Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kustantaja

Rakennustiedon kortti

Miten tehdään lähdeviite RT-kortista? Olen bongannut tällaisen mallin:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke, ohjeita rakennuttajalle. Rakennustieto.

Kysymyksiä:            

  • Jos on kustantaja pitääkö olla myös kustannuspaikka?
  • Onko syytä mainita lisätietoa, esim. RT-ohjekortti?

Vastaus:

Ihan käyttökelpoinen malli!

Kustannuspaikka/julkaisupaikka

Kustantajan nimi löytyy ohjekortista, mutta kustantajan kotipaikkaa ei osu silmään. Silloin sitä ei tarvitse mainita. (Toki sen saa ilmoittaa. Jos siis intoa riittää, voi kotipaikan katsoa netistä tai tietokannoista.)

Kortin alatunnisteessa on sekä Rakennustieto Oy että copyright tietona Rakennustietosäätiö RTS.

Rakennustiedon sivulta luen, että ”Rakennustieto-yhteisö muodostuu Rakennustietosäätiö RTS sr:stä ja Rakennustieto Oy:stä”. Ja että ”Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa koko yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista”. Rakennustietosäätiö on ilmeisesti laatinut ohjekortin, jonka julkaisemisen Rakennustieto Oy kustantajana sitten rahoittaa.

RT-kortti mainittava

RT-ohjekortista on hyvä olla maininta. Lukija pitää sitä oleellisena julkaisun lajia kuvaavana tietona. RT-kortteja on erilaisia: ohjeita, säännöksiä ja tuotekortteja. On varmaan järkevää kertoa, minkäsorttisesta kortista on kyse.

Lähteen otsikoksi voi käsittää joko RT 10-10992 tai LVI 03-10450 tai niiden yhdistelmän. Kumpikin ”koodi” näkyy selvästi ja yhdenvertaisesti oikeassa yläkulmassa. Mietin, pitääköhän ne kumpikin ilmoittaa. Rakennustiedon omilla sivuilla näyttää toimintatapana olevan, että vain toinen ilmoitetaan. Voidaan ehkä noudattaa alan käytännettä tässä(kin)?

Alanimi alkaa julkaisussa eri riviltä kuin lähteen nimi. Mikä välimerkki tulee niiden väliin? Tästä käytiin keskustelua vuosi sitten Kielikeskuksen väen kanssa. Piti vielä varmistaa sieltä uudestaan, kun en ollut enää satavarma asiasta. Suositeltavin on piste.

Miten lukija pääsee lukemaan lähdettä?

Viittausajankohta ja polku tietokantaan on hyvä lisätä lähdeviitteeseen. RT-kortiston RT-kortit ovat maksullisia palveluita, joihin jamkilaiset pääsevät Janet-tietokannan tai kirjaston Oppaat-sivun kautta. Kirjasto maksaa lisenssin, joten opiskelijan ei tarvitse avata kukkaron nyöriä.

Julkaisuvuosi on laitettava, koska se ei käy ilmi vakiintuneesta lyhenteestä, jolla lähdeviite aloitetaan.

Lähdeviite:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Tekniikka-ja-liikenne/, RT-kortisto.

TAI

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Https://janet.finna.fi/, RT-kortisto.

Mahdollisimman suora sanajärjestys

Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

 

 

 

 

 

 

 

JAMKin perusjuntit

Junttikysymys, mutta kysyn kuitenkin. Tarkoittaako julkaisupaikka painopaikkaa vai kustantajan osoitepaikkaa?

Vastaus:

Junttius, mitä se on?

Finto-asiasanasto ei tunnista junttiutta: Ei tuloksia. Sama juttu lääke- ja hoitotieteen Terminologian tietokannoissa (Terveysportti).

Mutta Kielitoimiston sanakirja määrittelee juntin näin:

juntti
1. vars. halv. kömpelöstä, tyhmästä tm. miehestä, moukka, nuija, taukki, mäntti, uuno. Maalaisjuntti. Juntti tyyppi.
2. tavallisesta ihmisestä (vars. jupin vastakohtana). Suomalainen perusjuntti.
yks. nom.
juntti
yks. gen.
juntin
yks. part.
junttia
yks. ill.
junttiin
mon. nom.
juntit
mon. gen.
junttien
mon. part.
juntteja
mon. ill.
juntteihin
komparatiivi
juntimpi
superlatiivi
juntein

 

Myö ei olla juppeja! Ollaan siis juntteja!

