Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Luokka-arkisto: Kirjasto

Kokemuksia ITK-päivistä, osa 1

Tulevaisuus pelissä – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi10.–12.4.2013 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Osallistuin konferenssiin 11. – 12.4. Kiitokset kollegalleni Kristiinalle hyödyllisistä vinkeistä ITK-päivien oman ohjelman suunnittelussa.  Tarjontaa oli paljon ja sain paljon ideoita vietäväksi eteenpäin. Koostan 1. osaan muutamia kirjastoa ja varsinkin e-kirjoja koskevia esille tulleita seikkoja. Osa 2 käsittelee JAMKin uutta oppimistilaa sekä SEAMKin yrittäjyyskirjastoa. Matkaraporttini työstän vain kirjaston omaan käyttöön.

Ohjelmatiedoista löytyy jo muutamien esityksien ladattavat tiedostot.  Konferenssijulkaisussa on tiivistetyt kuvaukset esityksistä.

Informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan tärkeydestä

Jo konferenssijulkaisun tervetuloa -puheessaan Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta esittää huolensa informaatiolukutaidon kehittämisen tärkeydestä ja samansuuntaisia ajatuksia oli monella esityksessään.

Päätösluennossaan Dosentti Timo Tossavainen (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, tuoko teknologia lisäarvoa oppimiseen ja osaamiseen koulussa, ja jos tuo niin mitä haasteita ja ongelmia teknologian käytön lisäämiseen koulussa ja koko yhteiskunnassa liittyy, esimerkiksi parantaako tai helpottaako teknologia tiedonhankintaa? Hän korostaa, että tiedonhankintataidot ovat muutakin kuin nettitaitoja, niitä ei voi oppia ilman opetusta – eihän leipurikaan opi leipomaan vaikka syö kuinka pullaaJ. Tossavainen ottaa esille Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöskirjan tutkimustuloksia lukiolaisten internettiedonhaun taidoista tänä päivänä (Kiili 2012) ja toteaa, että nettisukupolven tiedonhankintataidot ovat ilmeisesti heikommat kuin aikoinaan oppikoulusta valmistuneilla ylioppilailla.

Sähköisistä oppimateriaaleista, e-kirjoista ja kirjaston tulevaisuudesta

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tuo esille sähköiset oppimateriaalit ja niiden huonon saatavuuden. Haasteita ovat muun muassa Suomen pieni kielialue sekä tekijänoikeudelliset seikat (edelleen). Tulevaisuus pelissä osa 2, loppupuheenvuorossaan Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä ennustaa erilaisten lukulaitteiden syrjäyttävän lehdet ja kirjat jo vuonna 2020. Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi, mikäli sopimuksia e-kirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei saada aikaiseksi. Kasvi pohti, tuleeko kulttuurista vain maksukykyisten etuoikeus tulevaisuudessa.

No onneksi kirjastojen kannalta kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön näyttää jo hieman valoisammalta: Sanoma Pro tuo koko verkkokirjakokoelmansa kirjastojen saataville, Talentumin e-kirjat ovat jo saatavilla Ellibsin ja Suomenlaki.com -palvelun kautta (oikeustieteen teokset), ja tulossa on Esimiehen käsikirja online-palveluun Talentumin johtamisen teokset e-kirjoina. Docendon e-kirjat ovat myös jatkossa saatavana, tulossa! E-RILlit tekevät myös tuloaan kirjasto-oikeuksilla. Pikku hiljaa kehitys kehittyy myös e-kirjojen saatavuuden suhteen J. Huonona puolena saatavuudessa on tietysti taas uusi kirjava joukko erilaisia hinnoittelumalleja, alustoja, käyttöoikeuksia ja -rajoituksia.

Jyrki J. Kasvin mukaan vuonna 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikkei sitä oltaisi vielä edes keksitty.  Nyt koulunsa aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut, hän toteaa. 

E-kirjoille käyttöä!

Tervehdys pitkästä aikaa!

