Avainsana-arkistot: sulautuva opetus

Työkalu yksinkertaisten kyselyiden tekemiseen

Strawpoll.me on työkalu yksinkertaisten valinta- tai monivalintakyselyiden tekemiseen. Työkalu on ilmainen eikä vaadi tunnusta tai salasanaa.

Olen itse tykästynyt tällaisiin yksinkertaisiin, ilmaisiin ja ilman rekisteröitymistä käytettävissä oleviin verkkotyövälineisiin, koska – no, niiden käyttö on niin helppoa. Strawpoll.me:ta voisi käyttää vaikkapa perinteisen luennon monipuolistamiseen ja yleisön aktivointiin. Jos suurella luennolla kysyy kuulijoilta jotakin, vain harva uskaltaa tai viitsii vastata. Jos luentodioihin, sopiviin kohtiin, laittaisi kuulijoille pienen pähkinän purtavaksi, heitä saisi (ehkä) aktivoivua ja luentoon saataisiin enemmän vuorovaikutteisuutta. Toki tätä varten kuulijoilla pitäisi olla pääsy nettiin mutta monellahan internet kulkee aina mukana taskussa tai käsilaukussa omassa mobiililaitteessa.

Kyselyn vastauksista saa prosenttijakaumat pylväinä ja ympyränä.

Kätevä työkalu ideoiden keräämiseen ja äänestykseen

Tricider.com-osoitteesta löytyy ketävä ja helppokäyttöinen palvelu ideoiden keräämiseen,  niiden yhteiseen kehittelyyn ja priorisointiin.

Idea palvelussa on yksinkertainen:

  • aseta kysymys tai teema (esim. Mihin teemoihin haluaisit lisäopastusta?)
  • jaa osoite osallistujille (esim. sähköpostilla)
  • kukin osallistuja voi kirjoittaa omia ideoita tai ehdotuksia (esim. sidosryhmäanalyysi jäi epäselväksi) joko anonyymisti tai nimellä ja halutessaan myös perustelujen kera
  • kukin osallistuja voi äänestää mieluisia ehdotuksia ja lisätä omat perustelunsa
  • lopputuloksena saadaan osallistujien näkemys suosituimmista ideoista (esim. top 5 teemoista, joihin halutaan eniten lisäopastusta)

Palvelu on ilmainen (max. 20 osallistujaa) eikä vaadi rekisteröitymistä tai tunnuksia. Kyselylle voi määrittää vastausajan ja kyselyn saa suojattua salasanalla.

Hyödynsin itse palvelua kysymällä opiskelijoilta toiveita seuraavan tapaamisen sisällöistä. Opiskelijat (ja minä mukaan lukien) kirjoittivat toiveitansa ja äänestivät itselleen mieluisia. Äänestyksen jälkeen meillä oli yhteisöllisesti tuotettu lista toiveista, joita lähdimme käymään läpi tärkeysjärjestyksessä.

Palvelu soveltuu hyvin pienehkön ryhmän (max 20 osallistujaa) yhteiseen ideariiheen, toiveiden kartoittamiseen, asioiden priorisointiin, toiminnan suunnitteluun. Ideoiden anonyymi kirjaaminen antaa tilaa kaikkien mielipiteille. Asioiden arvottaminen tapahtuu sisällön, ei idean esittäjän mukaan.

Vuoden parhaat verkkototeutukset palkitaan 22.3.

On taas aika palkita vuoden parhaat verkkototeutukset JAMKin, JYn ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisessä kilpailussa.

Tämän vuoden kilpailusarjoina ovat:

  1. Mobiilioppiminen ja -ohjaus: toteutus, joka toimii ja jota on toteutettu mobiililaitteilla, esim. älypuhelimella tai tabletilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ohjaukseen liittyvät mobiilitoteukset.
  2. Video: pedagoginen videototeutus tai video osana verkkototeutusta. Erityisen kiinnostuksen kohteena videon tuotaminen oppilaiden/opiskelijoiden kanssa.
  3. Sosiaalisen median toteutus: sosiaalisen median hyödyntäminen verkkototeutuksessa tai sen osana. Erityisen kiinnostuksen kohteena avoimet ja ilmaiset some-palvelut.

Voit  ehdottaa toteutuksia yhteen tai useampaan sarjaan. Jokaisen sarjan voittaja palkitaan Kampus Datan lahjakortilla. Myös ilmiantajien kesken arvotaan yksi Kampus Datan lahjakortti.

