Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: toimittajat

Toimitettu kirja: Kuka mitäkin on kirjoittanut?

Käytämme Sirpa Taskisen toimittamaa ja Stakesin kustantamaa kirjaa Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen vuodelta 2008. Kirjan esipuheessa kerrotaan kirjan kirjoittamiseen osallistuneet ja kerrotaan, kuka on mihinkin aiheeseen eniten panostanut, mutta missään ei eri lukujen kirjoittajia kerrota suoraan. Merkitäänkö kirja lähdeluetteloon niin, että Taskinen on sen kirjoittaja vai aloitetaanko kirjan nimellä?

Vastaus:

En saa kirjaa käsiini juuri nyt, joten en pääse itse tarkistamaan, miltä esipuhe näyttää.

Taskinen on toimittanut (editoinut) kirjan niin, että se näyttää yhtenäiseltä huolimatta siitä, että kirjoittajia on useita. Hänellä ei kuitenkaan ole tekijänoikeutta muiden kirjoittamiin teksteihin.

Jos ei ole selvää, kuka mitäkin on kirjoittanut, lähdeviite on ehkä järkevintä aloittaa kirjan nimellä:

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. 2008. Lisäp. Helsinki: Stakes.

Alaluvuillakin kirjoittajia

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.

Mahdollisimman suora sanajärjestys

Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

 

 

 

 

 

 

 

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology

Kirjoitan opinnäytetyötäni, ja jäin pohtimaan erästä lähdemerkintää.

Olen siis käyttänyt kirjaa, jolla ei ole tiettyä kirjoittajaa, mutta toimittaja on ilmoitettu kannessa (eli Edmonds, K.). Olen ottanut tietoa eräästä kirjan kappaleesta, jonka kirjoittajaksi on kappaleen alussa ilmoitettu Kennedy, S. ja Koninckx, P. Kuinka teen lähdeviitteen? nyt olen käyttänyt tätä tapaa:

(Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology 2008, 434)

.. eli kirjan nimeä, vuosilukua sekä sivunumeroa. Lähdeluettelossa olen merkinnyt kirjan seuraavasti:

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 2008. Toim. Edmonds, K. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd.

Onko tama viittaustapa ok, vai tulisiko lähdeviite tekstiin tai lähdeluetteloon tehdä jollakin toisella tavalla?

Vastaus:

Janet-tietokannasta näen, että kirjasta on uudempi versio Ebrary-palvelussa, vuodelta 2012. Sitä kannattaa tietty käyttää. Näyttää olevan 8th edition

Kirjaston tietokannassa näyttää kustantajana/julkaisijan olevan Wiley-Blackwell, mutta kirjan nimiölehdellä ilmoitetaan ”Publisher: John Wiley & Sons”. Kumpikin siis käy, koska on noin epämääräistä. Ltd-lyhenteet voi jättää pois.

Tuo Dewhurst on ilmeisesti ollut alkuperäinen textbookin kokoaja. Sen vuoksi hänen nimensä mainitaan monessakin kohtaa tiedoissa.

Aloita henkilötekijöiden nimillä

Toimitettujen teosten toimittajat (editors, contributors) yhtenäistävät kirjan eri lukujen tekstit, mutta heillä ei ole tekijänoikeuksia kunkin kappaleen/luvun teksteihin.

Jos toimitetun teoksen kappaleilla/luvuilla on omat kirjoittajansa, kuten yleensä on, heillä on tekijänoikeudet omaan kirjoitukseensa. Silloin aloitetaan heidän nimillään.

Chapter 49 näyttäisi olevan kyseinen luku. Sisällysluettelostakin voi havaita, että Kennedy, S. ja Koninckx, P. ilmoitetaan pääluvun 49 kirjoittajina.

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Toim. D. K. Edmonds. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Itse tykkään lähdeviitteestä ilman tuota toimittaja-tietoa. Se ei nimittäin ole pakollinen:

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Kyseinen kirja löytyy JAMKin kirjaston ostamasta Ebrary-palvelusta, joten se kannattaa kertoa. Osaavat lukijat paremmin löytää halutessaan lähteen luokse. Ebraryssa kirjat voivat tulla ja mennä, viitattu-päivämäärä on siten mitä aiheellisin.