Talvi on astmaatikolle kovaa aikaa ja kun perheessä on toinen pienempi samaa sairautta kärsivä, syö se naista (lue:äitiä). Mutta. Nyt ollaan jo voiton puolella, etelänloman korvilla eikä kevääseen enää ole pitkästi.

Alkuvuosi on ollut kiireinen: taas yksi kirjastomuutto takana, tosin pieni sellainen. Lutakon kampukselta Savelaan väistöön lähteneelle Liiketalouden Tiimiakatemialle siirrettiin Lutakon kampuskirjastosta pieni käsikirjastokokoelma yrittäjyysaiheista kirjallisuutta. Kokoelmaan pyrittiin valitsemaan vain tärkeimmät luku- ja opintopisteitä kerryttävät kirjat.

Nyt e-kirjoilla olisi käyttöä. Savela on melko kaukana kirjaston toimipisteistä ja e-kirjat olisivat oiva lisä opinto- ja tukimateriaaliksi. Tammikuussa ennen muuttoa Tiimiakatemian opiskelijoille järjestettiin e-kirjojen preppauskoulutuksia. Non-stop-koulutuksia markkinointiin kovasti ja varsinkin ensimmäisenä päivänä osallistujia oli runsaasti.

E-kirjatarjonta, varsinkin liiketalouden osalta, on jo ihan mukavalla mallilla: Talentumin tulo e-kirjamarkkinoille Ellibsin kautta lisäsi esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin e-kirjallisuutta. Sopivaa e-kirjallisuutta on myös Sanoma Pron verkkokirjoissa, Johtamisen käsikirjoissa sekä tietenkin Ebraryssa.

Toivotaan, että Tiimin opiskelijat käyttävät e-kirjoja. Sirpa W. vastaa Tiimin käsikirjastosta ja ehkä hän voisi vakoilla puolestani :-) .

Esitykseni E-kirjat JAMKin kirjastossa löytyy Slideshare-palvelusta. Huom! Näkökulmana on liiketalous.

E-aineistot muutoksessa

Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:

:-)   FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä  ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi

:-(  FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä

:-)  FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa

:-(   Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.

:-) Ellibsin e-kirjat toimivat  JAMKin verkossa IP-tunnistuksella. Lue uutinen kirjaston blogista, Ellibsin e-kirjojen käyttö helpottuu

:-) Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨

:-( Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.

:-) Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen  Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

JAMK Kirjasto toteutti marraskuussa 2012 elektronisten aineistojen käyttöä koskevan kyselyn otsikolla “Mitä e-kirjoja ja -lehtiä hankitaan?”. Kysely suunnattiin JAMKin henkilökunnalle poislukien kirjaston henkilökunta :-) . Vastauksia kyselyyn tuli 84 kappaletta, mikä ei kuulosta kovinkaan suurelta, mutta on ihan hyvä vastausmäärä.

Elektronisten aineistojen ns. tarvekartoituskysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Kahdessa vuodessa sekä e-aineistot että teknologia ovat kehittyneet, ja uudessa kyselyssä otettiin huomioon myös mobiililaitteet.

Kyselyn avulla selvitettiin mitkä elektroniset aineistot ovat hyödyllisiä JAMKissa ja miten opettajat, TKI-ihmiset ja muu henkilökunta käyttävät e-aineistoja. Lisäksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Samalla kyselyn toivottiin parantavan e-aineistojen tunnettuutta.

Pyrin kirjoittamaan raportin kyselyn tuloksista vuoden 2013 alussa. Tiivistettynä tulokset voi tuolloin lukea kirjaston Hyllyt levällään-blogissa.

Vaikka Elisa Viihde muisti minua e-kirjajoululahjalla, toivon pukilta myös painettua kirjaa.

Muutama vuosi sitten sain napattua kuvan harvinaisesta posliinipilvestä Agoran yläpuolella. Taisi olla aivan samoihin joulun aikoihin.

Tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2013

Informaatikon moninaiset tehtävät

Pääkampus

8.00-8.30 aamukahvi ja sijaistettujen tiedonhankinnan opetusten läsnäololistojen selvittelyä, kenelle kuuluikaan KONE2?

8.30-9.00 JAMK henkilökunnalle tarkoitetun Borrow a Librarian -lomakkeen testausta – lomake toimii vain osittain, myös valintalista vaatii korjausta :-(

9.00-9.50 EAPRIL 2012 –konferenssin, kirjaston osuuden  suunnittelua yhdessä varajohtaja Kirsin kanssa

EAPRIL = Jyväskylän ammattikorkeakoulu isännöi European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL) -organisaation vuosittaista konferenssia Jyväskylässä 28.-30. marraskuuta. Vuoden 2012 teemaksi on nostettu “Creating competence – Innovations in Learning and Development”. EAPRIL-konferenssi kokoaa yhteen tutkijoita, työelämän edustajia ja kouluttajia. Tarkemmat tiedot www.eapril.org/EAPRIL2012

Lutakko

10.00-10.20 sähköposteja ja muistion kommentointia ja korjausta

10.20-10.45 epätoivoista yritystä muokata lomaketta julkaisujärjestelmässä – lomakkeen valintalista ei aukea IE:llä eikä Firefoxilla.Missä vika?

10.45 Asiantuntijan tiedonhankinnan verkkokurssin 5 op mainoksien tulostusta. Tulosteiden hakureissulla kirjastosalista huomasin yhtäkkiä esitteleväni kirjastoa  –>

10.45-11 Lutakon alueen palvelutalo, tutustuminen kirjastopalveluihin. Naapurissa olevan palvelutalon kolme pyörätuoliasukasta ja hoitohenkilökunta tutustuivat Lutakon kampuskirjaston aineistoihin ja palveluihin. Lehdet kiinnostivat kovasti.

11.00 yritin kipaista syömään. Matkalla selvittelin kaukolainapyyntöä, paikannus Lindasta. Pyörähdin myös varastossa hakemassa asiakkaalle vanhan Kuluttajatutkimuskeskuksen raportin.

11.15-11.45 lounaalla

11.55-16 asiakaspalveluvuoro. Kiirettä ja yritys tehdä samalla rästitöitä jäi vain pelkäksi yritykseksi.

  • aineiston palautusta ja lainausta, varauksia, myöhästymismaksuja yms. 
  • kirjastoaineiston pyyntöjä toisista toimipisteistä, palautuksia ja varauksia Pääkampuksen kirjastoon –> kuljetuskirjat valmiiksi
  • kaukolainapyyntö Vaarin kautta varastokirjastoon
  • Rakennustekniikan kurssikirjojen tilauksia ja jo tulleiden kirjojen kiirehtiminen kokoelmaan
  • tiedonhakuja ja vieriopastusta aiheista:  tietoturva sosiaali- ja terveysalalla, myös in English , uudet energiamääräykset, palvelumuotoilu jne. 
  • Onko teillä tätä/näitä kirjaa/kirjoja? En löydä tätä kirjaa. Monelta voin lainata käsikirjastokirjan?
  • opastusta monitoimilaitteen käytössä
  • tulostuskrediittien myyntiä
  • kirjastokorttien aktivointia ja uusia kirjastokortteja, osoitteenmuutoksia jne.
  • ohjeistusta ja apua laitoskokoelmahankintaan
  • laskujen tarkistusta ja virheellisten tuotteiden reklamointia
  • kestotilauksen peruutus
  • kysely Rakennusteollisuudelle ja RILiin, SFS:lle kysely koskien SFSEdua – lehtoreiden pyyntöjä
  • vahvistus osallistumisesta Ravintolatoimikunnan kokoukseen + asialistan tsekkaus
  • soittelu kirjastonjohtajan kanssa puolin ja toisin
  • aamuisen EAPRIL-suunnittelukokouksen muistiosta nousseet asiat – tehtävien organisointi Lutakossa ja alustavien työvuorojen suunnittelua sähköisten kalentereiden avulla
  • kirjaston yhteiskäyttöisen postilaatikon tsekkausta, hankintaehdotuksien yms. käsittelyä
  • e-aineistojen tarvekartoituksen lomakkeen virheen syy selvisi – kiitos TKI-suunnittelija-Tarja :D
  • kirjaston sulkemisen moninaiset tehtävät

… ja vaikka mitä muuta.

