Opetusteknologian ratkaisuiden keskiössä ja merkittävänä kehitystyön kohteena ovat olleet yksilöllisten polkujen tukeminen ja henkilökohtaistaminen tieto- ja viestintäteknologisin keinoin. Nyt fokus kiinnittyikin odotetusti toisaalle. BETT 2012 messuhallin henki toisti vahvasti jakamisen, yhteisöllinen oppimisen ja yhteisöllisen tuottamisen ratkaisuja. Oppimisympäristöihin ja erilaisiin pilvipalveluihin tartutaan erilaisilla päätelaitteilla. Mobiililaitteet olivat vahvemmin esillä ja niiden käytettävyyttä ja käytettävyyden merkitystä korostettiin. Etäopettaminen ja etäosallistuminen jäivät hyvin vähäiselle huomiolle tai sulautuivat TVT:n avulla osaksi oppimisympäristöä.
Aktiivitaulut
Älytaulut ja -pöydät mahdollistavat monenlaisen havainnollistamisen ja aineistojen jakamisen. JAMKissa on tällä hetkellä 2 älytaulua, joista toinen on kiinteästi asennettu yhteen kokoustilaan ja toinen on liikuteltavissa siinä rakennuksessa, jossa taulu on. Etenkin AOKKissa opetusta järjestetään eri puolille Suomea ja usein peruslaitteitakaan ei ole käytettävissä. Mukaan otettava ”älytaulu” mahdollistaisi opetuksen hoitamisen laadukkaammin missä paikassa tahansa, ja voisi olla hyvä ratkaisu AOKKin tarpeisiin, miksei myös muihinkin yksiköihin JAMKissa.
Aktiivitaulujen, kosketuspintojen ja niihin liittyvien sovellusten kehitys oli lähentynyt ratkaisuillaan toisiaan ja ne eivät juuri erottuneet perustoiminnoiltaan toisistaan. Eri valmistajat olivat tuottaneet ratkaisuja useamman käyttäjän yhtäaikaisesti työskentelyyn ja syötetyn tiedon jatkokäsittelyyn. Lähes kaikkiin tauluihin oli tullut ominaisuus, joka mahdollisti opiskelijoiden liittymisen taulusovellukseen omien päätelaitteiden: puhelimien, tablettien ja tietokoneiden avulla. Edelleen jäimme kaipaamaan tekstipohjaisen tiedon joustavaa liikuttamisen mahdollisuutta taulusovellukseen ja sovellusohjelmien välillä, ominaisuutta, joka tehostaisi opettajan ja opiskelijoiden työskentelyä.
Aktiivitaulujen ja erilaisten aktiivipintojen kirjo herätti ajattelemaan valinnan ja käyttöönoton kokonaisuutta: Mihin tarkoitukseen? Millaista pedagogista toimintaa tukemaan? Taulu, fyysinen ympäristö, sovellus, opiskelijaryhmä ja oppimisen kohde, menetelmät, liikuteltavuus, vaihtuvat opetustilat, vaihtelevat käyttötaidot muodostava kokonaisuuden, jota tulisi pohtia hyvinkin monipuolisesti ennen aktiivitaululaitteiston valintaa.
Yllätyksellisesti ajatuksiimme päällimmäisenä jäi pohdituttamaan aktiivitaulujen ja niihin liitettävien ”äänestys ja palaute” -ominaisuuksien soveltaminen isojen opetusryhmien kohdalla. Taulun ja siihen liittyvän sovelluksen avulla olisi mahdollista saavuttaa osallistavia elementtejä: Jokaisen osallistujan ääni saadaan teknologian avulla kuulumaan ja koostettua reaaliaikaisesti käyttäen opiskelijoiden omia päätelaitteita, kännyköitä.
JAMK:n eri yksiköissä on suurryhmäopetusta, joissa tämän tyyppistä opetusteknologiaa voisi hyödyntää. Opetusteknologian hyödyntämistä suurryhmäopetuksessa kannattaisi ehdottomasti pilotoida, sillä pilotoinnista saataisiin sellaista tietoa ja osaamista, jolle olisi kansainvälisestikin kysyntää.
Liikkuva aktiivipinta liikkuvalle opettajalle
Etäosallistuminen ja kuvapuhelut
Etäosallistuminen ja kuvapuhelut kahden ja usean henkilön välillä tuntui kehittyneen vain muutamia askeleita. Havaitsimme JAMKin tavan soveltaa Connectia, Skypeä ja Googlen Hangoutia hyvin monipuoliseksi. Opetuksen ja eteenkin ohjauksen toteuttamisen käyttötavoistamme voisimme olla kertomassa aloitteleville oppilaitoksille.