Huom! Talentumin lehtiarkistossa on artikkeli ”Mikä on juntein vaatebrändi?”, se tosin on vuodelta 2007, mikä täytyy ottaa huomioon lähteen luotettavuutta arvioitaessa. Mutta on se varmaan ihan ajatasalla vielä, sillä kuka tavis sitä nyt joka vuosi vaihtaa garderobiaan. Minullakin on yksi kevättakki, jonka ostin vuonna 1988, Tampereelta nääs 😉

Kustantajan kotipaikka tärkeämpi kuin kirjapainon sijaintipaikka

Julkaisupaikka tarkoittaa kustantajan osoitepaikkaa. Kustantaja rahoittaa julkaisun julkaisemisen ja pitää kaikki ”langat käsissään”. Se ottaa vastuun julkaisun tuottamisesta/julkistamisesta.

Kustantaja ostaa kirjapainolta julkaisun painotyön. Muuta roolia kirjapainolla ei ole tai sillä ei ainakaan ole keskeistä roolia esimerkiksi tekijänoikeusnäkökulmasta. Joten painopaikkaa (kirjapainon sijaintipaikkaa) ei ilmoiteta lähdeviitteessä.

Jos julkaisupaikan nimiä on useita, valitaan näkyvin muoto. Jos julkaisupaikkoja on useita eikä mikään niistä pistä silmään, vain eka ilmoitetaan. (SFS 5989, 14.)

Sama juttu, jos kustantajia on useita, jotka om esitetty yhtä näkyvästi lähteessä: vain eka mainitaan (ks. SFS 5989, 14).

Kirjan toimittajaa ei saa selville

Minulla on kokoomateos,: Tukihenkilöopas, jossa jokaisella artikkelilla on oma kirjoittajansa mainittu, mutta en ota selvää, kuka on kirjan toimittanut. Lopussa on mainittu vain kaikkien kirjan kirjoittajien nimet. Kirjaston haku ilmoittaa, että tekijä on Timo Helenius (yksi kirjoittajista).

Olen tällä hetkellä viitannut teokseen näin:

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva ry.

Vastaus:
Kirjan toimittajaa, joka on vain editoinut eri kirjoittajien tekstit samannäköiseksi, ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Standardissa kirjan editoija-toimittajia pidetään ns. muina tekijöinä.

Kustantajan ry:tä ei tarvitse ilmoittaa, pelkkä Sylva riittää.

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva.

Alaluvuista lähdeviitteet

Minulla on kokoomateos nimeltä Syöpätaudit. Tästä olen käyttänyt lukua 47 ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”.

Tässä luvussa ei ole mainittu tekijöitä, vaan tekijät on mainittu jokaisen alaluvun kohdalla. Esim. 47.30 Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot – Idman, Irja & Aalberg Veikko.

Olen kirjoittanut näistä eri alaluvuista, joissa kaikissa on mainittu nuo samat kirjoittajat, mutta välillä järjestyksessä Aalberg & Idman ja välillä Idman & Aalberg. Viittaanko jokaiseen alalukuun a,b,c -systeemillä? Esim:

Idman, I. & Aalberg, V. 2013a. Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 862.

Idman, I & Aalberg, V. 2013b. Psyykkiset reaktiot syöpäsairauden eri vaiheissa. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 864-865.

Tarvitseeko mainita lukua (eli se 47 – ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”), josta tieto on otettu?

Vastaus:

Tekijät on laitettava lähdeviitteeseen juuri siinä järjestyksessä, kuin mitä ne ovat lähteessä. Eli tässä tapauksessa kussakin alaluvussa olevat tekijät mainitaan kuten lähteessäkin.

Jos alaluvun tekijät ovat Idman & Aalberg, lähdeviite aloitetaan: Idman, I. & Aalberg, V. 2013.
Jos alaluvun tekijät ovat Aalberg & Idman, lähdeviite aloitetaan: Aalberg, V. & Idman, I. 2013.

Jos Idman & Aalbergejä tulee useita samana julkaisuvuonna, sitten otetaan pikkukirjaimet mukaan lähdeviitteeseen:
Idman, I. & Aalberg, V. 2013a.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013b.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013c.

