Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: lähdemerkinnät

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Kansainvälisen lehden nimen lyhenne

Kansainvälisten artikkeleiden kohdalla: pitääkö kirjoittaa lehtien nimet kokonaan auki?
Ja jos on vol ja nro ja sivunumerot – miten merkitään.

Vastaus:
JAMKissa lehden nimi kirjoitetaan lähdemerkintään kokonaan, ei lyhenteenä.

Myös lähdeviite-standardissa SFS 5989 (2012) suositellaan, että nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät lähteessä (ks. kohta 6.1.1).

Lehtien nimien lyhenteet

Lähdeviite-standardissa annetaan kuitenkin mahdollisuus lyhentää kausijulkaisun – eli siis myös lehden – nimi ISO4-standardin mukaisesti. Tällöinkin, jos lyhenne ei ole täydellisen yksiselitteinen, lehden nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan.

Joissakin tieteellisissä lehdissä lyhenteitä käytetään, ei kuitenkaan kaikissa. Netissä on listoja lehtien lyhenteistä, esimerkiksi monialainen Web of Sciencen lista. Myös alakohtaisia lehtien ja niiden nimien lyhenteiden listoja on netissä, esimerkiksi bioteknologian Journals Database -lista , jonka on koonnut The National Center for Biotechnology Information.

Joissakin tietokannoissa ilmoitetaan myös lehtien nimien lyhenteet, yleensä julkaisu-osioissa (publications, journals tms.). Esimerkiksi Ebscon Business Source Elitessä (toimii JAMKin verkossa tai kirjautumalla Nelli-portaaliin JAMKin tunnuksella) kerrotaan lehden nimen vieressä myös sen lyhenne. Esimerkiksi: Journal of Marketing Research (JMR).

Tsekkasin mielenkiinnosta hoitotieteen Cochrane-tietokannasta, miten sen artikkeleissa lähdemerkinnät tehdään. Otos oli tosin vain yksi artikkeli, eli tämä:

Moore, E. R., Anderson, G. C., Bergman, N. & Dowswell, T. 2012. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Artikkeli tietokannassa The Cochrane Library. Julk. 16.5.2012. Viitattu 5.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cochrane.

Tämän kyseisen artikkelin lähdeviitteissä lehtien nimet kirjoitettiin kokonaisina, näin:

Anderson GC, Chiu SH, Dombrowski MA, Swinth JY, Albert JM, Wada N. Mother-newborn contact in a randomized trial of kangaroo (skin-to-skin) care. Journal of Obstetric, Gynecologic and Neonatal Nursing 2003;32(5):604-11.

Chiu SH, Anderson GC. Effect of early skin-to-skin contact on mother-preterm infant interaction through 18 months: randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 2009;46(9):1168-80.

Nämä lähdemerkinnät eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia, vaan ne on tehty Cochranen tapaan. Tavoitteena oli vain tutkailla, kirjoitetaanko lehtien nimet kokonaisina vai lyhenteinä.

Vol ja nro ja sivunumerot

Volyymin saa ilmoittaa, mutta ei ole pakko. Lukija löytää lähteen lehden nimen, julkaisuvuoden ja sivunumeronkin perusteella. Jos kirjoittaa kansainväliseen lehteen, kannattaa tarkistaa lehden omat käytännöt.

JAMKin raportointiohjeen mukaan lehden nimen jälkeen tulee lehden numero ja sivunumerot. Niiden yhteydessä ei kirjoiteta lyhenteitä nro eikä s. tai ss.

Artikkeli kirjaston Ebsco-tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa 4, sivuilla 35–58:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009.Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal 4, 35–58. Viitattu 16.4.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Muita esimerkkejä, suomenkielisiä ammatti- ja sanomalehtiä:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Möttönen, S. 2009. Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 74, 1, 61–71.

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.?

MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/

MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/

MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/

MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/

MLL. n.d. Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

Vastaus:
Mielestäni nuo on parempi pitää eri lähteinä lähdeluettelossa. Kuten olette tehneetkin.

Perustelut: Osa Vanhempainnetti-lähteistänne on selvästi artikkeleita, joissa on oma lähdeluettelonsakin (tai lopussa kirjallisuuslista). Vanhempainnetti on laaja sivusto, jossa on erilaisia osioita ikäryhmittäin tai aiheittain jaoteltuna. Lukija näkee lähdeviitteestä käsitelläänkö nyt taaperoikäisiä vai varhaisteinejä.  Sen vuoksi ikäryhmästä tai muusta vastaavasta jaottelusta olisi hyvä kertoa jonkunsorttisena täsmentävänä tietona lähdemerkinnässä tai vaikka nettiosoitteessa polkuna.

Lähdeviite ei ala MLL:llä. JAMKissa tekijätietona ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei organisaatiot (yhteisöt). Tämä sen vuoksi, että opiskelijan voi olla melko vaikeaa tietää, missä roolissa organisaatio kulloinkin on (tekijä, julkaisija, kustantaja, kirjapaino, projektin koordinaattori tms.). Sinänsä lähdeviitestandardi suo kyllä mahdollisuuden lähdemerkinnän aloittamiseen organisaation nimellä.

Kun henkilötekijää ei ole, aloitetaan lähdemerkintä lähteen nimellä.

N.d. kirjoitetaan lähdeluettelossa isolla alkukirjaimella (jossa se ikään kuin aloittaa oman lauseensa pisteen jälkeen). Tekstiviitteeseen se tulee pienellä, koska ei yleensä aloita mitään lauseentapaista.

N.d.:n tilalle voisi laittaa vuosiluvun 2009. Info-sivulta nimittäin selviää, että ”Vanhempainnetti -sivusto on tuotettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektissa (VIN). VIN-projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina 2007–2009.” Sivuston tieto-osuus on siis vuodelta 2009, vaikka toisaalta blogikirjoituksista uusin on kirjoitettu lokakuussa 2013 eli muutama päivä sitten.

Osa Vanhempainnetin artikkeleissa referoiduista lähteistä on aika vanhoja, uusin taitaa olla vuodelta 2001.

Mutta lähdeviitteet voi tehdä siis esimerkiksi näin:

Leikin merkitys lapselle. N.d.  Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa leikkivinkit. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/.

Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys  Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/.

Oppiminen ja älyllinen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/.

Sosiaalisten taitojen kehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/sosiaaliset_taidot/.

Persoonallisuuden ja tunne-elämänkehitys. N.d. Artikkeli MLL:n Vanhempainnetissä, osiossa tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 5–6-vuotias. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/.

Näistä lähteistä olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi nuo kolme lähdettä, jossa käsitellään 5–6-vuotiasta. Silloin tekstiviitteeseen pitää merkitä sivunumeron sijaan kunkin sivun nimi tai muu vastaava tieto, esimerkiksi (5–6-vuotias n.d., Sosiaalisten taitojen kehitys). Jos lukijan nimittäin haluaa lukea saman tiedon, jota referoitte opparissanne, hän löytää sen sitten sivun nimen perusteella tässä tapauksessa.

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin?

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Vastaus:
Hyvin lukija ymmärtää viitteesi.

Jos tekstin kirjoittajasta ei ole tietoa, lähdeviite ja tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä. Seuraavaksi tulee vuosiluku.

Päivitys-päivämäärän voi ilmoittaa lähdeviitteessä näin:

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivu. Päiv. 26.6.2013. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx.

Lyhenteen ”Päiv.” sijasta voi ihan kirjoittaa koko sanan Päivitetty.

Tarkka julkaisuaika tai lähetysaika ilmoitetaan aina silloin, kun lähde on lehtiartikkeli, radio-ohjelma, tv-ohjelma tai tietokoneohjelmisto. Esimerkiksi: Julk. 17.9.2013.

Patenteistakin tarkka julkaisuaika ilmoitetaan, jollei se ilmene jo patentin tunnistetiedoista tai virallisesta lyhenteestä.

Jos tarkkaa julkaisuaikaa ei löydy lähteestä helposti, mutta lähteessä kerrotaan julkaisuajaksi vuodenaika (Autumn 2013) tai lukukausi, lähdeviitteessä voi sitten ilmoittaa sen.

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen.

Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti:

”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. 
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki”

Vastaus:
No voi harmi, jos lähdeviitepaini raastaa opiskelijoiden hermoja!

Yritämme koko ajan helpottaa opiskelijan urakkaa. Työn sisältö on kuitenkin se tärkein.

Lähdeviitteiden maailma on kuitenkin niin moniulotteinen, että joskus tulee tenkkapoo eteen. Lähdemerkintöjen on oltava sen verran ymmärrettäviä, että lukija saa käsityksen, miten luotettavan oloisia lähteitä olet käyttänyt.

Saman lain eri pykälät voi siten ilmoittaa tekstiviitteessä. Lähdeluettelossa olevissa lähdeviitteissä riittää se, että kyseinen laki on mukana.

Tekstiviitteessä ilmoitetaan sivunumerot tai vastaavat. Silloin ei tarvii selata julkaisua kokonaan, vaan voi suoraan painella kyseiseen kohtaan. Jos käytät säädöskokoelman pdf-tiedostoja, silloin voit ilmoittaa sivunumeron/-numerot.

Yleensä opiskelijat käyttävät Finlexin ajantasaista säädöskokoelmaa, jolloin säädökset (lait, asetukset) tulevat yhtenä tekstinä luettavaksi. Silloin auttaa se, että kertoo lukijalle, että pykälässä 24 tietty asia todetaan.

Lähdemerkintäntäsi näyttää ok:lta, lisäsin siihen valtion-sanan:

L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta. Viitattu 15.7.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Tekstiviitteetkin ovat ok, ainoastaan lisäisin L-kirjaimen ja pilkun:

Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 24 §). Tekstiä tekstiä tekstiä (L 23.8.2002/738, 25§).

