.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Universal declaration of human rights 2013).

Tuo antaa kyllä väärän mielikuvan siitä, milloin ihmisoikeuksien julistus on oikein laadittu ja hyväksytty.

Olisikin hyvä, että sivun nimessä olisi mukana vuosi:  Universal Declaration of Human Rights 1948. Ja mieluiten suomeksi. Laitanpa sähköpostia YK:n suuntaan.

2012 17/02
Kello 19:30 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteiden löytäminen | Avainsanat: , , , , , , , |

Lehtiportaalin kautta lehteen: lähdemerkintä

Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?

Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.

Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:

Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.

Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.

2012 23/01
Kello 16:29 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , |

Säilytänkö hyperlinkit?

Pitääkö lähdeluettelon internetsivujen hyperlinkit poistaa vai säilyttää?

Vastaus:
Peukutan säilyttämisen puolesta. Koska opparit julkaistaan verkossa, hyperlinkeistä on hyötyä netissä touhutessa.

2011 25/11
Kello 13:00 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet, Tekstiviitteet | Avainsanat: , , , , , , |

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html.

Vastaus:
Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta.

Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta.

Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun osoitteella. Mutta oletetaan, että ilmoittaisin osoitteeksi löysästi vain www.jamk.fi. Lukijalta voisi kulua jonkin verran aikaa löytääkseen juuri sen täsmällisemmän sivun, jonka tietoja opparintekijä on (mahdollisesti) käyttänyt.

Kunrest näyttää olevan viulunsoittajien olkatukien valmistaja. Tämä selviää About Kun -sivulta. Products-sivulla esitellään erilaiset olkatuet.

Jos kirjoitat tekstissä, että viulunsoittajien olkatukien valmistajia on maailmassa niin-ja-niin-paljon, voit mielestäni viitata valmistajien etusivuille.

Mutta jos kirjoitat jotain tarkempaa esimerkiksi Kunrest-yrityksestä, kannattaa viitata nimenomaan tuohon About Kun -sivuun. Sivu vaikuttaa muutenkin artikkelimaiselta, joten siinäkin mielessä siitä voi tehdä oman lähdemerkintänsä.

Jos taas kerrot, että valmistajan X superolkatuki eroaa Kunrestin superolkatuesta tietyllä tavalla, on hyvä viitata nimenomaan tuohon olkatukien esittelysivuun.

Ongelma on, että Products on sivun nimenä aika yleinen. Lähdeluetteloon voi tulla useita lähteitä, jotka ovat nimeltään Products. Tylsännäköistäkin se voi olla.

Kun tuijotin tuota Products-sivua jonkin aikaa, huomasin, että valikon yläpuolella lukee “Kun shoulder rest”. Voiko sen ymmärtää osaksi sivun otsikkoa? Silloin lähdemerkintä voisikin tulla näin:

Kun shouder rest: products. 2010. Viulistin olkatukien esittely Kun shoulder rest -valmistajan sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/products.html.

Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kun shouder rest: products 2010).

Johdonmukaisuuden vuoksi myös eka lähde olisi merkittävä samalla tyylillä:

Kun shouder rest: about Kun. 2010. Viulistin olkatukien valmistajan esittely Kun shoulder rest -sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/about.html.

Pohdintaa tästä aiheesta on myös Elektronisen viittaamisen oppaassa (1997), joka on hyllyssäni: “Nimekkeen poimiminen elektronisesta teoksesta ei ole ongelmatonta. Mitään standardia tai suositusta ei ole olemassa siitä, miten nimeke pitäisi julkaisuun merkitä. Esimerkiksi WWW-sivuilla nimeke saattaa olla eri muodossa selaimen dokumentti-ikkunassa ja selaimen ikkunan otsikkopalkissa.”

Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylän kirjaston julkaisuja 40.

2011 11/10
Kello 10:19 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo, Lähteet | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , |

Miksi Nelli-portaali ilmoitetaan lähdemerkinnässä?

Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

 

2011 11/03
Kello 11:11 | Kirjoittaja: Suvi Perttula | Luokka: Lähdeluettelo | Avainsanat: , , , , , , , |

Nettilähteet: suora osoite vai polku?

“Hei, ollaan tekemässä opinnäytetyötä ja meitä mietityttää nuo internet-lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon. Onko väliä tuleeko lähdeluetteloon internet-osoitteen linkki vai ”polku”, josta sinne on menty?? Alla pari esimerkkiä:

Miettinen, T. & Vanhanen, H. 2009. Perifeerinen valtimosairaus. Terveyskirjasto. Viitattu 27.9.2010. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00007

Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Terveysportti. Viitattu 27.9.2010. www.terveysportti.fi, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepel-valtimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.”

Linkki ja polku ovat kumpikin sallittuja. Osoitteen merkitsemisessä voi käyttää maalaisjärkeä.

Jos linkki on esimerkiksi monta riviä pitkä, se näyttää lähdeluettelossa monimutkaiselta. Harkitsisin silloin osoitteen ilmoittamista polkuna. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2008) toteaa näin: “Internetosoitteet kirjoitetaan mieluiten kokonaan yhdelle riville”.

Polku on suositeltava myös silloin, kun työnne potentiaalinen lukija ei pääse suorasta linkistä lähteeseen. Esimerkiksi Terveysportin sairaanhoitajan tietokannan aineistoihin pääsee vain koulun koneilta (kirjasto on maksanut lisenssin). Jos kokeilette mennä sairaanhoitajan tietokantaan muualta kuin koulun koneelta, JAMKin verkon etäkäyttöpalvelimelta tai kirjautuneena Nelli-portaaliin, ette pääse kyseiseen artikkeliin.

Opparinne julkaistaan Theseus-verkkokirjastossa, joten se on kenen tahansa luettavissa. Sen vuoksi ilmoittaisin lähteen näin, jotta lukija tajuaisi helpommin, että hän pääsee kyseiseen lähteeseen vain tiettyä reittiä:

Kettunen, R. 2008. Valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen. Viitattu 27.9.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat, sydänsairaudet, sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti, valtimon ahtautuminen ja tukkeutuminen.

Tuon http-alun voi jättää pois (Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2008), standardien mukaan se pitäisi olla. Muut alut (esimerkiksi https://) on kirjoitettava.

Ensimmäinen lähteenne Miettinen & Vanhanen on ok. Lukija pääsee linkistä suoraan artikkeliin, käyttipä nettiä missä paikassa hyvänsä.