Ilmianna oma tai kollegan toteutus 15.2. mennessä.

Tulokset julkaistaan ja parhaat toteutukset palkitaan Jyväskylän verkko-opettajapäivässä 22.3.2013 IT-Dynamolla. Tapahtuman ohjelma julkaistaan helmikuussa.

Ilmianna hyvä verkkototeutus!

Expose good e-learning practices!

 

 

Ilmianna hyvä verkkototeutus -kisan voittajat valittu

JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän Ilmianna hyvä verkkototeutus -kilpailun voittajat on valittu. Kilpailun tarkoituksena oli jakaa toimivia ideoita käytänteitä yli oppilaitosrajojen ja parantaa verkko-opetuksen laatua.

Verkko-opetus on paljon enemmän kuin materiaali ja tehtävänpalautus Optimassa. Voittajia valitessaan raati kiinnitti huomiota mm. seuraaviin asioihin:  toteutuksen rakenne, ohjaus ja tiedotus, sisältöjen ja työtapojen monimuotoisuus, erilaisten työvälineiden käyttö, ulkoasu, innovatiivisuus.

Kilpailussa oli  kolme sarjaa ja kilpailuun tuli nelisenkymmentä ehdotusta. Joka sarjan voittaja sai palkinnoksi 100 euron lahjakortti Kampus-Dataan. Myös kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti, ja onnellinen voittaja on Teemu Makkonen.

Tutustu voittajiin ja ota hyvät ideat käyttöön! Katso kuvia toteutuksista ja kuuntele voittajien haastattelut.

Sarja 1: Verkkototeutus lähiopetuksen tukena

Voittaja: Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -verkkototeutus, Johanna Heikkilä, Hannele Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Perustelut:

  • Suuresta erikoistumisopintojen kokonaisuudesta on saatu yksinkertainen mutta samaan aikaan monipuolinen ja selkeä kokonaisuus.
  • Työtila sisältää paljon opiskelijaa ohjaavaa tekstiä: opiskelija tietää, missä mennään ja mitä pitää tehdä.
  • Toteutuksen visuaalinen ulkoasu on tyylikäs, selkeä ja sisältöön sopiva.
  • Rakenne on looginen ja noudattaa samaa linjaa kautta työtilan.
  • Videoaineistoa on katsottavissa ennen ja jälkeen luentojen.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti:
    • Päiväkirja
    • Keskustelu
    • Palautuslaatikko
    • Lomake
    • Monivalintatehtävä
    • Seurantaobjekti

 

Sarja 2: Totaaliverkkototeutus

Voittaja: Erityispedagogiikan kurssit ERIP012 VT huhti-touko2012 ja ERIP051_k2012, Liisa Kytölä, Tarja Ladonlahti, Katja Pihlaja, Jonna Pulkkinen, Riitta Virinkoski-Lempinen, Eeva Willberg, Tanja Ylhäinen

Perustelut:

  • Työtilan rakenne on selkeä  ja yksinkertainen.
  • Työskentely on vaiheistettu ja jokainen vaihe aikataulutettu ja ohjeistettu selkeästi.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti ja otettu rohkeasti käyttöön myös uudempia työkaluja kuten kirjoitusalue.
  • Työtilan ulkoasu on siisti ja yhtenäinen.
  • Opettajien tekemä yhteistyö ja idean jalostaminen kurssilta toiselle. Opettajat ovat kokeilleet erilaisia ideoita ja välineitä eri vuosina ja näitä on kehitetty yhdessä eteenpäin.

 

Sarja 3: Vuoden verkkopedateko/-idea/-kehittäjä

Voittaja: Wikiliikkuja-blogi. Juha Hulmi, Taija Juutinen ja Jouni Kallio tiimeineen, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Perustelut:

  • Tiedekunnan perinteisiä toiminta- ja viestintätapoja on lähdetty rohkeasti rikkomaan tnykyaikaisin keinoin.
  • Sosiaalinen media on otettu osaksi yliopistotutkimuksen ja -osaamisen jakamista tarkoituksenmukaisesti.
  • Tuodaan tiede osaksi ihmisten arkea.  ”Napakkaan tutkimustietoon perustuvat kansantajuiset kirjoitukset palvelevat niin alan opiskelijoita kuin suurta yleisöäkin.”
  • Toimii innostavana ja rohkaisevana esimerkkinä myös muille aloille.

