Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Luokka-arkisto: E-aineistot

Kokemuksia ITK-päivistä, osa 1

Tulevaisuus pelissä – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi10.–12.4.2013 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Osallistuin konferenssiin 11. – 12.4. Kiitokset kollegalleni Kristiinalle hyödyllisistä vinkeistä ITK-päivien oman ohjelman suunnittelussa.  Tarjontaa oli paljon ja sain paljon ideoita vietäväksi eteenpäin. Koostan 1. osaan muutamia kirjastoa ja varsinkin e-kirjoja koskevia esille tulleita seikkoja. Osa 2 käsittelee JAMKin uutta oppimistilaa sekä SEAMKin yrittäjyyskirjastoa. Matkaraporttini työstän vain kirjaston omaan käyttöön.

Ohjelmatiedoista löytyy jo muutamien esityksien ladattavat tiedostot.  Konferenssijulkaisussa on tiivistetyt kuvaukset esityksistä.

Informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan tärkeydestä

Jo konferenssijulkaisun tervetuloa -puheessaan Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta esittää huolensa informaatiolukutaidon kehittämisen tärkeydestä ja samansuuntaisia ajatuksia oli monella esityksessään.

Päätösluennossaan Dosentti Timo Tossavainen (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, tuoko teknologia lisäarvoa oppimiseen ja osaamiseen koulussa, ja jos tuo niin mitä haasteita ja ongelmia teknologian käytön lisäämiseen koulussa ja koko yhteiskunnassa liittyy, esimerkiksi parantaako tai helpottaako teknologia tiedonhankintaa? Hän korostaa, että tiedonhankintataidot ovat muutakin kuin nettitaitoja, niitä ei voi oppia ilman opetusta – eihän leipurikaan opi leipomaan vaikka syö kuinka pullaaJ. Tossavainen ottaa esille Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöskirjan tutkimustuloksia lukiolaisten internettiedonhaun taidoista tänä päivänä (Kiili 2012) ja toteaa, että nettisukupolven tiedonhankintataidot ovat ilmeisesti heikommat kuin aikoinaan oppikoulusta valmistuneilla ylioppilailla.

Sähköisistä oppimateriaaleista, e-kirjoista ja kirjaston tulevaisuudesta

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tuo esille sähköiset oppimateriaalit ja niiden huonon saatavuuden. Haasteita ovat muun muassa Suomen pieni kielialue sekä tekijänoikeudelliset seikat (edelleen). Tulevaisuus pelissä osa 2, loppupuheenvuorossaan Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä ennustaa erilaisten lukulaitteiden syrjäyttävän lehdet ja kirjat jo vuonna 2020. Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi, mikäli sopimuksia e-kirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei saada aikaiseksi. Kasvi pohti, tuleeko kulttuurista vain maksukykyisten etuoikeus tulevaisuudessa.

No onneksi kirjastojen kannalta kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön näyttää jo hieman valoisammalta: Sanoma Pro tuo koko verkkokirjakokoelmansa kirjastojen saataville, Talentumin e-kirjat ovat jo saatavilla Ellibsin ja Suomenlaki.com -palvelun kautta (oikeustieteen teokset), ja tulossa on Esimiehen käsikirja online-palveluun Talentumin johtamisen teokset e-kirjoina. Docendon e-kirjat ovat myös jatkossa saatavana, tulossa! E-RILlit tekevät myös tuloaan kirjasto-oikeuksilla. Pikku hiljaa kehitys kehittyy myös e-kirjojen saatavuuden suhteen J. Huonona puolena saatavuudessa on tietysti taas uusi kirjava joukko erilaisia hinnoittelumalleja, alustoja, käyttöoikeuksia ja -rajoituksia.

Jyrki J. Kasvin mukaan vuonna 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikkei sitä oltaisi vielä edes keksitty.  Nyt koulunsa aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut, hän toteaa. 

E-kirjoille käyttöä!

Tervehdys pitkästä aikaa!

Talvi on astmaatikolle kovaa aikaa ja kun perheessä on toinen pienempi samaa sairautta kärsivä, syö se naista (lue:äitiä). Mutta. Nyt ollaan jo voiton puolella, etelänloman korvilla eikä kevääseen enää ole pitkästi.

Alkuvuosi on ollut kiireinen: taas yksi kirjastomuutto takana, tosin pieni sellainen. Lutakon kampukselta Savelaan väistöön lähteneelle Liiketalouden Tiimiakatemialle siirrettiin Lutakon kampuskirjastosta pieni käsikirjastokokoelma yrittäjyysaiheista kirjallisuutta. Kokoelmaan pyrittiin valitsemaan vain tärkeimmät luku- ja opintopisteitä kerryttävät kirjat.