Tällöin lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ja tekstiviitteen ensimmäinen osio ”L 23.8.2002/738” ovat harmoniassa keskenään.

Uudessa lähdeviite-standardissa tosin ohjeistetaan näin:

”Osat ilmoitetaan viitteessä samaan tapaan kuin tietolähteessä, mutta siten että suurempi kokonaisuus edeltää pienempää. ESIMERKKI Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011, 4 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634.”

Tuon ohjeen mukaan sinun pitäisi ilmoittaa lähteesi lähdeluettelossa jokainen pykälä erikseen:

Työturvallisuuslaki 738/2002, 24 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

Työturvallisuuslaki 738/2002, 25 § [verkkoaineisto]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738? search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki.

JAMKissa on kuitenkin ollut pyrkimys siihen, että kaikki erilaiset lähteet ilmoitetaan samalla logiikalla. Kun kirjalähteiden eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos niillä on yksi ja sama tekijä, ajattelemme, että sama pätee myös silloin, kun viitataan lakiin. Esimerkiksi työturvallisuuslaki-lähteessä on kyse yhdestä ja samasta lähteestä. silloin siitä riittää yksi lähdemerkintä lähdeluettelossa.

Lähdeviite-standardi antaa luvan käyttää virallisia lyhenteitä. JAMKissa lakilähteisiin viitataan käyttämällä virallista lyhennettä, esimerkiksi L 23.8.2002/738. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/?s=2149.

JAMKissa lähdeviitettä on yksinkertaistettu myös siten, että sulkeista, hakasulkeista ja kaikenmaailman väkäsistä on luovuttu.

Emme myöskään vaadi opiskelijaa ilmoittamaan kuin vain yleisimmät tallennetyypit (DVD, CD, Blu-ray ym.). Ne yleensä hoksataan ilmoittaa oma-aloitteisesti. Opiskelijalle olisi liian työlästä aina miettiä, onko tämä nyt elektroninen lähde, vai verkkoaineisto, vai jokin muunlainen lähde – ja vielä tietämään niiden nimityksetkin.

Myöskin saatavissa-sanan olemme jättäneet pois, sillä nykylukijat ymmärtävät, että klikkaamalla linkkiä saattaa saada lähteen käyttöönsä.

Kaikesta netissä olevasta materiaalista vaadimme johdonmukaisesti ilmoittamaan viittauspäivämäärän, eli sen, milloin opiskelija on lukenut/katsonut/kuunnellut lähteen: Viitattu 15.7.2013.

 

Monta raporttia samalla nettisivulla

Miten opinnäyteytyöhön merkitään lähdemerkinnät, jos samasta lähteestä on monta eri teosta? kun esim Internet sivuilta on samasta osoitteesta monta eri kohtaa, esim vuosikirja ja eri raportit? Miten ne laitetaan, numeroidaanko ne 1 eteenpäin vai? En löytänyt Jamkin sivuilta ohjetta kyseiseen ongelmaan..

 Vastaus:

Lähteet voi merkitä ihan tavallisesti, ei tarvitse numeroida.

Käytän esimerkkinä YLEn sivustoa. Sivustolla oleva vuosikirja:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Ylen vuosi 2012.

Tai suora osoite:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/attachments/yle_vuosikertomus_2012.pdf.

 

Saman sivun kautta pääsee myös muutamaan muuhunkin raporttiin, esimerkiksi:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Vastuuraportti 2012.

Tai suora osoite:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/vastuuraportti_2012.pdf.

Huom! Tekstiviitteet tehdään poikkeavasti. Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, lisätään tekstiviitteeseen välimerkki julkaisun nimen ja julkaisuvuoden väliin selventämään asiaa. JAMKissa on sovittu tästä tavasta ja siitä, että välimerkki on tällöin piste.

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ylen vuosi 2012. 2013, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Vastuuraportti 2012. 2013, sivut).

 

Nyt voi tietty sattua niin, että monella eri yrityksellä on raportti nimeltä Vastuuraportti 2012 ja julkaisuvuosi on luonnollisesti 2013.

Tällöin on käytettävä erottavia kirjaimia, joita yleensä käytetään erottamaan saman henkilötekijän samana vuonna julkaisemia teoksia: a, b, c jne.

Vastuuraportti 2012. 2013a. ….

Vastuuraportti 2012. 2013b …

Olisi kyllä hyvä, jos yritykset nimeäisivät vuosikertomuksensa ja muutkin raporttinsa niin, että yrityksen nimi on julkaisussa mukana. Tuo ”Ylen vuosi 2012” on hyvin nimetty. Vastuuraportin nimen toivoisin olevan ”Ylen vastuuraportti 2012”. Näin helpotettaisiin kaikkien niiden työtä, jotka kyseisiin opuksiin viittailevat. Ja erityisesti lukija pääsisi helposti kärryille, minkä yrityksen tai yhteisön raportista on kyse!

Virtuaali-AMK:n kuviot

Saako oppariin liittää suoraan Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla olevan kuvion (tietysti lähdemerkinnöin) vai pitäisikö sitä jotenkin ”muokata” ja laittaa ”mukaeltu” se ja se..

Vastaus:

Opparissa saa olla virtuaali-AMK:n sivuilta otettu kuvio,  jos ilmoittaa lähteen. Ei tarvitse lisätä ”muokattu” tai muita vastaavia sanoja, jos kerran ei ole sitä muokannut.

Kun tein materiaalia virtuaali-AMK:n sivustolle muinoin, allekirjoitin sitä ennen lomakkeen, joka mahdollistaa ammattikorkeakouluissa kyseisten materiaalien käytön opetuksessa, opinnoissa ja tutkimus- ja kehittämistyössä. Oletan, että jokainen sinne tietoa tuottanut on antanut saman juhlallisen luvan. Sivustolla onkin maininta: ”Tekijänoikeudet kuuluvat tekijöiden lisäksi: Sopimuksen mukaan.”

Kollegani Arja Kunnela tutki sivustoa tarkemmin ja bongasi käyttöehdot, jotka selventävät asiaa:

1.3 Aineistoa on oikeus muokata, kääntää, korjata, päivittää, sovittaa ja muutoin muunnella aineistoa sekä oikeus yhdistellä sitä muuhun aineistoon. Aineistoa ja siinä esitettyjä ideoita, tietoja, periaatteita ja menetelmiä on myös oikeus käyttää kokonaan uuden aineiston pohjamateriaalina. 1.4 Valmistettaessa aineistosta kappaleita tai yhdisteltäessä sitä muuhun aineistoon, aineiston tai siitä lainatun osan tekijä on mainittava aineiston käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Aineiston käyttäjän on muutoinkin kunnioitettava tekijän tekijänoikeuslain mukaisia moraalisia oikeuksia.

Nämä tiedot liittyvät aiheeseen Sydämen rakenne ja tehtävät. Se löytyy osoitteesta: http://www.amk.fi/opintojaksot/0507017/1181299950113/1181553430168/1181553541622/1181553704129.html. Sivun alareunassa on tekijät-linkki ja lisätiedot.

 

Viittaus Terveysportin sähköiseen artikkeliin

Miten kuuluisi viitata Terveysportin sähköiseen artikkeliin oikein? Osa  Terveysportin materiaalista on ilmestynyt paperikirjoina, osa sähköisinä kirjoina, osa tietokantoina. Koska Terveysportti sisältää eri tietokantoja ja siellä artikkeleita, opiskelijat hämääntyvät. Esimerkki, tuo aho00890 on artikkelin tunnus:

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. http://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=aho00890&p_haku=aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6.

vai

Roine, R.O & Lindsberg, P.J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka.  aho00890.  Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

Vastaus:

Tärkeintä on, että lähdeviite on riittävän tarkka niin, että opinnäytetyön lukija löytää lähteen halutessaan. Siinä mielessä vaihtelu ei haittaa, ainakaan minua. Voi olla, että osalla tämän blogin lukijoista nousee hiukset pystyyn tällaisesta asenteesta.

Kumpikin lähdeviite on mielestäni riittävän ok.

Suosisin kuitenkin tuota toista lähdemerkintätapaa sen vuoksi, että siitä voi päätellä, että kyseiseen lähteeseen pääsee JAMKin verkossa. Toki tuo ensimmäinenkin lähdeviite toimii, mutta vain jos on JAMKin verkossa. (Tai muun korkeakoulun tms. verkossa, joka on maksanut Terveysportin lisenssin.)

Jos tuo aho00890 on tärkeä, se on ikään kuin täsmennys/huomautus. Niiden paikka on JAMKin ohjeen mukaan lähdeviitteen lopussa, juuri ennen viitattu- ja nettiosoite-tietoja. Jos lähteestä saa helposti selville kustannuspaikan (Helsinki), sen voi lisätä. Lähteessä ei kuitenkaan näyttäisi sitä tietoa olevan, joten pelkkä Duodecim riittää:

Roine, R. O. & Lindsberg, P. J. 2012. Aivoinfarktin ensihoito ja diagnostiikka. Duodecim. Artikkelin tunnus: aho00890. Viitattu 5.2.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto , Nelli-portaali, Terveysportti, Akuuttihoito-opas.

 

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.

 

 

Viittaus YAMK-oppariin vs. graduun

Koen ongelmallisina YAMK:n ja pro gradun viittaamistavat. Kysymys kuulukin olenko oikeilla jäljillä?

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toivonen, P. 2011. Murtuma mieheydessä: Aikuisiän selkäydinvamma ja maskuliinisuuden rakentuminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, sosiologia, valtiotieteellinen tiedekunta. Viitattu 15.1.2013. Http://www.cp-liitto.fi/files/2192/Gradu_Mur…pdf.

