Avainsana-arkistot: pelillisyys

ITK 2013 – Tulevaisuus pelissä

ITK-päivät eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi Hämeenlinnassa 10.12.4.2013 kokosi taas yhteen ison joukon opetusteknologiasta ja verkkopedagogiikasta kiinnostunutta opetusalan väkeä. Tänä vuonna teemana oli Tulevaisuus pelissä, ja pelit ja pelillisyys olivatkin monen esityksen sisältönä. Tulevaisuutta visioitiin workshopeissa, teemaseminaareissa ja keynote-esityksissä.

ITK-päivillä kuultiin kolme esitystä JAMKista. Inkeri Laaksonen ja Aino Lepänjuuri AOKKsta vetivät yhteistyössä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa workshopin Virtuaalitilat, tulevaisuus, oppiminen – miten oppimis- ja ohjausprosessien tulevaisuutta luodaan? Workshopin aineistot löytyvät verkosta. Satu Aksovaara ja Minna Koskinen esittelivät foorumiesityksessään nopeasti muutettavaa oppimisen tilaa ja siihen liittyviä pedagogisia LayOut-malleja. Raija Lietonen ja Marja Olsonen kertoivat  liikkuvista kuvista.

ITK-löydöt

Ideoita pelien käyttöön opetuksessa

InnoOmniassa toteutettu asiakaspalveluroolipeli haastoi markkinoinnin ja asiakaspalvelun opiskelijoita yhteistyöhön yhteisen keksityn yrityksen ja roolipelin avulla. Pelin idea on hyvä ja se on monistettavissa eri aloille. Pelin käsikirjaan voi tutustua verkossa.

Silmiäavaava oli myös Metropolian esimerkki simulaation hyödyntämisestä oppimisessa. Simulaatio tuo usein mieleen lentosimulaattoreiden tapaiset kalliit ja monimutkaiset laitteet mutta simulaatiota voi toteuttaa myös pienemmällä budjetilla luokkahuoneessa. Metropolian esimerkissä opiskelijat toimivat simuloiduissa tilanteissa harjoitellen sotealan todellisuutta vastaavia päivittäisiä taitoja kukin omissa rooleissaan. Osallistujilla oli korvanapit, joihin pelinohjaaja antoi eri rooleille kuuluvia täsmäohjeita. Näin simulaatioon saatiin rakennettua yllättäviä tilanteita, joista opiskelijoiden tuli selviytyä. Asetelma myös nosti esiin esim. virheellisten toimintatapojen seurauksia.  Tätä olisi mukava päästä joskus kokeilemaan!

Jos oppimispelit kiinnostavat, OVI-hanke on koonnut sivuilleen satoja oppimiseen soveltuvia pelejä.  Käy kurkkaamassa!

Reflektoi ja palauta mieleen

Aalto-yliopiston kehittelemässä reflektointiin tarkoitetussa Reflex-palvelussa voi tehdä minuutinmittaisen ääni/videotallenteen. Tallenteet tallentuvat henkilökohtaiselle aikajanalle, niistä voi valita suosikkinsa ja niitä voi jakaa opiskelukavereille tai opettajille. Palvelun juju on se, että tallenteen voi laittaa aikakapseliin, jolloin sen pääsee katsomaan vasta määritetyn ajan kuluttua (esim. puoli vuotta). Opiskelija voi esimerkiksi kertoa opintojen alussa, millaisia toiveita ja tavoitteita hänellä on ja tämän jälkeen kapseloida tallenne vaikkapa kolmeksi kuukaudeksi. Tämän avulla voi tehdä näkyväksi ajattelun muutoksia tai tavoitteiden toteutumista.

Omat laitteet hyötykäyttöön

BYOD eli Bring Your Own Device tulee ja siihen on oppilaitostenkin varauduttava. Näin totesi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä avajaispuheenvuorossaan. BYODin mukaan opiskelijat, henkilökunta, vierailevat luennoitsijat ja seminaariin osallistujat voivat jokainen käyttää omia itselleen mieluisia laitteita ja päästä käsiksi organisaation järjestelmiin ja palveluihin. Helposti ajatellaan, että BYOD on vain tietohallinnon asia mutta se koskettaa paljolti myös opettajia. Opiskelijoiden omia mobiililaitteita ja niiden käyttöä opiskelussa ei tulisi kieltää vaan pikemminkin rohkaista hyödyntämään niitä oppimisen tukena.

Tulevaisuus on jo täällä

Jyrki J. Kasvi piti erinomaisen puheenvuoron teknologian kehityksestä, tapahtuneista ja tulevista muutoksista ja oppilaitosten osasta muutosten pyörteissä. Muutosten vauhti sen kuin kiihtyy. Jos maailmanlaajuisen lankapuhelinverkoston rakentamiseen kului 100-120 vuotta, sosiaalinen media valloitti maailman parissa vuodessa. Vuonna 2020 mikä tahansa voi olla arkipäivää, jopa sellainen, mitä ei ole vielä keksittykään. Nyt ammattikorkeakouluissa olevat opiskelijat ovat työelämässä vielä 2060-luvulla. Millaisia valmiuksia heille pitäisi opettaa?