Nyt e-kirjoilla olisi käyttöä. Savela on melko kaukana kirjaston toimipisteistä ja e-kirjat olisivat oiva lisä opinto- ja tukimateriaaliksi. Tammikuussa ennen muuttoa Tiimiakatemian opiskelijoille järjestettiin e-kirjojen preppauskoulutuksia. Non-stop-koulutuksia markkinointiin kovasti ja varsinkin ensimmäisenä päivänä osallistujia oli runsaasti.

E-kirjatarjonta, varsinkin liiketalouden osalta, on jo ihan mukavalla mallilla: Talentumin tulo e-kirjamarkkinoille Ellibsin kautta lisäsi esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin e-kirjallisuutta. Sopivaa e-kirjallisuutta on myös Sanoma Pron verkkokirjoissa, Johtamisen käsikirjoissa sekä tietenkin Ebraryssa.

Toivotaan, että Tiimin opiskelijat käyttävät e-kirjoja. Sirpa W. vastaa Tiimin käsikirjastosta ja ehkä hän voisi vakoilla puolestani :-) .

Esitykseni E-kirjat JAMKin kirjastossa löytyy Slideshare-palvelusta. Huom! Näkökulmana on liiketalous.

E-aineistot muutoksessa

Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:

:-)   FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä  ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi

:-(  FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä

:-)  FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa

:-(   Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.

:-) Ellibsin e-kirjat toimivat  JAMKin verkossa IP-tunnistuksella. Lue uutinen kirjaston blogista, Ellibsin e-kirjojen käyttö helpottuu

:-) Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨

:-( Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.

:-) Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen  Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

JAMK Kirjasto toteutti marraskuussa 2012 elektronisten aineistojen käyttöä koskevan kyselyn otsikolla “Mitä e-kirjoja ja -lehtiä hankitaan?”. Kysely suunnattiin JAMKin henkilökunnalle poislukien kirjaston henkilökunta :-) . Vastauksia kyselyyn tuli 84 kappaletta, mikä ei kuulosta kovinkaan suurelta, mutta on ihan hyvä vastausmäärä.

Elektronisten aineistojen ns. tarvekartoituskysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Kahdessa vuodessa sekä e-aineistot että teknologia ovat kehittyneet, ja uudessa kyselyssä otettiin huomioon myös mobiililaitteet.

Kyselyn avulla selvitettiin mitkä elektroniset aineistot ovat hyödyllisiä JAMKissa ja miten opettajat, TKI-ihmiset ja muu henkilökunta käyttävät e-aineistoja. Lisäksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Samalla kyselyn toivottiin parantavan e-aineistojen tunnettuutta.

Pyrin kirjoittamaan raportin kyselyn tuloksista vuoden 2013 alussa. Tiivistettynä tulokset voi tuolloin lukea kirjaston Hyllyt levällään-blogissa.

Vaikka Elisa Viihde muisti minua e-kirjajoululahjalla, toivon pukilta myös painettua kirjaa.

Muutama vuosi sitten sain napattua kuvan harvinaisesta posliinipilvestä Agoran yläpuolella. Taisi olla aivan samoihin joulun aikoihin.

Tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2013

Työelämälähtöistä tiedonhankintaa

Rakennustiedon aineistot ovat tärkeimpiä tiedonlähteitä (Rillin ja Betoniyhdistyksen ohella) rakennustekniikan opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Aineistoja käyttävät myös toimitilapalveluita opiskelevat restonomiopiskelijat.

JAMKilla on käytössä lähes kaikki Rakennustieto Oy:n tarjoamat tietoaineistot, kortistot (ks. luettelo lopussa). Edelleen puhutaan kortistoista, vaikka aineistot ovat jo vuosia olleet sähköisessä muodossa.

Olin iloisesti yllättynyt, kun viimeisimpien hankintojen yhteydessä Rakennustiedosta tarjottiin koulutusta aineistojen käyttöön. Lähes kaikki JAMK kirjaston suurimmat aineistot hankitaan FinElibin kautta, mutta Rakennustieto tarjoaa itse aineistojaan, eikä ainakaan vielä ole lähtenyt FinElibin kelkkaan. Tiedon tuottaja harvemmin tarjoaa itse koulutusta, joten totta kai toivotin Rakennustiedon tietopalveluiden asiakkuuspäällikön tervetulleeksi.

Koulutus järjestettiin Lutakon kampuksella, auditoriossa, ja paikalla oli tehokkaan markkinoinnin tuloksena noin 70 opiskelijaa, muutama opettaja sekä kirjaston henkilökuntaa.