Lukua 47  ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat” ei tarvitse mainita.

Kustannus Oy Duodecim -> Mieluummin lyhemmin: Duodecim.
Standardin mukaan kustantajan nimessä olevat Oy:t voi jättää mainitsematta.

Ebraryn e-kirjassa ristiriitaiset tekijätiedot

Opiskelija käyttää Ebraryn lähdettä, mutta tekijätiedot poikkeavat e-kirjan nimiölehdellä ja kirjan ”Bibliographic info”-osassa.

Käyttäisin mieluummin ensisijaista lähdettä, avattua e-kirjasivua. Huomaa, että tekijät käyttävät myös toista kirjainta etunimestä ”Reed K. Holden” ja ”Mark R. Burton”.

Nimiölehdeltä otetut tekijätiedot:
Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. Hoboken, New Jersey: Wiley. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Bibliographic infosta napatut tekijätiedot:
Burton, M. & Holden, R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://site.ebrary.com/lib/jypoly/reader.action?docID=10226875. Ebrary.

Vastaus:
Olet oikeassa. Mutta koska e-kirja ”ympäristöineen” on sekava, kumpikin lähdeviite on hyväksyttävä.

Lähdeviite-standardeissa nimiösivua ja -lehteä pidetään ensisijaisena tietosivuna. Sen vuoksi oletan, että kirjan alussa olevalta nimiölehdeltä siepatut tekijätiedot ovat pätevämpiä kuin bibliographic infosta napatut. Minäkin aloittaisin lähdemerkinnän Holdenilla. Tätä tukee myös luettelotieto, jonka Library of Congress on kirjaan tehnyt, siinäkin viite alkaa Holdenilla.

Kirjan nimiösivulla näkyy kustantajana ’John Wiley & Sons’ ilman kustannuspaikka-tietoa.

Copyright-tiedoissa tosin lukee Holden Advisors Corp., Concord, MA. Kyseisen kirjan kustantaminen saattaa näköjään olla osa tuon ekan tekijän yritystoimintaa. Koska kirjalla on kuitenkin selvät henkilötekijät, lähdemerkintä aloitetaan niillä.

Nettilinkki vai -polku?

Suoran linkin voi laittaa. Se pelittää JAMKissa ja monien korkeakoulujen verkoissa, mutta ei niiden ulkopuolella. Silloin lukija ei välttämättä pääse käsiksi lähteeseen, eikä tiedä, mistä sitä etsiä.

Polku voisi kertoa reitin kaikille lukijoille. Nykyään Nelli-portaalin tilalla voi olla myös Janet tai oman alan tiedonhaun opas, joka löytyy kirjaston Oppaista.

Tässä kolmas versio lähdeviitteestä erilaisilla nettipoluilla höystettynä (Nelli, Janet, Liiketalouden tiedonhaun opas):

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Janet, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Ebrary.

Asian vierestä: Holden etunimenä on pääosassa Sieppari ruispellossa -romaanissa.

UCLan raportti Google Scholarilla

Jatkoa edelliseen kysymykseen+vastaukseen: Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. (2009) National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan.

Vastaus:

Nellin monihaku toimii joskus tavalla, joka ei herätä luottamusta. Esimerkiksi tuolla julkaisun nimellä sain kyllä tiedon, että yhdessä tietokannassa olisi 6 viitettä kyseisestä julkaisusta. Sitten kun komensi näyttämään niitä, mitään viitteitä ei näkynytkään.

Kokeilin sen vuoksi Google Scholar -hakua. Hakulauseena oli julkaisun nimi: ”National Research and Development Project on Healthy Universities”. Muistattehan lainausmerkit eli hipsut, jos etsitte monen sanan rimpsua.

Löysin kyseisestä julkaisusta pari sivullista eri versiota, myös Final Reportia on julkaistu eri sivustoilla. Mutta niiden kustantaja-tiedot eivät olleet samat kuin sinun viitteessäsi.  Melinda-tietokannassakaan raporttia tai sen viitettä ei näytä olevan.

Tosin uskon, että kyse on samasta raportista. Tuo UCLan tuossa viitteessäsi nimittäin tarkoittaa University of Central Lancasshirea. Sen yksi osa on Healthy Settings Development Unit, joka sijaitsee Prestonissa.