Hämmennystä aiheuttava huomio oli JAMK:ssa tänä vuonna käyttöön otettavan Lync – neuvottelujärjestelmän kamerakuvien käyttö. Esittelyn ja keskustelun perusteella menettäisimme osallistujien yhtäaikaisten liikkuvien kuvien näkymisen. Juuri liikkuvat kuvat ovat antaneet osallistujille läsnäolon tunteen ja olemme saaneet opiskelijoilta palautetta liikkuvien kuvien keskeisestä merkityksestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Mitä menetämme vain puhujan kuvan nähdessämme? Heikkeneekö online opetuksen laatu silloin, kun tavoitteena on olla ryhmänä kuvayhteyden kanssa ja luoda mahdollisimman monikanavainen oppimistilanne?
10 puoltoa Lyncille
Pelit ja sovellukset
Pelillisyydessä ja sovelluksissa myös painottui voimakkaasti sosiaalinen yhteisö. Erityisesti huomiota kiinnittivät alakoulujen pelit ja oppimisympäristöt. Ajatus yhdistää lautapelien toiminnallisuus tietoteknisten sovellusten kanssa tuntui hyvin luontevalta. Pelaajat eivät ole kiinni näppäimistössä ja hiiressä vaan tieto heijastuu tai syntyy pöytäpinnalle teknologian sulautuessa taustalle. Vuovaikutuksen syntyminen ihmisten välille oli rakennettu edellytykseksi pelin etenemiselle.
Sama yhteisöllisyyden lähtökohta toistui myös oppimisympäristössä: http://skoolbo.com/
Mallintaminen ja 3D-tulostaminen
3D-tulostus ja Cad-mallintaminen oli yllättävän vähäisesti esillä. Laitteistojen sekä tulostamisen hinta on ehkä oppilaitosmaailmassa vielä rajoittava tekijä. Demonstraatiot ovat lupaavia ja 3D-tulostamisen mahdollisuudet tulevat varmasti muuttamaan tuotekehitystä ja välillisesti asettavat haasteita oppilaitosten opetussuunnitelmille. JAMKin teknologiayksikkössä on mahdollisuus 3D-tulostamiselle.
Muutoin tuntuu että 3D-maailman leviäminen oppilaitoksiin odottaa teknologian kehittymistä. Lasien käyttö rajoittaa edelleen käytettävyyttä. Oppimateriaaleihin tutustuttaessa heräsi myös ajatus, tuoko 3D-materiaali merkittävää lisäarvoa. Olemmeko keksineet innovatiivisen tavan tuottaa ja hyödyntää 3D-ominaisuuksia vai teemmekö uuteen välineeseen sisältöjä vanhalla tavalla?
Kynät käyttöliittymänä tiedon digitalisointiin
Merkittävä huomio oli kynien kehittyminen dokumentointivälineenä. Kynään kytketyn tietotekniikan avulla voidaan tallentaa sähköiseen muotoon käsin tuotetut muistiinpanot ja kuvat. Osaan älykyniä oli liitetty myös ominaisuus, jossa kynä toimi nauhurina. Kynä synkronoi äänen ja muistiinpanojen tuottamisen. Ajatuksemme löysivät soveltamiskohteita ohjauskeskusteluiden dokumentoimista neuvottelu tilanteisiin. Livescribe (hinta n. 100 €/kpl)
Kun teksti ja ääni tallennetaan, opiskelija voi palata siihen niin usein, kun tarve on! Opettajankoulutuksessa kynä voisi tuoda lisäarvoa esim. opetusharjoittelun ohjaukseen, jossa kouluttaja tekee usein käsin muistiinpanoja ja niitä käsitellään jälkeenpäin.
Oppimisalustat, tabletit ja kännykät – sulautunut oppimisympäristö
Oppimisprosessin monimuotoisuuteen on muun muassa Promethean kehittänyt ratkaisun, jossa älytaulu on ns. luokkaopetukseen, älypöytä pienryhmätyöskentelyyn, ”äänestystyökalut” yksilölliseen työskentelyyn erikokoisissa ryhmissä ja hallintatyökalut arviointiin ja muuhun oppimisprosessiin liittyvään hallintoon.
Suurryhmäopetuksen kehittämiseen on sovelluksia, joilla saadaan jokainen opiskelija osallistumaan ja vastaamaan opettajan kysymyksiin joko kännyköillä, tableteilla tai ohjaimilla.
Koko ryhmän tiedot tulevat välittömästi näkyviin ja opettaja saa kokonaiskäsityksen siitä, miten opiskeltava sisältö on hallussa tai miten eri opiskelijat sitä lähestyvät.