Rintasyöpä-esitteen tekijät

Miten tällaiseen sähköiseen oppaaseen viitataan? http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/667b34d0820caf3beab0a98bd4ba451e/1425987282/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Onko näin:

Joensuu, H. & Rosenberg-Ryhänen 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. Rintasyöpä ja sen hoito, Sairauden vaikutukset elämään, Seksuaalisuus ja parisuhde. Julkaisu: Suomen syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa. Viitattu 13.1.2015. http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf

Vastaus:

Esitteen alussa on tällainen faktapläjäys:
Toimitus: Leena Rosenberg-Ryhänen (Sulevi Pellisen tekstin pohjalta),
Asiantuntijat: Syöpätautien ja sädehoidon professori Heikki Joensuu, HYKS ja Helsingin yliopisto ja Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, seksologi
Kuvitus: Bosse Österberg
Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry yhteistyössä Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki ry:n kanssa
Paino: Redfina Oy, 2014
3. uudistettu painos

Onpa hämmentävää! Kuka ihmeen Sulevi Pellinen on tehnyt tekstin, jota Leena Rosenberg-Ryhänen on muokkaillut. Eikö hän oikeastaan ole kirjoittaja? Kustannuspaikkaa ei kerrota, joten sitä ei tarvitse lähdeviitteeseen merkitä.

Mutta opiskelijan ei kannata liikaa säätää lähdemerkintöjä, jos lähde ei ole yksiselitteinen.

Sinun lähdeviitteesi on täysin ymmärrettävä ja perustuu esitteen antamaan informaatioon. Se on kelvollinen. Painostiedon voi tietty lisätä, kun se noinkin selvästi on esitteessä 🙂

Monta erilaista tekijä-roolia

Hyväksyisin lähdeviitteeksi jopa tämän:

Rintasyöpäpotilaan opas: rintasyöpä ja sen hoito, sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuus ja parisuhde. 2014. 3. uud. p. Suomen syöpäpotilaat ja Syöpäklinikoiden ja syöpätutkimuksen tuki. Viitattu 13.1.2015. Http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/Bin/3fc01939455f1134d6a153db9fbffb2d/1421152304/application/pdf/28632/Rintasyopa_2014.pdf.

Tätä viimeisintä ratkaisua perustelen tällä lähdeviite-standardin ohjeella (5.4.3 Tietolähteen nimen käyttö):

Joissakin tapauksissa merkitään ensimmäiseksi tietolähteen nimi tekijän nimen sijaan. Tällaisia ovat tietosanakirjat ja muut samantyyppiset aineistot sekä tietolähteet, jotka ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena. Viitataessa tietolähteisiin, joilla on useita tekijöitä, voidaan mainita tietolähteen nimi tai sarjan nimi ensin ensin.

Lisäksi kohdassa 15.6.1 todetaan:

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.

Kirjan toimittajaa ei saa selville

Minulla on kokoomateos,: Tukihenkilöopas, jossa jokaisella artikkelilla on oma kirjoittajansa mainittu, mutta en ota selvää, kuka on kirjan toimittanut. Lopussa on mainittu vain kaikkien kirjan kirjoittajien nimet. Kirjaston haku ilmoittaa, että tekijä on Timo Helenius (yksi kirjoittajista).

Olen tällä hetkellä viitannut teokseen näin:

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva ry.

Vastaus:
Kirjan toimittajaa, joka on vain editoinut eri kirjoittajien tekstit samannäköiseksi, ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Standardissa kirjan editoija-toimittajia pidetään ns. muina tekijöinä.

Kustantajan ry:tä ei tarvitse ilmoittaa, pelkkä Sylva riittää.

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Toimitettu teos – luvuilla ei ole tekijöitä

Löytyykö oppariblogista esimerkkiä tästä: toimitettu teos, jonka luvuilla ei ole tekijöitä?

Yrityksen perustamisopas. 2010. Toim. T. Holopainen. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. (toim.). 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.

Vastaus:
Kaikki ehdotuksesi ovat lähdemerkintä-standardin (SFS 5989) mukaisia merkintöjä. Kaksi ekaa merkintätapaa on JAMKin ohjeen mukaisia.