Lähdeviite, jos julkaisu on tarkoittamasi:

Dooris, M. & Doherty, S. 2009. National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan. Viitattu päivämäärä. Http://78.158.56.101/archive/health/rp/publications/projectreports/2009mdooris.pdf.

Jos kustantajia on useita, voi ilmoittaa vain ekan. Tai voi ilmoittaa kaikki, jos haluaa ja näkee sen tarpeelliseksi.

Ilmoita kustantajan tiedot, ei kirjapainon

Olen tekemässä opinnäytetyötä ja etsiskelin netistä jo tietoa kuinka merkitsen kirjastosta lainaamani väitöskirjan lähdeluetteloon. Kyseinen väitöskirja löytyy luonnollisesti myös netistä: http://tampub.uta.fi/handle/10024/67408

Kuinka minun tulisi merkitä tämä väitöskirja? Riittääkö:

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto: kasvatustieteiden laitos

Vai pitääkö lähteeseen merkata vielä internetosoite tai ilmoittaa missä kirja on painettu?

 Vastaus:

Jos käytät painettua julkaisua, viittauspäivämäärää ja nettiosoitetta ei tarvitse kertoa.

Kirjoista ilmoitetaan kustannuspaikka ja kustantaja, ei painopaikkaa ja kirjapainoa.

Julkaisijana/kustantajana näyttäisi Janet-tietokannan mukaan olevan Okka-säätiö. Silloin lähdemerkintä tulee vaikkapa näin:

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede/Ammattikasvatus. Helsinki: OKKA-säätiö.

Jos haluat viitata julkaisun e-versioon (sähköiseen väitöskirjaan, e-väikkäriin):

Harra, K. 2004. Muusikoiden epäsuotuisat stressikokemukset ja niiden hallinta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede/Ammattikasvatus. Helsinki: OKKA-säätiö. Viitattu 18.6.2014. Http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5986-5.

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Käypä hoito -suositus: keskustelu jatkuu

Oma kysymykseni:  Eikö JAMKin kannattaisi noudattaa Käypä hoito -palvelun omaa viittausohjetta?

Taustana tälle kysymykselle on Käypä hoito -suosituksen päätoimittajan kommentti antamaani lähdeviiteohjeeseen. Kommenttien saaminen on arvokasta.

Päätoimittaja Komulainen toivoo, että Käypä hoito -suosituksiin viitataan palvelun omilla ohjeilla:  ”Olemme itse Käyvässä hoidossa ohjeistaneet suosituksiimme viittamisen, ks. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen. Toivomme tätä noudatettavan.”

Kommentit jäävät joissakin käyttöliittymissä hieman pimentoon, koska niitä pitää erikseen klikata. Pohdinkin hänen toivomustaan vähän laajemmin tässä ja nyt.  Voin samalla tarkastaa, mokasinko x:nnen kerran ja onko JAMKin ohje käypäinen.

Vastaus:

On todella hienoa, että Käypä hoito -palvelussa annetaan viittausohje.

KH-ohjeen mukaan lähdeviite tehdään näin (muuttamaton esimerkki Käypä hoito -sivustolta):

Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 16.6.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

JAMKissa sama viite, variaatiota voi olla nettiosoitteessa:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos viitataan suosituksen PDF-asiakirjaan, suosituksen nimi muuttuu:

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Ja potilasversioon viitataan JAMKissa näin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Poimi tiedot suosituksen alusta

Yleensä lähdeviite Käypä hoito -suositukseen aloitetaan lähteen nimellä.

Kuten aiemmassa postauksessani totesin, lähdeviite-standardi ohjeistaa poimimaan tiedot lähdeviitteeseen ensisijaisesti lähteen nimiölehdeltä tai vastaavalta, siis tässä tapauksessa suosituksen ekalta sivulta.  Sen vuoksi suosituksen nettiversion nimi ja saman suosituksen PDF-version nimi ovat erilaiset. Siitä seuraa, että myös lähdeviite alkaa eri nimellä.

Jos kuitenkin suosituksen alussa ilmoitetaan selvästi päävastuullinen henkilötekijä (ei työryhmä), on hänen nimensä ymmärtääkseni tekijänoikeussäädösten mukaan ilmoitettava tekijänä. Suosituksen potilasversiossa on näin. Silloin lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä.