Äänestysmenetelmällä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla: opetuksen kohdentamiseen ns. solmukohtiin, yksilölliseen ja pienryhmän ohjaukseen, ryhmäjakoihin ja tehtäväksiantoihin. Jokaisen opiskelijan vastaus tallentuu ja sillä tavoin yksittäisen opiskelijan oppimisprosessi tulee näkyvämmäksi. Yksittäisen opiskelijan ohjaustarpeet voidaan tavoittaa entistä helpommin opetusteknologian avulla suurryhmäopetuksessa.
Oppimisalustat
Oppimisalustojen merkitys ohjelmistokehityksessä oli vähentynyt. Kehityksessä ei ollut tapahtunut suuria mullistuksia. Opiskelijoiden etenemisen seuranta- ja hallinnointityökaluja niin opettajalle kun rehtoreillekin oli kehitetty. Tällaisen tiedon kerääminen ja hyödyntäminen edellyttää hyvin määrämuotoista toimintaa: Olemmeko valmiita siihen? Toisaalta oppilaitosten siirtyeminen MS-alustoille mahdollistaa tehokkaita tapoja tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Menettävätkö perinteiset oppimisalustat asemaansa tämän seurauksena?
One Note -demot yllättivät helppoudellaan. Esittelijää lainaten: ”Mitään uutta ei tarvitse oppia. Me osataan jo!”
Opettajien osaaminen
Opettajien tietotekninen osaaminen ja tietolähteiden käyttö on herännyt pohdintaa myös englannissa. Suomessa uudistuksen alla olevat OPE.fi -tasot määrittävät opettajien osaamiselle uusia tavoitteita. Täydennyskoulutuksen lisäksi meidän tulisi oppilaitoksissa pohtia rakenteita, joiden avulla pystyisimme tietoisina digitaalisista aineistoista ja aihioista.
Opetukseen vapaasti käytettävissä olevat aineistot kasvavat räjähdysmäisesti. Opetusohjelmat, tv-lähetykset, simulaattorit rikastuttaisivat opetusta, mutta miten pysymme tietoisina syntyvistä ja sovellettavista aihioista. Syntyykö henkilöstörakenteissamme uusia rooleja oppilaitoksiin: aineistojen ja aihioiden kalastajat? Suurempi kysymys lienee kuitenkin opettajien valmius luottaa ja käyttää toisen tekemää digitaalista aineistoa, parastaa sitä ja jakaa edelleen.
Opettajankoulutuksen sisältöihin ja toteutukseen opetusteknologia tulee rakentua niin, että opettajaopiskelijoiden opetusteknologiset valmiudet kehittyvät.
Aihioita ja materiaalipankkeja käsikirjoituksineen on tavoitettavissa erilaisten www-yhteisöjen kautta. Useisiin yhteisöihin voivat opettajat liittyä henkilöjäsenenä. Eri verkostot tuottavat ja jakavat opetusmateriaaleja ja siksi niihin kannattaa liittyä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Free Digital Education Community
Promethean planet
The community for schools in Europe
Opettaja TV
Innovatiivisin idea – yhteisöllinen tiedonrakentaminen
Paras pala, johon törmäsimme, oli alakoulumaailmaan suunnattu tiedonrakentamista tukeva sovellus Every1Speaks. Sovellus visualisoi ja tiivistää opiskelijoiden tuottamia asioita ja se sopii myös suurryhmäopetukseen. Yksinkertaisuudessaan ja yhteisöllisyydessään se herätti ajattelemaan käytössämme olevien ohjelmien rajoittavia rakenteita. Innovaationa every1speaks oli mielenkiintoinen ja soveltamismahdollisuudet laajat. Tämän tyyppisten työkalujen avulla jokainen ryhmässä oleva saa mahdollisuuden osallistua ja ryhmän tuottamat asiat ovat välittömästi käytettävissä ja työstettävissä edelleen. Mielenkiinnolla seuraamme ohjelmiston kehitystyötä!
Peilinä omaan arkeen
BETT2012 -tapahtuma tarjosi hyvän peilauspinnan siihen, missä me (AOKK) olemme tällä hetkellä opetusteknologian hyödyntämisen suhteen ja millaisia sovelluksia, laitteita ja ratkaisuja löytyy meidän pedagogista ajatteluamme tukemaan. Uskomme, että hyvin ajateltu ja valittu teknologia kehittää käytäntöjämme, parantaa koulutuksemme laatua ja ennen kaikkea tukee opiskelijoittemme oppimisprossessia.
Satu Aksovaara ja Irmeli Maunonen-Eskelinen