I LOVE MY WORK!

Tiedonhankinnan opetuksesta

Informaatikoilla on tällä hetkellä kiirettä tiedonhankinnan opetusten kanssa. Alkaville opiskelijoille opetetaan tiedonhaun kädentaitoja ja informaatiolukutaidon tavoitteita, JaNetin ja Nellin käyttöä, oman alan tärkeimpiä koti- ja ulkomaisia tiedonlähteitä, portaaleja  yms. Kirjaston maksullisten aineistojen rinnalla pitää huomioida avoimen verkon tarjoamat tiedonlähteet, Googlen tehokäyttö, virallistietous, organisaatioiden kotisivut, blogit, wikit, podcastit ja tiedonseurannan apuvälineet, syötteet yms. Tiedon eettinen käyttö on tämän päivän opiskelijoille ensi arvoisen tärkeää. Myös lähdekritiikin, tiedonlähteiden ja tiedon arvioinnin merkitys korostuu, mitä enemmän tietoa tuotetaan verkkoon.

Tänä syksynä olen huomannut, että insinööriopiskelijat ovat aidosti kiinnostuneita tiedonhankinnan opetuksesta. He kuuntelevat ja tekevät innolla yhteistoiminnallisia tuntitehtäviä. Kollegan mukaan olen löytänyt opetustatsin. En kuitenkaan ole muuttanut opetusmateriaaleja tai tehnyt muutoksia tuntisuunnitelmaan, enkä näin ollen osaa sanoa mistä selvästi lisääntynyt kiinnostus tiedonhankintataitojen kehittämiseen johtuu.

Olen Kai Halttuen kanssa samaa mieltä ” Tiedonhankinnan opetus ilman todellista tehtävää ei kannata”. Lankisen (2012) artikkelissa  ”Hukkaan heitettyä opetusta” Kai Halttunen harmittelee, että valitettavan usein tiedonhankinnan kurssi on erillinen ja irrallinen kokonaisuus vaikka tiedonhankinnan opetus pitäisi nivoa oikeaan tehtävään. (Mt.)

Halttunen antaa neljä vinkkiä tiedonhankinnan ohjaamiseen (Lankinen 2012.)

1. Tiedonhankinta on epämääräistä ja avointa. Tee tämä näkyväksi. Jos olemme aidosti etsimässä uutta tietoa, niin emme vielä hakuvaiheessa tiedä, mitä löydämme.

2. Sisällytä opetus aitoon tehtävään. Opiskelutehtävä rajaa ja antaa ideoita tiedonhankintaan ja auttaa arvioimaan tiedonhaun tuloksia.

3. Ymmärrä, että tiedonhankintaa ei voi oppia kerralla. Osaaminen kertyy vähitellen, sitä ei voi yliopistossakaan saavuttaa yhdellä kurssilla.

4. Tiedonhankinta on käsitteiden ja kielen ymmärtämistä, ei tietotekniikkaa. Nykyään ei ole ongelma löytää informaatiota. Eihän meidän edes tarvitse etsiä, kun me törmäämme siihen koko ajan. Ongelma on se, miten määritellään mitä tietoa tarvitaan ja millä hakusanoilla sitä kuvataan.

 Omaa sydäntäni lämmitti, kun opiskelija tiedonhankinnan tunnin päätyttyä sanoi: ”kiitos, oli hyvä luento”.

Lähde:

Lankinen, T. 2012. ”Hukkaan heitettyä opetusta”. Tampereen tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 23.3.2012. http://aikalainen.uta.fi/2012/03/23/%E2%80%9Dhukkaan-heitettya-opetusta%E2%80%9D/