Vastaus:

Tähän on tullut muutoksia, ks.

Alkuperäinen vastaukseni:

Olet oikeilla jäljillä.

Esimerkiksi tuon ensimmäisen YAMK-opparin kannnessa lukee juurikin noin. Ei voi vaatia, että alkaisimme tarkistaa jokaisen opparin koulutusala- tai koulutusohjelmatietoja. Kyllä lukija pystyy noiden tietojen avulla tekemään käsityksen lähteen laadusta ja luotettavuudesta sekä saamaan lähteen käsiinsä halutessaan.

Ehkä lisäisin yhden pilkun:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK,  kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Kuvailulehdestä voi tosin päätellä, että toimintaterapeutti-asia näyttää olevan tutkinto, eikä koulutusala/-ohjelma. Joten voihan tuota lyhentää, jos haluaa:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, kuntoutuksen koulutusohjelma (YAMK). Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toinen lähdeviite näyttää niin ok:lta, etten edes klikannut tuota linkkiä 🙂

 

Viitataanko väikkäriin eri tavalla kuin oppariin?

Väitöskirjaan viitataan eri tavalla kuin opinnäytetyöhön, miksi on näin?

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. [Gainesville, Fla.]: University of Florida. Väitöskirja. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Vastaus:

Väitöskirjat ovat usein kirjoja, jonka kustantaja/julkaisija rahoittaa myytäväksi. Uskoisin, että nimenomaan sen takia monissa väitöskirja-lähdeviitteissä on mukana kustantaja ja kustannuspaikka/julkaisupaikka. Oppareilla tilanne on harvoin sellainen.

Tässä tapauksessa voi sekä oppariin että väitöskirjaan viitata ihan samoilla tavoilla, sillä en ainakaan nopeasti tarkastellen bongannut tuosta väikkäristä kustantajaa.

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. Väitöskirja. University of Florida. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Floridan yliopiston lisäksi voit kertoa, millä koulutusalalla/oppiaineessa/tiedekunnassa/laitoksella väikkärintekijä on tutkimuksensa tehnyt. Sekään ei osunut helposti silmään, joten en sitä tuohon nyt lisännyt. Se toki voi olla tekstissä kerrottu.

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

EUR-LEXin asiakirja: lyhenne vai nimi?

Opiskelija käyttää lähteenään Euroopan komission asiakirjaa. Tehdäänkö siihen lähdeviite lyhenteellä KOM (2006)0848 kuten lakilähteisiin, vai muulla tavalla?

Linkki on: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT

Jos muulla tavalla, tulisiko se silloin näin:

Euroopan komissio. 2007. Uusiutuvia energianlähteitä koskeva etenemissuunnitelma -Uusiutuvat energianlähteet 2000- luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. KOM (2006) 848.

Vastaus:

JAMKissa tekijänä on aina henkilö, ei yhteisö, joten lähdeviitteen aloittaminen Euroopan komissiolla ei tule kyseeseen.

Puheena oleva dokumentti on EUR-LEXin sivulla, joka viittaisi lakiteksteihin. Siinä mielessä voisi ajatella, että viitteen voisi tehdä lakilähteiden tavoin lyhennettä käyttäen.

En löytänyt Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) lyhenneluettelosta tähän tilanteeseen sopivaa virallista lyhennettä. Sehän ei tietty ole mikään este: jos EU käyttää tiettyä vakiintunutta lyhennettä  tämäntapaisista lähteistä, lyhennettä voi toki käyttää.

Klikkasin tuota linkkiä. Pääsin sivulle, jossa kohdassa ”Otsikko ja viite” ovat nämä tiedot:

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen {SEK(2006) 1719} {SEK(2006) 1720} {SEK(2007) 12}

/* KOM/2006/0848 lopull. */

Mielestäni tässä voi käyttää lyhennettä, tai sitten aloittaa julkaisun nimellä.

Eli näin lyhenteellä:

KOM/2006/0848. 2007. Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tai näin julkaisun nimellä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu (julkaisussa ei ole numeroituja sivuja):

Tekstiä tekstiä tekstiä (Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma… 2007).

Vielä kolmaskin tapa tässä on: Julkaisun nimen ja sen täsmennyksen voi myös erottaa toisistaan lähdeviitteessä, jos lähdeviite pysyy lukijalle ymmärrettävänä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma . 2007. Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Lähetänpä vielä varmuuden vuoksi meiliä Komission kirjastoon ja kysäisen, mitä suosittelevat..

****

Lisäys 16.4.13:

Tässä Saarimäen Taavin pätevä ohje suoraan Euroopan komission keskuskirjastosta (Taavi vaikutti muinoin amk-maailmassa):

KOM-asiakirjoihin viitatessa kannattaa aina laittaa näkyviin myös asiakirjanumero sekä siihen kuuluva ”lopull.” Eli näin: KOM/2006/0848 lopull. Lopullinen on tärkeää siinä mielessä, että KOM-asiakirjoista voi olla monia versioita,  mutta tuo ”lopull.” on se virallinen (usein kyllä se jätetään pois, mutta tarkka pitää sen viitteessä mukana). Pitäisin asiakirjanumeron viitteessä myös silloin, kun mukana on linkki Eur-Lexiin: linkki voi jonain päivänä olla toimimatta, ja silloin voi viime kädessä päästä KOM-asiakirjaan käsiksi esim. tallekirjastojen  kokoelmissa asiakirjanumeron perusteella. Viite on myös informatiivinen: KOM = valmisteleva asiakirja, viitteessä vuosi, jne. Lisää selityksiä asiakirjojen ja Eur-Lexin kryptisiin lyhennyksiin löytyy täältä: http://eur-lex.europa.eu/fi/tools/TableSectors.htm.

KOM-asiakirjan viitteellä on kätevä hakea kaikkia muitakin asian valmistelussa syntyneitä asiakirjoja Prelexissä (EU:n toimielinten välisen päätöksenteko-prosessin tietokanta):  http://ec.europa.eu/prelex.

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta.

Vastaus:

Nopeasti mietittynä näin:

Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on varmaan kannessakin.

Lähdeviitteeseen tulee julkaisun nimi suomeksi. Sekin on varmaan kannessa näkyvästi. (Ja kyseisen kirjan ”henkilötunnus” eli ISBN-numerokin viittaa todennäköisesti nimenomaan julkaisun suomenkieliseen versioon.)

Pääsääntö on, että suomentajaa ei ilmoiteta. Hän on ns. toissijainen/muu tekijä. Hänet kuitenkin saa ilmoittaa, jos asialla on merkitystä.

Samoin julkaisun alkuperäisen nimen voi ilmoittaa, jos sillä on merkitystä. Näin voi joskus olla esim. enkunkielissä koulutusohjelmissa tehdyissä oppareissa.

Tekstiviite: Koska lähdeviite tehdään alkuperäisen tekijän mukaan, tekstiviitteeseenkin tulee alkuperäinen tekijä.

Mielikuvaharjoitus vastaavanlaisesta tilanteesta: Jos lähteenä on Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, lähdeviitteeseen tulee tekijätiedoksi nimenomaan ”Lindgren, A.”. Ja jos on luettu nimenomaan suomenkielinen Peppi Pitkätossu, julkaisun nimenä ilmoitetaan se, eikä Pippi Långstrump.

Helpoimmalla pääsee siis, jos ilmoittaa näin:
Alkuperäinen tekijä. Julkaisuvuosi. Julkaisun suomenkielinen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot.

Team Finland -sivuston viitteet

Aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen pari viikkoa sitten ja olen nyt pähkäillyt hirveästi (lähdeviittausohjeitakin lukien) millä tavalla minun tulee merkitä erään erittäin usein käyttämäni internet-sivuston lähteet jokaisen kappaleen loppuun ja myöskin lähdeluetteloon. Sivusto on: http://team.finland.fi/Public/Default.aspx  Voisitko antaa minulle esimerkkilähdeviittaukset vaikkapa tähän: http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI ?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan Team Finland -verkoston ylläpitämä sivusto, jota ohjaa Valtioneuvosto ja jonka toimittamisesta vastaa Ulkoministeriö. Verkostossa on ministeriöitä ja myös ministeriöiden ohjaamia merkittäviä toimijoita. Se on Suomen taloudellisten ulkosuhteiden tehostamisverkosto, joka kokoaa esimerkiksi markkinatietoa sivustollensa.

Koska lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

On hyvä kertoa sivun luonteesta, koska se auttaa lukijaa arvioimaan lähteen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Lähdeviite tulee lähdeluetteloon esimerkiksi näin:

Mikä Team Finland? 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 14.3.2013. Http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI.

Tekstiviitteisiin lähde tulee tavalliseen tapaan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mikä Team Finland? 2013).

Jos sinulla on peräkkäisten kappaleiden lähteenä vain tuo kyseinen sivu, voit käyttää tekstiviitteissä lyhennettä mt. eli mainittu teos. Viralliset ja tavallisimmat lyhenteet löytyvät Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) sivuilta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149.

Jos lähteessä olisi sivunumerointi, voisi käyttää lyhennettä mts. eli mainitun teoksen sivu(i)lla.

Jos referoit muitakin lähteitä samassa tekstikappaleessa, mt.-lyhennettä ei voi silloin käyttää, vaan lähteet on laitettava kokonaan näkyviin, esimerkiksi näin: (Mikä Team Finland? 2013; Korhonen 2011, 45 – 46).

Nelli-linkki lähdemerkinnässä

Olisin kysynyt hieman lähdemerkintä asiaa liittyen nelli-portaalista otetusta artikkelista. Viimeksi tutkimusmenetelmäkurssilla neuvottiin laittamaan artikkelin tiedot seuraavaan järjestykseen:

Mahal, P. 2009. Organizational culture and organizational climate as a determinant of motivation. IUP Journal of Management Research, 8. 10, 38-51. Viitattu 10.12.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, EBSCO Business Source Elite.