Viittausohjeiden erot

Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa on myös muita eroavaisuuksia JAMKin ohjeeseen:

  • Julkaisuvuosi ei ole lähdeviitteen toisena tietona, vaan vasta kustannustietojen yhteydessä.
  • Emme käytä ”(online)”-ilmaisu ja ”Saatavilla Internetissä:”-ilmaisuja.
  • Esimerkeissäni ei ilmoiteta kustannuspaikkaa: kustantajaa.
  • Myös maininta työryhmän nimestä puuttuu.

JAMKissa käytetään lähdeviitteiden laadinnassa nimi-vuosi-järjestelmää. Sen mukaisesti julkaisuvuosi on aina viitteen toisena, pakollisena tietona. Tämänkään takia opiskelijat eivät voi täysin ottaa mallia Käypä hoito -sivuston omasta viittausohjeesta.

Ilmaisut ja kustannustiedot sekä nettiosoite

Sitä, miksi emme käytä ilmaisuja ”(online)” ja ”Saatavilla Internetissä:”, kerrotaan edellisessä postauksessani.

Kustannuspaikka ja kustantaja pitää JAMKin ohjeen mukaan ilmoittaa, jos ne ovat helposti saatavilla, esimerkiksi nimiölehdellä (suosituksen alussa).  Erityisesti kirjoissa ja muissa painetuissa lähteissä kustannustiedot näkyvät yleensä vaivattomasti. Nettilähteissä näin ei välttämättä ole, joten opiskelijoiden ei tarvitse ryhtyä salapoliiseiksi etsiäkseen niitä.

Tarkimmat lukijat huomaavat alaselkäsairauksien suosituksen viimeisenä rivinä olevan ”© 2013 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim”. Kustantajan voi siis ilmoittaa. Sitten pitäisi vielä kaivaa kustannuspaikka jostain vielä erikseen. Toki lähdeviitteestä voi jättää kustannuspaikan pois, jos sitä ei kerran kerrota.

KH-viittausohjeissa suositellaan käytettäväksi systemaattisesti tätä nettiosoitetta: www.kaypahoito.fi.

JAMKissa on suositeltu joko suoraa nettiosoitetta. Jos opiskelija käyttää Nelli-portaalissa olevia aineistoja, on hyvä ilmoittaa polku kyseiseen aineistoon. Käypä hoito -suositukset löytyvät tällä hetkellä Nellissä ainakin Terveysportista. Samoin polku on hyvä ilmoittaa, jos suora nettiosoite on hirvittävän pitkä tai muuten hankala.

Ilmoita työryhmän nimi

Mutta tuota työryhmän nimeä jäin miettimään. Sehän ei ole henkilötekijä, joten sitä JAMKin lähdeviitteessä ilmoiteta tekijänä. Eikä työryhmää ilmoiteta tekijänä myöskään Käypä hoito -sivuston omassa viittausohjeessa.

Pidän sitä ns. muuna tekijänä, jota ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa. Vaikka jos pikkutarkkoja ollaan, lähdeviite-standardin kohdassa 5.4.5 mainitaan vain, että lähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä lähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Koska työryhmä ei ole henkilötekijä, emme siis merkitse  sitä lähteen nimen jälkeen.

Mutta nuo perustelut ovat kiinnostavia. Mietinpä niitä.

Työryhmän nimi ei auta mitään lähteen tunnistamisessa, ainakaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

Taisimme kuitenkin törmätä tapaukseen, jossa työryhmän nimellä on merkitystä lähdeviitteen kannalta.

Ensinnäkin sillä on merkitystä lähdeviitteen kannalta, koska työryhmä ilmoitetaan heti suosituksen alussa (nimiölehteä vastaavalla osalla lähdettä). Ainakin tässä alaselkäsairaus-suosituksessa.

Toiseksi työryhmän kertomisella saattaa olla erittäin paljon vaikutusta tiedon luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Kun aiheena on alaselkäsairaudet, on hyvä, että lukija näkee, minkälaisia asiantuntijayhteisöjä työryhmässä on ollut edustettuna.

Sen vuoksi kannustettavaa on – mutta ei pakollista – että Käypä hoito -suositusten lähdeviitteissä ilmoitetaan JAMKissa myös työryhmä, ei tekijänä, vaan muina yleisinä tietoina (täsmennys, huomautus tms.). Niiden paikka lähdeviitteessä on ennen viittauspäivämäärää.