1, 5- tuntisen koulutuksen aiheina olivat:

  • Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy, lyhyt yritysesittely.
  • Kuinka tieto tuotetaan.
  • Ohjeiden ja RYLien asema rakennusalalla.
  • Kuinka rakennus- ja kiinteistöalan ammateissa hyödynnetään Rakennustiedon tietopalveluja.
  • Käyttöliittymän toiminnot ja eri tietopalvelujen sisällöt.

Oli mielenkiintoista kuulla RT-kortistojen syntyhistoriasta ja Alvar Aallon, Viljo Revellin ja Risto Rytin  liittymisestä Rakennustiedon historiaan.  Opiskelijat saivat tärkeää toimialatietoa kuinka Rakennustieto parantaa rakentamisen käytäntöjä, kustantaa ja julkaisee ohjeita, joiden mukaan suomalaiset rakennukset, sillat ja tiet suunnitellaan ja rakennetaan, kiinteistöt hoidetaan ja sisustetaan, tietoverkot vedetään ja työmailla toimitaan.

Työelämälähtöisessä koulutuksessa asiakkuuspäällikkö kertoi mahdollisuudesta tehdä ura Rakennustiedossa, esimerkiksi laatimalla ohjekortteja tai vetämällä toimikuntia. Hän mainitsi myös mahdollisuudesta hakea Rakennustietosäätiön stipendejä.

 Käyttöliittymän toiminnot ja eri tiedonlähteiden sisällöt –osio oli hyödyllinen, myös  minulle. Sain uusia vinkkejä Rakennustekniikan opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksiin, esim. arkistosta löytyvät vanhat RYLlit + voimassaolovuosi, CAD ja mallinnus – osio on hyödyllinen, palvelusta pitää kirjautua ulos, muuten tunnin viipeaika, korttien linkitys, RSS-syötteet jne.

Koulutusta kiiteltiin kovasti. Toivoisinkin, että myös FinElib järjestäisi vastaavanlaista koulutusta, ts. heidän edustamiensa aineistojen tuottajat, jotka tuntevat aineiston, kouluttaisivat.

Vielä sananen e-kirjoista:  trendien mukaisesti myös kirjallisuutta kustantava Rakennustieto tarjoaa e-kirjoja. Valitettavasti nämä e-kirjat ovat tarkoitettuja vain kuluttajamarkkinoille, eikä kirjasto-oikeuksin ole tarjolla e-kirjoja. Kysyntää toki on, mutta taas tulee vastaan ansaintalogiikka. Onneksi Rakennustieto Oy tuli meitä vastaan ja voimme tarjota pari uutta, tärkeää teosta e-kirjoina JAMKin omassa verkossa.

Kerroin toiveestamme saada jatkossa Rakennustiedon kirjat, varsinkin kurssikirjat, e-kirjoina ja esitin toiveen, että e-kirjat voisi upottaa osaksi Rakennustiedon sähköisiä aineistoja, ts. samaan käyttikseen. Hän lupasi viedä asiaa eteenpäin.

JAMK kirjaston käytössä olevat Rakennustiedon e-aineistot:

RT Net» lisenssejä 10 kpl SIT Net» lisenssejä 10 kpl RT-rakennusselostus Net» lisenssejä 10 kpl LVI Net» lisenssejä 10 kpl Ratu Net» lisenssejä 10 kpl KH Net» lisenssejä 10 kpl KiinteistöRYL» lisenssejä 10 kpl Infra Net» lisenssejä 7 kpl InfraRYL Net» lisenssejä 7 kpl RT-historiakortit 1943-1960 (noin 500 kpl). RT Tarviketieto Net

E-kirjat,

KOR: Korjausrakentamisen kustannuksia 2012. Rajoitus: 5 yhtäaikaista käyttäjää, vesileimattu. ROK: Rakennusosien kustannuksia 2012. Rajoitus: 5 yhtäaikaista käyttäjää, vesileimattu.

Lähde

Oksanen A-M. 2012. Rakennustieto Oy kouluttaa. Luento 16.11. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Järjestäjinä JAMK kirjasto ja Rakennustieto Oy.

Makkosen mainiot mobiilipostaukset

Hei,

Kirjastonjohtajamme T. Makkonen on innokas tutkimaan ja testaamaan uusia teknologioita, varsinkin mobiiliteknologioita, niissä esiintyviä ongelmia ja niiden tuottamia mahdollisuuksia kirjastoaineistoissa sekä -palveluissa.

Lue Makkosen postaukset kirjaston Hyllyt levällään-blogista,

E-kirjat ja mobiililaitteet – Osa 1: Androidilla kirjastoon

E-kirjat ja mobiililaitteet – Osa 2: iPadilla kirjastoon.

Kauniita syyspäiviä!