Nyt opinnäytetyön tarkistaja laittoi merkinnän, että kentän  Http://www.jamk.fi/kirjasto koodi on muuttunut. Mikähän on oikeanlainen merkintä?

Vastaus:
Kollega vastasi tähän sähköpostilla ja laittoi vastauksensa meilinä minullekin tiedoksi. Olisin itse vastannut justiinsa näin:

”Kyllä tuo Http://www.jamk.fi/kirjasto pätee, tarkistin sen juuri. Näin se on myös juuri uusitussa ja julkaistussa sähköisessä Raportointiohjeessa Avoimissa oppimateriaaleissa (ohje käyttöön uusille opiskelijoille, vanhat tekevät pdf-ohjeella): http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-4-lahteiden-kaytto/4-4-2-lahdeluettelo/.”

JAMKissa on käyty keskustelua siitä, voiko http://-alun jättää pois ja kirjoittaa www.jamk.fi/kirjasto. Mielestäni sen voi jättää pois useimmissa tapauksissa, mutta toisaalta sen kirjoittaminen (tai kopsaaminen netissä osoiteriviltä) on turvallista, sillä osa osoitteista alkaa muunlaisella merkkijonolla, esimerkiksi https:// on aika yleinen. Usein osoite ei ala ”www.” vaan ihan jollain muulla sanalla. Toimiiko osoite silloin kunnolla verkossa julkaistavien oppareiden lähdeluetteloissa?

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta.

Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf

Olenko siis viitannut lähteessä oikein:

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. 14–15, 21.

Ja toinen on http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

Ja näin siihen viittaisin lähteissä:

Yhdistyneet kansakunnat (YK). 10.12.1948. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin, Google.

Vastaus ekaan lähdeviitekysymykseesi:

JAMKin periaate on, että vain henkilötekijät ilmoitetaan. Tämä sen vuoksi, että opiskelijoiden on usein hyvin hankala tietää, missä roolissa yhteisö, esimerkiksi ministeriö, kulloinkin on. Onko se tekijä, kustantaja, julkaisija, hankkeen koordinaattori tai jotain muuta?

Jos henkilötekijää ei ole, lähdeviite lähdeluettelossa alkaa julkaisun nimellä:

Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. 2009. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tai näin:
Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa ilmoittaa.

Tekstiviitteet tulisivat sillon näin ekassa lähdevaihtoehdossa näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2009, 14–15, 21).

Ja tokassa näin:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 2009, 14–15, 21).

tai pitkä nimi lyhennettynä:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Mielenterveys ja päihdesuunnitelma… 2009, 14–15, 21).

Vastaus toiseen lähdeviitekysymykseen:

Näyttää siltä, että linkki vie YK:n ihmisoikeuksien julistuksen suomenkieliseen tekstiin, jonka otsikko on kuitenkin yllättävästi englanninkielinen. Silloin lähde voisi olla näin, kun aloitetaan sivun nimellä:

Universal Declaration of Human Rights. 2013. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948. Viitattu 27.2.2013. http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin.

Sivuston päivitysvuosi näyttää olevan 2013, sen takia julkaisuvuodeksi lähdeviitteeseenkin pitäisi tulla 2013.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Universal declaration of human rights 2013).

Tuo antaa kyllä väärän mielikuvan siitä, milloin ihmisoikeuksien julistus on oikein laadittu ja hyväksytty.

Olisikin hyvä, että sivun nimessä olisi mukana vuosi:  Universal Declaration of Human Rights 1948. Ja mieluiten suomeksi. Laitanpa sähköpostia YK:n suuntaan.

Numeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa

Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää?

Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua.

Vastaus:

Kiitos yhteydenotostasi.

Joo, kyseinen esitystapa on kielletty.

Ymmärrän, että joillakin aloilla hakasulkumerkinnät ja numeroitu lähdeluettelo (numeroviitejärjestelmä) ovat yleisin lähdeviitteiden ilmoittamistapa. JAMKissa käytetään kuitenkin vain nimi-julkaisuvuosi-muotoista lähdemerkintää (Harvardin järjestelmä); muita merkintätapoja ei saa käyttää. Raportointiohje on hyväksytty JAMKin hallituksessa, joten perusperiaatteita siitä ei voi muutella, vaikka muuten opusta voikin tarvittaessa päivittää.

Opiskelijalle on varmaankin liian työlästä tehdä kaksi erilaista versiota työstä, eli siis toimeksiantajalle omansa. Se olisi perusteltua esimerkiksi tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on määritelty ulkoasu raporteilleen. Vaikka käyttäisi etsi-korvaa-toimintoa, kyllä siinä voi joutua tunnin tai pari tekemään ylimääräistä työtä.

Sen sijaan ylä- ja alatunnisteissa kappaleiden (lukujen) numeroiden ja nimien esittäminen sekä työn tekijän nimen ja vuosiluvun esittäminen kuulostaa ok:lta. Kunhan muistaa, että sivunumeron on oltava vakiopaikallaan.

M. ja V. Meikäläinen tekstiviitteissä

Kysymykseni koskee lähdemerkintää.

Jos eri lähdemateriaalien tekijöiden sukinimi on sama, pitääkö heidät erotella lähdeviittauksessa? (Esimerkiksi Matti Meikäläinen ja Ville Meikäläinen.) Tällaiset asiat erottuvat hyvin lähdeluettelossa, mutta ei lähdeviittauksessa.

Case 1: Haastattelin opinnäytetyön lähtökohdan selvittämiseksi Mattia ja Villeä samana vuonna, mutta erikseen eri päivinä. Haastattelut tehtiin siis johdanto- ja teoriaosaa varten, ei varsinaista tutkimusta varten.

Saanko merkitä lähdeviittaukseen sukunimen lisäksi etunimen ensimmäisen kirjaimen, jotta eri henkilöt erottuvat? Eli (Meikäläinen, M. 2012) ja (Meikäläinen, V. 2012).

Merkintätapa ”Meikäläinen 2012a, 2012b…” on minusta eri asia. Tällöin viitataan saman henkilön samana vuonna antamiin eri lähteisiin.

Case 2: Käytin teoriaosan lähteinä Matti Meikäläisen vuonna 2000 kirjoittamaa kokousmuistiota sekä Ville Meikäläisen vuonna 2012 laatimaa työohjetta.

Haluaisin tällöinkin erotella kahta henkilöä merkitsemällä seuraavasti: (Meikäläinen M. 2000) ja (Meikäläinen, V. 2012). Koska jos molemmat lähdeviittaukset ovat samassa kappaleessa, lukija luulee helposti, että nämä ovat samaa henkilöä. Jollei lukija katso tarkkaan lähdeluetteloa, hän ei hoksaa, että kyseessä on eri henkilöiden antamat eri materiaalit.

Vastaus:
Tekstiviitettä (lähdeviitettä tekstissä) koskevat samat periaatteet kuin lähdeluettelossa olevaa lähdemerkintääkin. Tekstiviitteenkin on oltava lukijalle ymmärrettävä ja riittävän täsmällinen, ettei sekaannuksia tule.

Saat ja sinun oikeastaan pitääkin merkitä tekstiviitteeseen nuo M- ja V-kirjaimet erottamaan muutoin liian samankaltaisia lähteitä toisistaan.

Voit siis tehdä juuri niin kuin suunnittelitkin!

Kärähdinkö Urkundissa?

Urkund tarkisti opparini. Vastaukseksi tuli, että tekstissäni on 1 % samankaltaisuutta kuin muissa lähteissä. Sitten siinä oli jotain ihmeellistä 16 sanasta, jotka ovat samanlaisia kuin jossain muussa lähteessä. Mitä tämä tarkoittaa?

Vastaus:

Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma. Sillä opettaja tarkistaa, onko opiskelija kopioinnut tekstejä nettilähteistä. Urkundia on käytetty JAMKissa jo monta vuotta. En ole Urkundin asiantuntija.

Opiskelija otti minuun yhteyttä puhelimitse. Siinä keskustellessamme hän huomasi, että Urkundin antamissa tuloksissa on linkkejä. Klikattuaan niitä hän havaitsi niiden vievän opparinsa lähdeluetteloon.

Selvisi siis, että osa lähdeviitteistä oli täysin samoja kuin jo netissä olevissa muissa julkaisuissa. Sen vuoksi Urkund hälytti!

Tämähän ei ole mikään ihme. Jos esimerkiksi on käyttänyt samaa lähdettä kuin joku opiskelija ja tutkija aiemmin, lähdemerkintä todellakin voi olla samanlainen. Esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjan lähdemerkintä on samanlainen monissa muissakin korkeakouluissa kuin JAMKissa.

Joskus opiskelijat ottavat mallia lähdemerkintöihin jo olemassa olevista oppareissta ja muista lähteistä, silloinkin lähdemerkintä on samanlainen. Samanlainen lähdemerkintä ei ole rike eikä synti, mutta lähteiden ilmoittamatta jättäminen on.

Samoin jos kirjan nimi on todella pitkä, Urkund tunnistaa, että tämä pitkä merkkijono on täsmälleen sama kuin siinä-ja-siinä-lähteessä netissä.

Lisäksi viitteidenhallintajärjestelmä, esimerkiksi JAMKissa käytössä oleva RefWorks, tuo lähdemerkinnät jokaiselle käyttäjälleen täsmälleen samanlaisena vaikkapa kirjaston Janet-tietokannasta.

Ilmaan jääkin kysymys: Olisikohan järkevämpää syöttää oppari Urkundiin ilman lähdeluetteloa?