Siis näin:

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi20001.

Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Julk. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Viitattu 2.1.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Aikuisten alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suositus. Päiv. 16.6.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä.  Viitattu 2.1.2014. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001.pdf.

Potilasversiossa työryhmää ei tässä tapauksessa mainita, joten sitä ei mainita myöskään lähdeviitteessä, joten se pysyy sellaisena, kuin vastauksen alussa hahmottelin:

Malmivaara, A. 2008. Alaselkäsairaudet. 2008. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Julk. 16.9.2008. Viitattu 2.1.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00002.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Viitataanko väikkäriin eri tavalla kuin oppariin?

Väitöskirjaan viitataan eri tavalla kuin opinnäytetyöhön, miksi on näin?

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. [Gainesville, Fla.]: University of Florida. Väitöskirja. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Vastaus:

Väitöskirjat ovat usein kirjoja, jonka kustantaja/julkaisija rahoittaa myytäväksi. Uskoisin, että nimenomaan sen takia monissa väitöskirja-lähdeviitteissä on mukana kustantaja ja kustannuspaikka/julkaisupaikka. Oppareilla tilanne on harvoin sellainen.

Tässä tapauksessa voi sekä oppariin että väitöskirjaan viitata ihan samoilla tavoilla, sillä en ainakaan nopeasti tarkastellen bongannut tuosta väikkäristä kustantajaa.

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. Väitöskirja. University of Florida. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Floridan yliopiston lisäksi voit kertoa, millä koulutusalalla/oppiaineessa/tiedekunnassa/laitoksella väikkärintekijä on tutkimuksensa tehnyt. Sekään ei osunut helposti silmään, joten en sitä tuohon nyt lisännyt. Se toki voi olla tekstissä kerrottu.

Tuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?

Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme.

Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys?

Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä:

1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Yliopistopaino.

2. Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Edita Prima Oy.

Vastaus: Oletan, että asiantuntijakeskeinen viittaustapa tarkoittaa tässä nyt samaa kuin kirjoittajakeskeinen viittaustapa. Alkuun huomautus, että olen korostanut (boldannut) &-merkkejä ja ilmaisuja ”ym.” ja ”ja muut”. Oikeasti niin ei tehdä, mutta tässä tapauksessa ajattelin, että ne huomataan niin paremmin.

Raportointiohje erottelee nämä viittaustavat näin: ”kirjoittajakeskeinen viittaus eli tekijän nimi mainitaan virkkeessä. Toinen viittaustapa on asiakeskeinen viittaus, jossa lähdetiedot laitetaan referoidun osuuden loppuun sulkuihin”. Myös yhden virkkeen tekstiviite-esimerkissä on näiden tapojen erot näytetty.

Asiakeskeinen tarkoittaa siis sitä, mennään asia edellä. Referoidaan asia ja sitten kerrotaan, kenen ajatuksista tässä on kysymys:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila, Peltola & Talvia 2004, sivut).

Näin siis silloin, kun ekan kerran viittaatte kyseisiin lähteisiin. Toisella kerralla asiakeskeinen viittaus tuohon kahdeksan kirjoittajan tekemään suositukseen onnistuu lyhemmin:

Tekstiä teksiä tekstiä (Hasunen ym. 2004, sivut).

Asiakeskeisessä viittauksessa yritetään lähteet kertoa mahdollisimman lyhyesti sulkujen sisällä, joten niissä käytetään mielellään lyhenteitä (&, ym.).

Kirjoittajakeskeinen viittaus tarkoittaa sitä, että kerrotaan ekaksi, kenen ajatuksia referoidaan ja sitten vasta ne ajatukset:

Hakulinen-Viitanen, Pelkonen ja Haapakorva (2005, sivut) toteavat, että …

Suosittelen, että kun viittaatte tuohon toiseen tietolähteeseenne (Hasunen ym.), käyttäkää ekalla kerralla asiakeskeistä viittaustapaa. Toisella kerralla voi käyttää sitten kirjoittajakeskeistä, koska voi lyhentää. Näyttää yksinkertaisemmalta ja nätimmältä:

Hasunen ja muut (2004, sivut) toteavat…

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa tekijät kerrotaan luonnollisen tekstin osana eikä silloin suosita lyhenteitä, vaan kerrotaan ihan tavallisesti, että tää kirjoittaja ja ne muutkin kirjoittajat ovat sitä-ja-sitä mieltä.