Lähdemerkintä-standardissa lausutaan, sivulla 9, kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta.”

Tätä ohjetta noudatamme. Laitamme toimitetun teoksen toimittajan nimen vasta lähteen nimen jälkeen. Eikä se ole edes pakollista, toimittajan nimi voidaan ilmoittaa, jos sillä on merkitystä lähdeviitteessä. Muuten sen voi huoletta jättää pois.

Miksi tuo viimeinenkin lähdeviite sitten on lähdemerkintä-standardin mukainen?

Sen vuoksi, että standardi on mielestäni epäjohdonmukainen. Standardin kohdassa 5.1 kerrotaan, että tekijöiksi merkintään ne henkilöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

Sitten on pitkä lista eri rooleissa olevia toimijoita, joista osa selvästikään ei ole vastuussa lähteen sisällöstä! Tässä roolilistassa on mukana myös toimittaja. Standardin esimerkkejä:

BRITTEN, Benjamin. Eight folk song arrangements for high voice and harp. Osian Ellis. (ed) London: Faber Music, 1980.
AYMARD, Maurice. (ed) Dutch capitalism and world capitalism. In: Studies in Modern Capitalism. New York: Cambridge University Press, 1982, pp. 78-96.

Huom! Nämä esimerkit eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia. Ne eivät ole noudattamamme nimi-vuosijärjestelmän mukaisia, ja typografiakin on erilaista (sukunimi tikkukirjaimilla). Välimerkitys näyttää oudohkolta ed-lyhenteen lähettyvillä.

Kummallista on myös se, että nämä(kin) standardin esimerkit ovat aika vanhoja, vaikka standardi julkaistiin syksyllä 2012.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Sikinsokin kirjoittajat ja toimittajat

Miten lähdeviite tähän julkaisuun tehdään: Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Vastaus:

Tässä hämmentävintä on kannessa oleva tieto:

Hurtig, L. (toim.) & Kontiokoski, P. & Pälli, P. (toim.) & Rekilä, K. (toim.) & Välimäki, I.

Ikään kuin nuo Kontiokoski ja Välimäki olisivat olleet tekijöitä ja muut kolme julkaisun toimittajia. Olisi kuitenkin hassua aloittaa lähdeviite Kontiokosken ja Välimäen nimillä, kun eivät edes ole tuossa nimilistassa ensimmäisinä.

Lähdeviitteen näkökulmasta katsottuna toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä eli toissijaisia tekijöitä, joita ei tarvitse lähdeviitteessä ilmoittaa. Heidät saa kuitenkin ilmoittaa halutessaan. Silloin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Esipuheessa kaikki henkilötekijät haluavat näköjään piiloutua työryhmäksi. Silloinkin lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä.

Tekisin tässä sellaisen ratkaisun, että lähdeviite näin sekavaan julkaisuun voidaan aloittaa lähteen nimellä. Lukija löytää vaikka mahdollisia tekijöitä ei ilmoitetakaan:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla – laadullisen ennakoinnin selvitystyö. 2013. Selvitys  30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tämänkin voi halutessaan tehdä tekstiviite-ystävällisemmäksi näin:

Monipalvelut kiinteistö- ja kotityöpalvelualalla. 2013. Laadullisen ennakoinnin selvitystyö 30.6.2013 Opetushallitukselle. Rovaniemi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.2.3014. Http://www.opetushallitus.fi/download/152278_Monipalvelut_kiinteisto-_ja_kotityopalvelualalla_loppuraportti.pdf.

Tekijäksi Anon?

Jos artikkelilla ei ole tekijää, merkitäänkö tekijäksi Anon? Esim. näin:

Anon. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014.

Vastaus:

Ei merkitä. Jos noita Anon-alkuisia lähteitä olisi paljon lähdeluettelossa, tekstiviitteetkin olisivat aika Anon-pitoisia (Anon 2014; Anon 2012).

JAMKissa siis näin: Jos artikkelilla ei ole henkilötekijää, lähdemerkintä alkaa artikkelin nimellä.

Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. 2014.  Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Paitsi, että kun etsin tuon artikkelin netistä, huomaan, että sen toimittaja (journalisti) kerrotaan artikkelin lopussa. Lähdemerkintä tuleekin näin:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

Itse lisäisin lähdeviitteeseen tiedon alkuperäislähteestä:

Vierula H. 2014. Koulutukseen on panostettava vaikeinakin aikoina. Potilaan lääkärilehti 2.1.2014. Artikkeli julk. alunperin Lääkärilehdessä 50–52/13. Viitattu 16.1.2014. Http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/koulutukseen-on-panostettava-vaikeinakin-aikoina/.

 

 

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet:

Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita.

Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan, että miten laitamme viittaukset kyseisiin lähteisiin? Kyseessä kuitenkin saman kirjoittajan tekemät tekstit samassa teoksessa ja kyseessä sama vuosi… Onko mitään keinoa erottaa niitä toisistaan vai voidaan laittaa molempiin teksteihin (Raussi-Lehto 2006, sivut), vaikka ne lähdeluettelossa ovat kaksi eri lähdettä?

Vastaus:
Lähdeviitestandardi, kohta A2.1, sanoo näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja sama julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne.), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Jos kyseessä on kokoomateos, on hyvä ilmoittaa myös, millä sivuilla kyseisen tekijän teksti (luku, artikkeli) on.

Siis näin:

Raussi-Lehto, E. 2006a. Syntymän hoito. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 206 – 268.

Raussi-Lehto, E. 2006b. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Julkaisussa: Kätilötyö. Helsinki: Edita, 363 – 366.

Muutin lähteiden järjestystä. Kirjastoihmiset ovat niin piintyneitä aakkosjärjestykseen 😉

Lyhensin myös vähän lähdemerkintöjä. Toimittajat (tekstin editoijat) saavat toki olla mukana, se on täysin sallittua ja monella alalla käytössä. Mutta pakko niitä ei ole siihen ängetä, koska ovat toissijaisia tekijöitä. Mielestäni monet lähdeviitteet ovat helpommin ymmärrettäviä, kun toimittaja-rimpsut jätetään pois.

Poikkeus: Jos kyseessä on lehden toimittaja, journalisti, hän on ensisijainen tekijä, koska on tekijänoikeudellisessa suhteessa tekstiinsä. Hänen nimensä tulee silloin lähdeviitteen ensimmäiseksi tiedoksi.

Koska lähdeviitestandardissa suositaan ilmaisua ”Julkaisussa:”, käytin sitä tässä julkisessa ohjeessa. Mutta voitte käyttää teoksessa-sanaa, ei sitä tarvitse alkaa muutella, se on aivan oikein.

Koska minulla ei ole nyt tuota kirjaa käsissäni, tsekkasin sen tiedot kirjaston Janet-tietokannasta. Kustantajan paikkakunta näyttäisi olevan Helsinki. Sijaitseeko kirjapaino Tampereella? Kirjapainon tietoja ei tarvitse ilmoittaa.

Tekstiviitteissä lähteet näkyvät erilaisina (Raussi-Lehto 2006a, 220; Raussi-Lehto 2006b, 363).

Lähdeviitestandardi:

Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. 2012. Standardi. Vahvistettu 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 8.10.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

 

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki.

Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Tarvitaanko tuohon luettelomerkinnän rimpsuksi vielä SEKÄ julkaisijan että KUSTANTAJAN tiedot? Vai riittääkö vain tuo ”Metsälehti”?

Vastaus:
Kustantaja eli Metsälehti riittää. Julkaisijan saa ilmoittaa, jos haluaa.

Minimissään lähdeviite näyttäisi tällaiselta:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Olen kuullut, että joskus opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää teos-sanan merkitystä. Ja koska uudessa lähdeviitestandardissakin käytetään ilmaisua ”Julkaisussa:”, tässä tapauksessa lähdeviite voisi näyttää myös tällaiselta (minimitiedoilla):

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Julkaisussa: Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Jos haluaa kertoa julkaisijankin, se on ihan sallittua:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Myös julkaisun toimittajan (toissijainen tekijä, muu tekijä) voi halutessaan ilmoittaa. Silloin palataan alkutilanteeseen:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

 

css.php