 

Raportointiohje päivitetään syksyllä

Kirjaston oppariohjeiden-sivulla oleva raportointiohje (PDF) on voimassa tämän vuoden loppuun. Sen sisällöt päivitetään syksyn aikana siten, että uudistunut ohje on jamkilaisten käytössä 1.1.2013 alkaen. Vuodenvaihteen jälkeen raportointiohje löytyy JAMKin Avoimista oppimateriaaleista.

Uusi kansallinen standardi ”5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” on vahvistettu 13.8.2012. Se on nyt painossa, julkaisuaika on 31.8.2012. Sähköisenä julkaisuna se tulee näkyviin SFS Onlineen syyskuun alussa. Linkki SFS Onlineen on kirjaston Nelli-portaalissa. Uusi standardi kumoaa nämä aiemmat standardit: SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen ja SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin.

Tutustumme syksyn aikana uuteen lähdeviite-standardiin. Jos standardin suositukset ovat liian koukeroiset, sovellamme niitä ajatellen ensisijaisesti JAMKin opiskelijoiden näkökulmaa ja kirjoittamisen sujuvuutta.

Otamme samalla käyttöön myös uuden asiakirjastandardin suositukset.

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?

Esimerkki: Tekstiä tekstiä tekstiä (Evaluation of the Finnish… 2009).

Vastaus:

Elämme siirtymävaihetta. Joskus aiemmin olemme kirjoittaneet koko rimpsun myös tekstiviitteeseen.

Uudessa, keväällä lausuntokierroksella olleessa standardiehdotuksessa (SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) annetaan mahdollisuus epäkäytännöllisen pitkien nimien lyhentämiseen, jopa lähdeluettelossa, kunhan muistetaan, että ”ensimmäisiä sanoja epämääräistä tai määräistä artikkelia lukuunottamatta ei saa jättää pois eikä nimen merkitys saa muuttua. Poisjätetyt sanat, pois lukien artikkelit, korvataan kolmella pisteellä.” Tämä oli siis arvovaltaisen komitean tai muun vastaavan poppoon ehdotus kansalliseksi ohjeeksi.

Suositukseni:

  • Lähdeluetteloon julkaisun koko nimi, olipa miten pitkä hyvänsä.
  • Tekstissä tekstiviitteeseen riittävästi nimen alkua, vuosiluku ja sivunumerot (jos julkaisussa on sivunumerot).

Mielestäni tuo ”(Evaluation of the Finnish…2009)” kaipaa ainakin yhden sanan lisää, jotta lukijalle tulisi selkeämpi mielikuva siitä, mitä on arvioitu/evaluoitu. Sehän voi olla people, education system, innovations tai mitä tahansa muuta.

Tällä kerralla standardiehdotusta lukiessani tosiaan huomasin, että ehdotuksessa annetaan mahis lyhentää itse lähdeviitekin, ei pelkästään tekstiviite. Mutta mielestäni lähdeluettelossa nimi voi olla koko pituudessaan. Esimerkiksi RefWorksiä käytettäessä julkaisun nimi tulee sellaisenaan lähdeviitteeseen. Ei sitä siitä enää tarvitse alkaa lyhennellä.

RefWorks on lähdeviitteiden säilömiseen ja hallintaan tarkoitettu ohjelma. Se on hankittu JAMKiin tänä vuonna.

 

RIL:n ohjeet ja normit

Suvin päivän kunniaksi kysymys oppariblogiin. Kuinka viitataan oikein RIL:n oppaisiin?

Vastaus:

Kiitos! Aika ovela veto, sillä nythän minun on vastatattava samana päivänä 😉

RIL (Rakennusinsinöörien liitto) on rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten valtakunnallinen liitto, jonka dippainssit ja teekkarit melkein 80 vuotta sitten perustivat. JAMKissa nimenomaan raksapuolen inssiopiskelijat käyttävät kyseisen liiton julkaisuja tietolähteinään.

En ole satavarma siitä, mitä tarkoitat RIL:n oppailla. Luulen, että ne ehkä ovat julkaisuja, jotka ovat RIL:n verkkokaupassa Ohjeet ja normit -otsikon alla. Esimerkiksi tämäntyyppisiä:

RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon yhteydessä käytettäviä työtelineitä ja suojarakenteita.

RIL 206-2010 Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje.

Tähänkin löytyy ärsyttävästi monta tapaa muodostaa lähdeviite:

1)
Jos pelkästään opuksen kannesta katsoo tietoja, lähdeviite voisi olla samalla tyylillä kuin RIL:n verkkokaupassakin. Eli ilman henkilötekijää ja aloitetaan totutulla virallistyyppisellä lyhenteellä (lyhempi ja pitempi versio):

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

Näinhän standardeissa, patenteissa ja säädöksissäkin lähdeviite muodostetaan. Silloin tekstiviitekin tulee napakaksi (RIL 206-2010, 15-16).

2)
Mutta kun luen lehdistötiedotteen ja tsekkaan julkaisun tiedot Janet-tietokannastakin, huomaan että ohjella näyttää olevan henkilötekijä. Siinä tapauksessa lähdeviite tulisikin näin:

Tikanoja, T. 2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto.  Suomen rakennusinsinööriliiton julkaisuja 206-2010.

Tietokannassa huomautus-kentässä on maininta ”Kirjoittanut Timo Tikanoja”. Se herättää ihmetyksen siitä, että minkähänsorttinen rooli kirjoittajalla on ohjeen laadinnassa ollut. Vielä kun katson, että kirjaston hyllyssä julkaisut eivät ole tekijöiden mukaan järjestyksessä, vaan hyllyssä 624 kohdassa RIL, olen sitä mieltä, että ensimmäinen lähdeviitetapa on perustellumpi tässä tapauksessa – vaikka kumpikin on ok.

Eli RIL 206-2010 ja niin edelleen.

Kirjoitan uudestaan tästä aiheesta, jos huomaan myöhemmin olevani väärässä.

Nimpparionnittelut sinullekin, näin ennakkoon, kesäkuun neito!

Viitteet pariin nettilähteeseen

Kun olen käyttänyt nettilähteitä, miten merkitsen esim. http://www.bovallius.fi.

Miten täsmennän tämän osoitteen? http://www.finatex.fi, Tekstiili- ja vaateteollisuus ry. Viitattu 1.2.2012.

Vastaus 1:
Bovallius-säätiön sivustolle viitataan sivuston nimellä (Bovallius):

Bovallius. 2012. Bovallius-säätiön sivusto. Viitattu 23.4.2012. http://www.bovallius.fi.

Yleensä tietoja referoidaan joltain muulta kuin etusivulta. Käytä silloin kyseisen sivun nimeä/otsikkoa.

Vastaus 2:
Finatex-sivun lähdeviite on melko ok. Aloita kuitenkin sivun otsikolla, älä nettiosoitteella.

Tekstiili- ja vaateteollisuus ry.2012. Viitattu 1.2.2012. Http://www.finatex.fi.

Kuten vastauksessa 1: Jos viittaat johonkin sivuston ”syvemmällä” olevaan sivuun, käytä silloin mieluummin sitä, kuin koko sivuston nimeä/otsikkoa. Esimerkiksi

Tekstiilit, vaatteet ja tuoteturvallisuus. 2012. Artikkeli Tekstiili- ja vaateteollisuuden sivustolla. Viitattu 1.2.2012. Http://www.finatex.fi/index.php?mid=5&pid=38.

 

Omat ja muiden pohdinnat

Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on myös pisteen paikalla, jos viitataan vain yhteen virkkeeseen.

Esim. alla on pätkä kappaleesta:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä. (Our values and mission n.d.).

Tuossa kappaleessa olen viitannut lähteeseen arvon kohdalla (professionalism, ammattimaisuus). Muut virkkeet ovat omaa tekstiäni.

Tekstiviittaus perustuu lähdeviittaukseen:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Noista kansainvälisistä nettisivuista tuli mieleen, että olisiko tässä tapauksessa arvojen kohdalla viisaampi jättää ne sellaisinaan tai merkitä ainakin alkuperäinenkin sana sulkeissa (proffesionalism) kuin lähteä vapaasta suomentamaan? ”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Vastaus:
Tässä on oikeastaan kolme kysymystä: 1) tekstiviite, 2) lähdemerkintä lähdeluettelossa ja 3) englanninkielisen ilmaisun käyttö tekstissä.

Vastaus 1 (tekstiviite):

Viitteiden läiskimisessä tekstiin kannattaa suosia tarkkuutta, se antaa lukijalla kuvan täsmällisestä ja huolellisesta opparintekijästä.

Jos oikein ymmärsin, eka virke on lainattua ja muut ovat sinun omaa ajatteluasi. Silloin voisi olla tarkoituksenmukaisempaa pamauttaa tekstiviite heti siihen kohtaan, jossa käytät tuon tietolähteen tietoja. Elikkä näinnikkää:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta (Our values and mission n.d.). Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Kun nyt luen tuota tekstiä, mietin, onkohan tuo toinenkin virke samasta lähteestä. Et ehkä ole itse havainnoinut tai määritellyt sitä, että prosessinohjausjärjestelmiä käytetään samalla lailla jokaisessa toimipisteessä? Silloin tekstiviite tulisikin vasta toisen virkkeen perään tähän tyyliin:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d..) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Tuo piste tuon ”n.d.”:n jälkeen näyttää ihan kummalta, koska syntyy kahden pisteen jono ja lukija jää aprikoimaan sitä. En laittaisi sen perään toista pistettä (n.d..), vaikka niinhän pitäisi tehdä, jos raportointiohjeita orjallisesti noudatettaisiin.  Onnekkaasti löysin ajatukseni tueksi ohjeen Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008): ”Jos virkkeen lopussa on pisteellinen lyhenne, tämä yksi piste riittää.” Ei siis tarvitse kirjoittaa kahta peräkkäistä pistettä. Joten näin on parempi:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d.) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Vastaus 2 (lähdemerkintä lähdeluettelossa):

Lähdemerkintäsi on ihan ok:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Ehkä tuo “Teleperformance-konsernin sivustolla” kaipaisi yhden sanan lisää tuohon alkuun. Onko tuolla sivulla oleva tieto tyypiltään ilmoitus, julistus, lista, luetelma – millä voisit kuvailla sitä? Sen voisi lisätä merkintään: ”Lista Teleperformance-konsernin sivustolla”

Voit myös ilmoittaa sen jollain toisella tavalla, esimerkiksi ”Maailmanlaajuisen Teleperformance-puhelinmyyntikonsernin internetsivu”. Varsinkin kuin sivun sisällön voi helposti päätellä sivun otsikosta (our values and mission). Ja sillä ehdolla tietty, että tuo firma sattuu olemaan puhelinmyyntikonserni, kuten veikkaan..