Kaikkinensa tämän vuoden ITK-päivät olivat todella antoisat: tulevaisuuden näkökulma viritti ja pelillisyys inspiroi.

ITK – Ihmisiä, tietoa, keskusteluita

Verkostoja ja livetapaamisia

ITK-päivät eli Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 18.-20.4. Hämeenlinnassa. Kyseessähän on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Itse osallistuin päiville nyt toista kertaa – en siis ole mikään kymmenen kerran ITK-konkari, kuten jotkut JAMKilaiset ;)

Vaikka kyseessä on siis tietotekniikkaan liittyvä konferenssi, on tapahtuman parasta antia kuitenkin verkostoituminen ihmisten kanssa. Meillä JAMKilaisilla verkostoituminen alkoi jo bussissa, kun matkasimme Aulangolle yhdessä Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän tvt-väen kanssa. Verkostoituminen ja keskustelut jatkuivat sitten konferenssin syövereissä, kun pääsi tapaamaan livenä omien verkostojensa nettituttuja – joitakin jopa pääsin haastattelemaan studioemännän roolissa.

Esitysten antia

JAMKista oli ITK-päivillä kaksi esitystä: Minna Koskinen ja Heli Kinnunen kertoivat iPadien käytöstä opettajankoulutuksessa ja Jari Järvinen sekä Sami Voutilainen esittelivät JAMKin liikkuvaa studiota sekä foorumiesityksessä että tapahtuman ajan esityksiä kuvaten ja haastatteluja striimaten.

Ehdin studiotoiminnasta (ja flunssasta) huolimatta käydä kuuntelemassa muitakin esityksiä. Etukäteen mietin, että avainsanat kuten ”pelillistäminen” tai ”pilvi” kuullaan ITK-esityksissä varmasti ja näin kävikin. ITK-bingolappuun olisi voinut myös kirjoittaa käsitteet ”diginatiivi” ja ”PLN”.  Erilaiset iPad-esitykset olivat myös suosittuja ja niitä olikin ohjelmassa useita.

Tuija Aalto kannusti avauspuheenvuorossaan aktiiviseen avoimuuteen sekä työyhteisössä että sosiaalisessa mediassa. Muiden pääpuhujien esityksistä pidin Frans Mäyrän päätösesitystä mielenkiintoisena: hän kannusti ihmisiä tekemään työtä ”leikillisesti”. Nauru, luovuus, pelit ja leikit tuovat iloa työhönkin. Teemu Arina puhui verkostojen voimasta ja siitä, miten esim. kokousten joutavanpäiväisyyttä saataisiin tehostettua hyödyntämällä enemmän sosiaalisen median mahdollisuuksia myös työyhteisössä. Hänen mukaansa enää ei riitä, että jollakulla yksittäisellä työntekijällä on tietoa jostain asiasta, vaan että työyhteisössä tarvitaan pikemminkin niitä, jotka osaavat kysyä oikeanlaisia kysymyksiä.

Käytännön vinkkejä sain muutamastakin esityksestä. Esim. Keski-Pohjanmaan AMK:n tvt-tukiväki oli työstänyt verkko-opetuksen käsikirjoitusta ja kuvannut hyvän verkkototeutuksen peruselementtejä. Elias Aarnio puolestaan herätti ajattelemaan some-palveluiden käyttöehtoja: kuinka usein tapahtuukaan niin, että kunhan vain joku suosittelee jotain palvelua, niin sinne sännätään heti click-and-go-kulttuurin mukaisesti sääntöjä ja ehtoja sen kummemmin ruotimatta?

ITK:ta verkossa

ITK-kuhina jatkunee vielä jonkin aikaa verkossa, kun kävijät reflektoivat kokemuksiansa. Twitter-hashtag #ITK2012 näyttää tapahtumaan liittyvän Twitter-virran ja siellä täällä erilaisissa blogeissa on jo ehditty kertoilla ITK-kokemuksista; lukaisepa esim. Anu Pruikkosen pintaraapaisu tai Heli Nurmen pohdiskelut luennoista. Storify-palvelua oli muutamakin kävijä hyödyntänyt tiedon koostamiseksi, katsastapa esim. Henna-Riikka Ahvenjärven ITK-ajatukset.

Myös JAMKin liikkuvan studion tuottama sisällön pitäisi tulla verkkoon tarjolle tässä jossain vaiheessa, kunhan Voutilaisen ja Järvisen av-paja saa kuvatut materiaalit työstettyä julkaisukuntoon. Niitä odotellessa voi vaikka käydä katselemassa tekemiäni piirrosmuistiinpanoja, jos niistä vaikka muutama idea tai ajatus tarttuisi mukaan.