Muutama havainto tähän loppuun:

Ilmoittakaa julkaisijana kustantaja, älkää kirjapainoa. Kustantaja ottaa vastuun julkaisun rahoituksesta ja sen myynnistä sun muusta sellaisesta. Kirjapaino tekee, kun kustantaja maksaa, julkaisun käsikirjoituksesta painotuotteen, eikä ole mitenkään muuten hommassa mukana.

Kustantaja/julkaisija-tiedot löytyvät Janet-tietokannassa julkaisun tiedoista, riviltä ”Julkaistu:”

Siis näin, näyttääkin heti arvovaltaisemmalta, kun ovat näköjään ministeriön julkaisuja:

Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström H., Lyytikäinen, A., Nurttila, A., Peltola, T., Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto.

Tuo ”terveysosasto” ei ole välttämätön tieto, mutta saa se siinä olla, jos haluaa.

Toinen julkaisuista löytyy myös e-kirjana, tieto siitä on Janetissa: http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=97496.

 

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki.

Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Tarvitaanko tuohon luettelomerkinnän rimpsuksi vielä SEKÄ julkaisijan että KUSTANTAJAN tiedot? Vai riittääkö vain tuo ”Metsälehti”?

Vastaus:
Kustantaja eli Metsälehti riittää. Julkaisijan saa ilmoittaa, jos haluaa.

Minimissään lähdeviite näyttäisi tällaiselta:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Olen kuullut, että joskus opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää teos-sanan merkitystä. Ja koska uudessa lähdeviitestandardissakin käytetään ilmaisua ”Julkaisussa:”, tässä tapauksessa lähdeviite voisi näyttää myös tällaiselta (minimitiedoilla):

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Julkaisussa: Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Jos haluaa kertoa julkaisijankin, se on ihan sallittua:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Myös julkaisun toimittajan (toissijainen tekijä, muu tekijä) voi halutessaan ilmoittaa. Silloin palataan alkutilanteeseen:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

 

Turpeisen väikkärin lähdemerkintä

Miten Veijo Turpeisen väitöskirjaa koskeva lähdemerkintä tehdään? Onko oikein? Nimittäin tuo Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, mutta kun se on ilmeisesti julkaissut tämän teoksen? Vai pitäisikö se jättää pois?

Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vastaus:
Totta on, että opinnäytteiden lähdemerkinnöissä on joskus säätämistä. Niin tässäkin tapauksessa, kuten itsekin havaitsit. Kyseessä on Jyväskylän yliopistossa tehty väitöskirja, joka on julkaistu JAMKin julkaisuna. Onkin varminta kertoa kumpikin asia lähdemerkinnässä.

Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, aikuiskasvatustiede.

Hauska yksityiskohta:
Julkaisun voi kuunnella äänikirjana verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814682

Kirjapaino vai kustantaja?

Vastaus: Kustantaja ja kustannuspaikka. EI: kirjapaino ja sen sijaintipaikka.

Kustannuspaikka merkitään siinä muodossa kuin se on lähteessä. Jos paikkoja on useita, ilmoitetaan korostetuin. Jos kustannuspaikat näyttävät samanarvoisilta, ilmoitetaan ekana oleva paikka. Halutessa kaikki voi ilmoittaa!

Nettilähteistä julkaisupaikan voidaan jättää pois, jos sitä ei voi päätellä mistään.

Kustantajan ja kustannuspaikan (Helsinki: Edita) lisäksi ilmoitetaan yleensä myös julkaisijan tietoja:

Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö (julkaisija). Helsinki: Edita

TAI

Julk. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki: Edita.

TAI

Julk. OKM. Helsinki: Edita.

Virallisia tai muuten vakiintuneita lyhenteitä (OKM, WSOY,..) saa vapaasti käyttää. Lyhenteitä on Kotuksen sivuilla (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149).

”Oy”, ”ja kumppanit” tai muita vastaavia ilmaisuja ei ilmoiteta, vertaa:

Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy.

Eka on standardinmukaisempi merkintä.

css.php