Vastaus 3 (englanninkielinen ilmaisu):

Suosittelen, että kerrot alkuperäisenkin sanan sulkeissa ehdottamallasi tavalla:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Joskus näkee myös tällaista:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (engl. proffesionalism)..”.

Yleistyvä ”no date”

Tuleeko n.d merkintä  aina, jos vuosiluku ei ole tiedossa?

Vastaus:
Kyllä se tulee. Se on nykyään aika yleinen lähdemerkinnöissä, koska joistakin nettisivuista ei saa kaivettua mitenkään tietoa siitä, milloin sivu on luotu tai päivitetty.

Lehden volyymi vai numero?

Meillä on lähdeluettelossa paljon tutkimuksia, joissa on artikkelin vol., nro ja sivut. Jamkin raportointiohje sanoo,että ne kaikki mainitaan. Raportointiohjeen esimerkissä ei ole tuota volumenroa kuitenkaan laitettu näkyviin. Eli laitammeko vol.nron näkyviin niihin artikkelilähteisiin, joissa se on olemassa ja tuleeko se silloin muotoon 121(12):1317 – 25 vai 121, 12, 1317 – 25. Entä, jos artikkelissa on vain vol.nro ja sivunrot?

Vastaus:

Volyymin eli lehden vuosikertatiedon voi ilmoittaa tai olla ilmoittamatta.  JAMKin tapa ilmoittaa volyymi on jälkimmäinen ehdotuksenne: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25.

Kun artikkelissa on vain numero eikä volyymia, tai kun volyymia ei haluta ilmoittaa, litannia näyttää tältä: Lehden nimi 12, 1317 – 25. Jos opiskelija menee lukemaan artikkelin esimerkiksi lehden sisällysluettelonäkymän kautta, hän ei välttämättä ole edes tietoinen lehden volyymista.

Uudessa standardiehdotuksessa ehdotetaan, että volyymi olisi vapaaehtoinen ja että se ilmoitettaisiin korostamalla (boldilla). Silloin merkintä olisi: Lehden nimi 121, 12, 1317 – 25. Tästä ei ole kuitenkaan mitään kansallista suositusta eikä edes JAMKin ohjetta.

 

STT:n uutinen sanomalehden nettisivuilla

Miten merkitsen alla olevan linkin uutisen lähteeksi opinnäytetyöhöni? Kyseessähän on Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistu STT:n uutinen. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuluttajavirastolta-aloite-puhelinmyynnin-saatelyyn/975690

Tässä versioni:

Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja. 2011. Keskisuomalainen. Viitattu 2.4.2012. http://ksml.fi, uutiset, kotimaa, kuluttajavirastolta aloite puhelinmyynnin saatelyyn.

Internetosoite pitää ilmeisesti myös tehdä hyperlinkiksi (näkyy sinisenä ja avautuu linkki).

Ja toinen kysymys kuuluu: tuleeko kyseinen nettisivuston lähdemerkintä merkitä varsinaisessa asiayhteydessä viitattuna kappaleen lopussa samanlaisena kuin lähdeluettelossakin?

Vastaus ekaan kysymykseen:

Lähdemerkintäsi on ok. Täsmentäisin vain julkaisupäivää, joka näkyy artikkelin alussa: Keskisuomalainen 10.11.2011.

Voit laittaa nettiosoitteen joko polkuna tai suorana linkkinä, varsinkin kun se ei näytä olevan älyttömän pitkä.

Hyperlinkki on ok, mutta ei ole pakollinen. Se on lukijaystävällinen ainakin silloin, kun oppari julkaistaan verkossa.

Vastaus tokaan kysymykseen:

Joo, tekstiviite on merkittävä samalla tavalla kuin miten lähdemerkintä alkaa lähdeluettelossa. Tässä tapauksessa lähdemerkinnän eka tieto on artikkelin nimi, joten se tulee tekstiviitteeseen: (Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja 2011).

Jos nimi vaikuttaa pitkältä, sen voi katkaista tekstiviitteessä (ei lähdeluettelossa) ja laittaa kolme pistettä. Huomasin tällaisen toimintatavan myös parhaillaan lausuntokierroksella olevassa standardiehdotuksessa, joka käsittelee lähde- ja tekstiviitteiden merkitsemistä. Mutta tässä tapauksessa artikkelin nimi on vielä ihan siedettävä, varsinkin jos viittaat siihen vain kerran tai pari. Mutta joissakin (lääke)tieteellisissä artikkeleissa nimi voi olla pitkä kuin nälkävuosi. Ja tekijöitäkin toistakymmentä…

Kirjalla on sekä tekijä että toimittaja

Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”.

Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä?

Vastaus:
Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu sisällöstä, aloitetaan sillä. Mertanen on toimittanut julkaisun, esimerkiksi tarkistanut, että kirjoitustyyli pysyy samana kirjan kaikissa luvuissa ja mahdollisesti myös kielenhuoltanut julkaisun. Tsekkasin Janetista julkaisuvuoden, kustannuspaikan ja kustantajan.

Ilmarinen, J. 2005. Työtoveri toista sukupolvea. Toim. V. Mertanen. Helsinki : Työterveyslaitos.

Tekstissä lähde ilmoitetaan tekijä + julkaisuvuosi, sivut -tyyliin:

Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (Ilmarinen 2005, sivut).

Blogin lähdemerkintä

Miten tulee blogin lähdemerkintä: Blogi Asiakkuudenhallinnasta, http://asiakkuudenhallinta.blogspot.com , vuodelta 2008.

Vastaus:
Oletan, että viittaat yhteen blogikirjoitukseen etkä koko blogiin. Silloin lähdemerkintä tulee tavanomaiseen tapaan:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Kirjoituksen otsikko. Kirjoitus Asiakkuudenhallinta-blogissa pp.kk.2008. Viitattu 5.3.2012. Nettiosoite.

Joissakin harvoissa tapauksissa on järkevää viitata koko blogiin, kuten vaikkapa kertoessaan tietyn aihepiirin blogien olemassaolosta. Silloin viitataan koko blogiin:

Kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain. 2008. Asiakkuudenhallinta-blogi. Viitattu 5.3.2012. http://asiakkakkuudenhallinta.blogspot.com.

Tämä viimeksi mainitsemani merkintä on kuitenkin poikkeus, ei sääntö.

Lehtiportaalin kautta lehteen: lähdemerkintä

Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?

Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.

Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:

Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.

Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.

Pilkut, pisteet ja viivat

Onko tämä lähde merkitty oikein?

Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf

Vastaus:
Itse ilmoittaisin hieman eri tavalla. Mutta ihan hyvin lukija tuostakin selvän saa.

Lähdemerkinnässä eri tiedot ilmoitetaan ikään kuin omina virkkeinään (piste välissä). Näin olen ymmärtänyt standardeja tutkaillessani.

JAMKissa lähdemerkinnän toisena tietona on aina julkaisuvuosi. Nyt sen tiedon tilalla on alaotsikko/alanimeke/alarivi.

Kaksoispiste (tai ajatusviiva) auttaa tässä:

Palvelut 2020: osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Palvelut 2020 – osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Tekstiviitteestä tulee tällöin aika pitkä.

Hyväksyisin tuon kuvailevan tai tarkentavan alaotsikon myös toisella tavalla ilmoitettuna, eli huomautuksena/täsmennyksenä:

Palvelut 2020. 2006. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Jottei nämä pisteytykset ja pilkutukset olisi liian helppoja, katsoin juuri Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008) esimerkkejä lähdemerkinnöistä. Niissä eri tietojen välillä voi olla piste, kaksoispiste, pilkku tai ihan vaan tyhjä välilyönti. Apua!

Tilastokeskuksen vai JAMKin lähdemerkintä?

Tilastokeskus on sivustolla määritellyt, että lähde pitäisi ilmoittaa eri tavalla JAMK:n ohjeisiin verrattuna. Kumpi pätee?

Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-196X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.

Vastaus:
JAMKissa käytetään JAMKin ohjetta.

Tilastokeskuksen ohje taitaa olla täysin standardin mukainen. JAMKissa merkintää on yksinkertaistettu. Olemme jättäneet ohjeestamme pois kaikki standardissa vaaditut hakasulkeet, väkäset, saatavuutta kertovat lisäsanat, ISBN:t ja ISSN:t. Lukija löytää julkaisun ilman niitäkin, eikä opiskelijaa rasiteta niin paljon. Yksinkertaistetussakin lähdemerkinnässä voi olla joskus ihan tarpeeksi opeteltavaa.

JAMKin ohjeen mukainen merkintä:

Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: 13.2.2012. Http://www.stat.fi/til/aop/2010/index.html.

Kun kopsaan tuon www-osoitteen selaimen osoiteriville ja klikkaan, pääsen sivulle, jossa on monia linkkejä. Sivulla näyttää olevan tilasto ja sen useat liitteet. Halutessaan voi ilmoittaa lähteenä vain tietyn liitteen, jos se vaikuttaa mielekkäämmältä omassa opparissa.

ISBN = International Standard Book Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html)

ISSN = International Standard Serial Number (ks. lisätietoja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/issn.html)

Turpeisen väikkärin lähdemerkintä

Miten Veijo Turpeisen väitöskirjaa koskeva lähdemerkintä tehdään? Onko oikein? Nimittäin tuo Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, mutta kun se on ilmeisesti julkaissut tämän teoksen? Vai pitäisikö se jättää pois?

Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vastaus:
Totta on, että opinnäytteiden lähdemerkinnöissä on joskus säätämistä. Niin tässäkin tapauksessa, kuten itsekin havaitsit. Kyseessä on Jyväskylän yliopistossa tehty väitöskirja, joka on julkaistu JAMKin julkaisuna. Onkin varminta kertoa kumpikin asia lähdemerkinnässä.

Turpeinen, V. 2009. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, aikuiskasvatustiede.

Hauska yksityiskohta:
Julkaisun voi kuunnella äänikirjana verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814682

Painostietojen lyhenteitä

Miten ilmaistaan ”4. uudistetun painoksen 1. lisäpainos”?

Vastaus:
Painostiedot ilmoitetaan siinä muodossa, miten ne ovat julkaisussa. Siten tuo pitkä rimpssu on ihan oikein.

Toisaalta sanat kehotetaan lyhentämään virallisin lyhentein. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#P. Siellä on painoksen lyhenne. Lisää lyhenteitä on joissakin standardeissa.

Katsoin vinkkiä lyhentämisestä standardista SFS5342:
4. uud. p.; 1. lis.p.

Itselleni tuo merkintä näyttää koukeroiselta, ja puolipiste usein sekoittaa (kuultu opiskelijoilta). Jos en olisi tsekannut tuota standardia, olisin ilmoittanut painostiedon näin: 4. uud. p., 1. lisäp.

Ja kappas! Kun vähän viiletin netissä, sain selville, että hyvin monissa tietokannoissa lyhenne on nimenomaan lisäp. eikä lis.p. Ja esimerkiksi Aaltoyliopisto ohjeistaa lisäp.-lyhenteeseen.

Voit siis käyttää joko pitkää painostietojen esitystapaa, tai sitten lyhentää sen esimerkiksi jommalla kummalla tavalla, jotka on tässä kerrottu.

Huom! Tässä ei ollut kyse 1. painoksesta, vaan 4. uudistetusta painoksesta. Jos lähde olisi ollut 1. painos, painostietoa ei olisi ilmoitettu, sillä 1. painos on oletus, jollei muuta ole kerrottu.

Huom2! Käytä arabialaisia numeroita (eli näitä tavallisia 1, 2, 3 jne.), älä roomalaisia (I, II, III jne.).

Artikkeli Elsevier-tietokannassa

Kirjataanko lähdemerkintä näin:

1) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42.

vai

2) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42. Viitattu 15.8.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier.

Vastaus:
Oikea vastaus on 2).

Avoimessa netissä on artikkelista vain tiivistelmä nähtävillä. Koko artikkeli on vain Elsevier-tietokannassa. (Johon toki pääsee googlettamalla, jos on jo valmiiksi JAMKin tai JY:n verkossa.)

Lisäksi noiden etunimien kirjainten väliin tulee mielestäni tyhjä väli: Lowe, D. E. Artikkeleissa näyttää olevan etunimien alkukirjaimet miten milloinkin.

Säilytänkö hyperlinkit?

Pitääkö lähdeluettelon internetsivujen hyperlinkit poistaa vai säilyttää?

Vastaus:
Peukutan säilyttämisen puolesta. Koska opparit julkaistaan verkossa, hyperlinkeistä on hyötyä netissä touhutessa.

Ei tietoa lehden numerosta

Onko näihin artikkelitietokantoihin viittaamiseen olemassa tarkempaa ohjetta kuin opinnäytetyön raportointiohje tai pikaohje opinnäytetyön lähdeviittausten tekoon?

Tässä esimerkki yhdestä lähdeviitteestä, jota olen miettinyt: Artikkeli kirjaston ABI Inform tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa (ei sanottu lehden numeroa, vain Feb 2006), sivuilla 43: (ei sanottu artikkelin tekijöitä) SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee benefits magazine, 43. Viitattu 16.1.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Tänne pitäisi viitata: http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/224692510/1344C0EF419697B6763/1?accountid=11773

Vastaus:
Raportointiohjeen ja pikaohjeen lisäksi tarkempia ohjeita ei JAMKissa ole, paitsi tästä Oppariblogista saattaa jotain täsmennyksiä löytää. Erittäin yksityiskohtaisia ohjeita on standardeissa.

Kun teen Abi Informissa tarkennetun haun (advanced search) hakulauseella ”employee benefits” AND ”think inside the box” ja rastitan full-text-vaihtoehdon, pääsen artikkelin tiivistelmään, tekstiin ja indeksitietoihin.

Artikkelin alussa on tietoja:
SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box
Employee Benefits (Feb 2006): 43.

Näiden perusteella lähdeviite on helppo tehdä. Henkilötekijää ei ole, joten aloita artikkelin nimellä. Suosittelen artikkelin indeksitiedoissa ilmoitetun nettiosoitteen sijasta käyttämään Nelli-portaalin kautta kulkevaa polkua – kuten olet tehnytkin. Lukija näkee siitä, että artikkeliin ei pääse googlettamalla (paitsi jos olet JAMKin tai muun sellaisen korkeakoulun verkossa, joka on maksanut Abi Informin lisenssin). Copy-pastella tiedot siirtyvät näppärästi lähdemerkinnäksi:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee Benefits, Feb 2006, 43. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Annoin lähdemerkinnässä olla tietokannassa ilmoitetun tiedon ”Feb 2006”. En muuntanut sitä numeroksi. Lehti voi ilmestyä viikoittain, kerran kuukaudessa tai vaikka neljännesvuosittain. Opparintekijän ei tarvitse kaivaa esiin sitä tietoa. Tietokannassa lehden erottaa muista vuonna 2006 ilmestyneistä Employee Benefits -lehdistä nimenomaan tiedolla Feb 2006 (vuosikertoihin pääsee klikkaamalla linkkiä Employee Benefits). Hyväksyisin myös pelkän Feb tyyliin ”Empoyee Benefits, Feb, 43.”

Lehti näyttää koostuvan erilaisista pikkuartikkeleista. Kyseisessä Feb 2006 -numerossa on sivulla 43 ainakin kolme eri juttua.

Tietokannan cite-toiminto

Joskus tietokannan cite-toiminnolla saa hyvän pohjan lähdemerkinnän tekoon. Koska ABIssa cite-toiminto sattui olemaan poissa päältä, kokeilin lähettää artikkelin sähköpostiini. Samalla näin, miten tietokanta itse muodostaa lähdemerkinnän kyseisestä artikkelista. Eka merkintä on APAn 6th edition -viitesysteemin mukaan ja toka MLA 7th editionin mukainen:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. (2006). Employee Benefits, (13668722), 43-43. Retrieved from http://search.proquest.com/docview/224692510?accountid=11773

”SUGGESTION SCHEMES: Think Inside the Box.” Employee Benefits.13668722 (2006): 43-. ABI/INFORM Complete. Web. 23 Jan. 2012.

Nämä eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia merkintöjä, mutta paljon samankaltaisuutta on. Kummassakaan ei tosin ole tietoa lehden numerosta (Feb 2006).  Mikä on kummallista, koska se kuitenkin ilmoitetaan varsinaisen artikkelin yhteydessä!

Nettikaupan tuotekuva

Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa?

Lähdeluettelossa:
Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet.

Tekstissä:
KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.)

Vastaus:
Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain pientä säätöä.

Koska henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä tai sivun otsikolla. On hyvä kertoa myös lisätietoja siitä, millainen kuva on kyseessä ja minkä organisaation sivuilla se on:

Suoja-allas tynnyreille. 2010. Tuotekuva Suomen Teollisuustarviketukun internetsivuilla. Viitattu 11.11.2011. Http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html.

Nettiosoite vie suoraan tuotekuvaukseen ja on aika lyhytkin, silloin polkua ei tarvita.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Suoja-allas tynnyreille 2010).

Tekstiviite saattaa nyt näyttää vähän hassulta kuvioselosteessasi/kuvatekstissäsi. Voit yrittää muotoilla sitä jollain pikkumuutoksella, esimerkiksi ”Suoja-allas kahdelle 200 litran tynnyrille (Suoja-allas tynnyreille 2010)”

Kuvan tekijänoikeuksista:

Osasin antaa suosituksen lähdemerkinnästä, mutta olin epävarma kuvan tekijänoikeuksista. Tutkin ensin vastauksia Tarmo Toikkasen ylläpitämältä Opettajan tekijänoikeusopas -sivustolta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/.

Pyysin varmuuden vuoksi neuvoja JAMKin juristilta Annukka Akselinilta. Hänen ohjeensa kuuluu: ”Tuotekuvaa ei voi mieltää ns. kuvasitaatiksikaan. Korrektia olisi pyytää lupa tuotekuvan käytölle”. Lisäksi on muistettava normaalit lähdemerkinnät.

En tiedä missä sävyssä tuote opparissasi esitellään. Luulen, että käytät kuvaa jonkun asian kehittämisessä. Silloin tekijältä varmaankin saa helposti luvan. Lupaa voi olla vaikeampi saada, jos arvostelee tuotetta negatiivisesti (tai yritys voi tällöin edellyttää salaista opparia). …Josta aiheesta voisimme siirtyä käsittelemään tieteellisen tiedon autonomiaa, rehellisyyttä ja puolueettomuutta, mutta jääköön se toiseen kertaan…

Ongelma vaan on, että en löydä kuvasta tekijän tietoja 🙁  Sinun on varmaankin otettava yhteys tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Lue lisää:

Kuvien käyttö opinnäytetyössä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/05/kuvien-kaytto-opinnaytetyossa/

Verkosta löydettyjen valokuvien käytöstä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/01/voinko-kayttaa-verkosta-loytamiani-valokuvia-diaesityksieni-kuvituksessa/

Kuvasitaattioikeudesta, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/11/kuvasitaatiin-vedoten-voi-opetusmateriaaliin-ottaa-verkosta-kuvia/

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
”Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

 

Edit 8.2.2018, vastaus:

Käyttäisin sulkujen tilalla nyt hakasulkeita sen vuoksi, että myös englanninkielisessä raportointiohjeessa käytetään hakasulkeita silloin, kun julkaisun nimi käännetään lähdeviitteessä suomesta enkuksi:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Alkuperäinen vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: ”Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.

Abitreenien videon lähdemerkintä

Miten ilmoitan tällaisen lähteen (ei ole ajankohtaa tai vuotta?):

Tunneälyn kehittäminen | Abitreenit | yle.fi Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi

Vastaus:
Haahuilin YLEn sivustolla ja yritin selvittää, kerrotaanko Abitreenien tekijätietoja tai julkaisuaikoja missään. En löytänyt vastausta tarpeeksi nopeasti, joten ainakaan kovin selvästi ne eivät esillä olleet.

Abitreeneihin pääsee montaakin reittiä YLEn sivustolla. Lähdemerkintä voi siis olla erilainen, vaikka lopputulos on sama. Pari tapaa tehdä lähdeviite:

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivuston Abitreeneissä. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen.Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

TAI

Tunneälyn kehittäminen. n.d. Video YLE.fi-sivustolla. Lukion Terveystieto-kurssi, osio Terveyden perusteet, Abitreenit. Kertojana psykoterapeutti Mika Saarinen. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.

n.d. = no date = julkaisuaikaa ei tiedetä

Kun kirjoitin merkintöjä, mieleeni tuli, että julkaisuaika kerrotaan usein videon lopputeksteissä. Mutta kun yritin mennä videota katsomaan, niin eikös se ollut juntturassa! Ei tullut näkyviin, vaikka linkkiteksti kyllä näkyi normisti.

Lähetin YLElle toiveen, että julkaisuaika näkyisi vähintäänkin videoihin vievien linkkien yhteydessä.

 

YLEn vastaus (kiitos, YLE!) 18.11.11:

”Kiitos palautteestasi!

Julkaisuaikatieto on olemassa, mutta sitä ei nykyisellä sivustolla ole
esitetty käyttäjälle. Huomioimme kommenttinne ja pyrimme lisäämään tiedon
jatkossa sivuston materiaaleihin. ”

Pomolta saadut lehtiartikkelit

Miten ilmoitan lähdeluettelossa, jos olen saanut aineistoa (erilaisia lehtiartikkeleita) suoraan ”pomoltani”,  joka on opinnäytetyön toimeksiantaja?

Vastaus:
Pomosta ei tarvitse kertoa tässä tapauksessa mitään 😉 Ilmoita lehtiartikkelit ihan tavalliseen tapaan:
Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi ja numero/päivämäärä, sivut.

Raportointiohjeessa ovat mm. nämä esimerkit:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Suomenkielinen lähde enkunkielisessä opparissa

Kirjoitan opparia englanniksi ja mietin, että jos käytän lähteenä suomalaista kirjallisuutta niin miten sen ilmoitan lähdeluettelossa. Eli onko ongelmaa jos olen kääntänyt tekstin englanniksi? Ja pitääkö minun jotenkin erikseen ilmoittaa, että alkuperäinen teksti on suomeksi? Entä kuvailulehtinen teenkö sen suomeksi ja englanniksi?

Vastaus:
Ei ole ongelmaa, vaikka käännät tekstin englanniksi. Opiskelijat referoivat päivittäin englanninkielistä kirjallisuutta suomenkielisissä oppareissaan. Miksipä sitten eivät suomenkielistä kirjallisuutta enkunkielisissä oppareissaan?

Lähdeviitteestä lukija ymmärtää, että kyseessä on suomenkielinen julkaisu. Jos haluat kääntää julkaisun nimen lähdeluettelossa se on täysin hyväksyttyä. Jos käännät sen, voit tehdä kuten tässä enkunkielisen raportointiohjeen esimerkissä:

Karjalainen, H. 2009. Jämsäläinen kylmägeeli viilentää ympäri Eurooppaa. (Ice gel from Jämsä cools Europe.) Keskisuomalainen 3 March 2009. Accessed on 15 April 2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli Portal, Keskisuomalainen Archive.

Jos opiskelet enkunkielisessä koulutusohjelmassa, enkunkielinen kuvailulehti on pakollinen. Useat koulutusohjelmat vaativat myös, että ainakin suomenkieliset opiskelijat tekevät suomenkielisenkin kuvailulehden. Suosittelen, että myös sinä teet sen. Silloin suomenkieliset tiedonhakijat löytävät työsi helpommin, jos ovat kiinnostuneita samasta aihepiiristä.

Maksulliset tietokannat ja Google-haku

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi ”customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the
Viittausten määrä 1205
Aiheeseen liittyviä artikkeleitaKaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin ”Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä ”Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti ”customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)

Miksi Nelli-portaali ilmoitetaan lähdemerkinnässä?

Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

 

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Kun en tiedä julkaisuaikaa

Kysymys (henkilö1): En tiedä, milloin nettisivu on julkaistu. Mitä teen?

Kysymys 2 (henkilö2): Miksi n.d. kirjoitetaan pienellä eikä isolla?

Vastaus: Kun et tiedä julkaisuaikaa, käytä sovittua lyhennettä ”n.d.” eli no date.

Kyseinen lyhenne taidetaan kirjoittaa aina pienellä. Ilmeisesti kyse on vakiintuneesta tavasta.

Katso American Psychological Assosiationin eli APA:n mukainen lähdemerkintäesimerkki:

Heuristic. (n.d.). In Merriam-Webster’s online dictionary (11th ed.). Retrieved from http://www.m-w.com/dictionary/heuristic

Huom! JAMKissa niitä ei käytetä sulkuja lähdemerkinnässä, koska pyritään mahdollisimman mahdollisimman yksinkertaiseen merkintätapaan. Eikä kursiivia (italics) käytetä.

Edellinen esimerkki löytyy osoitteesta http://www.apastyle.org/learn/faqs/cite-website-material.aspx.

 

Lisäys 3.9.2012 / SP: Ohjeistus muuttumassa, lue blogikirjoitus 3.9.2012.

Tekijät järjestykseen

Ilmoitanko lähteen kirjoittajat samassa järjestyksessä kuin julkaisussa?

Vastaus: Kyllä.

Joskus kirjoittajat eivät näytä olevan (sukunimen mukaisessa) aakkosjärjestyksessä kirjan kannessa tai nimiölehdellä. Syynä on yleensä se, että ensimmäiseksi ilmoitettu on tehnyt eniten hommia kirjan kirjoittamisessa.

Julkaisun referointi peräkkäisissä kappaleissa

Jos jostain lähdemateriaalista on tekstiä vaikkapa kolmen kappaleen verran, niin laitetaanko lähdeviite jokaisen kappaleen perään vaiko sen viimeisen kappaleen?

Vastaus:

Oletan, että et tarkoita suoraa lainausta (sitaatti), vaan referoit jotain kirjaa tai artikkelia yhtäjaksoisesti kolmessa peräkkäisessä tekstikappaleessasi.

Ilmoita lähde jokaisessa kappaleessa. Muuten lukija luulee, että kerrot on omia ajatuksiasi.

Jos kyseessä on vain yksi ja sama lähde, voit käyttää lyhennettä ”mts.” eli ”mainitun teoksen sivulla”. Jos lähde on esimerkiksi nettilähde, jossa ei ole sivunumerointia, voit käyttää lyhennettä ”mt.” eli ”mainittu teos”. Lyhenteet ovat Kielikeskuksen lyhenneluettelossa (ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149).

Esimerkiksi näin:

Tästä alkaa ensimmäinen tekstikappale. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Perttula 2011, 9.)

Tästä alkaa toinen tekstikappale. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Jne. (Mts. 31 – 32.)

Kirjapaino vai kustantaja?

Vastaus: Kustantaja ja kustannuspaikka. EI: kirjapaino ja sen sijaintipaikka.

Kustannuspaikka merkitään siinä muodossa kuin se on lähteessä. Jos paikkoja on useita, ilmoitetaan korostetuin. Jos kustannuspaikat näyttävät samanarvoisilta, ilmoitetaan ekana oleva paikka. Halutessa kaikki voi ilmoittaa!

Nettilähteistä julkaisupaikan voidaan jättää pois, jos sitä ei voi päätellä mistään.

Kustantajan ja kustannuspaikan (Helsinki: Edita) lisäksi ilmoitetaan yleensä myös julkaisijan tietoja:

Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö (julkaisija). Helsinki: Edita

TAI

Julk. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki: Edita.

TAI

Julk. OKM. Helsinki: Edita.

Virallisia tai muuten vakiintuneita lyhenteitä (OKM, WSOY,..) saa vapaasti käyttää. Lyhenteitä on Kotuksen sivuilla (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149).

”Oy”, ”ja kumppanit” tai muita vastaavia ilmaisuja ei ilmoiteta, vertaa:

Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy.

Eka on standardinmukaisempi merkintä.

css.php