Onnittelut kaikille voittajille!

Hyvä, paha verkko-opiskelu

Linda:
Kuule Minna, kuinka paljon teidän yksikön verkkototeutuksissa on yhteisöllistä oppimista?

Minna:
Meillä on aika paljon yhteisöllistä oppimista, kun koko opiskelu perustuu oppimispiirien toimintaan ja yhteiseen työskentelyyn. Mutta paljon riippuu oppimispiiristä – kuinka paljon he työskentelevät verkossa, kuinka paljon face to face.

Linda:
Hmm. Musta tuntuu, että mä alan kyllä kohta protestoida tuota yhteistoiminnallisen oppimisen ideaalimallia vastaan – ainakin noin niinku aikuisopiskelijan näkökulmasta. Mutta mä olenkin minä itte -mörkö. Ja kun tälleen kerron AOKKin uusmeediolle, saan tuta ;)

Minna:
Pitää olla molempia: sekä itsenäistä työskentelyä että yhteisöllistä tekemistä. Jos oppimista ajatellaan, kyllä ne toisten ajatukset rikastuttavat omaa ajattelua ja oppimista

Linda:
Tuo on kyllä totta, mitä noista toisten ajatuksista sanot. Eli pitäis olla toimivat työkalut niiden jakamiseen, kommentoimiseen, keskusteluun…

Minna:
Ei sitä keskustelua ja ajatusten vaihtoa tarvitse tehdä muiden saman ryhmän opiskelijoiden kanssa, joilla on “aina kauhee kiire ja ei löydy aikaa” vaan menee verkkoon ja käy keskustelua jollain muulla foorumilla. Verkossa on vaikka kuinka paljon eri alojen yhteisöjä ja keskustelufoorumeita, joita kannattaisi hyödyntää opiskelussakin. Ihan autenttisiä ympäristöjä, todellisia ongelmia, arjen toimijoita. Joitain muutakin kuin Suomi24…

Linda:
No niin on.

Minna:
Mutta ihan oikeessa olet, että pitäis olla toimivat ja helppokäyttöiset työkalut yhteiseen tuottamiseen, kommentoimiseen ja keskusteluun.

Linda:
Optima ei kauheasti houkuttele keskusteluun tai tarjoa näppäriä työkaluja yhteiseen tuottamiseen. Valitettavasti.

Minna:
No on siellä niitäkin mutta ne pitää vaan löytää. :) Optiman rinnalla voi käyttää myös muita välineitä, esimerkiksi GoogleDocsia tai Etherpadia yhteiseen kirjoittamiseen. Optimaa ja sosiaalisen median työkaluja yhdistämällä saa jo ihan toimivan setin kasaan. Sopiva väline tarpeen mukaan.

Linda:
Tuotokset vaan on sitten jossain tuolla pilvessä… Aika moni opettaja varmaan miettii tietoturvajuttuja huolestuneena, jos pilviasioista on kyse.

Minna:
Mitään salaista tai arkaluontoistahan ei sinne kannata laittaa mutta oikeesti, kuinka salaista tai ainutlaatuista opiskelijoiden tuottamat tehtävät yleensä on?

Linda:
No harvoinpa se kauhean salaista on. Eikä kyllä opettajan tuottama materiaalikaan usein mitenkään niin salaista ole, etteikö sitä voisi pilveen talteen laittaa – tai vaikka julkisesti jakoon..

Minna:
Ja kaikenhan ei tarvii olla kirjoitettua tekstiä. Optimassakin voi pitää vaikkapa videopäiväkirjaa. Veikkaan vaan, että kauhean moni ei sitä ole hoksannut.

Linda:
Ei varmaan. Mutta videotuottamisessa on tietty aina se kynnys, joka pitää ylittää: miltä näyttää oma naama kuvassa tai oma ääni äänitettynä. (Been there, done that.) Ajat on kyllä muuttuneet niin, että semmoisesta tuottamisesta on tullut luonnollisempaa.

Minna:
Ihan kauheetahan se on mutta kyllä siitä hengissä selviää – Been there, done that ;) Ja toishan se vähän vaihtelua opiskelun tekstipainotteisuuteen.

Tuli muuten mieleen tuosta sun yhteisöllisyysähkystä, että jos pitäis kirjoittaa yhdessä 10-sivuinen essee lähettämällä sähköpostilla word-tiedostoja ees taas, inhoisin yhteistoiminnallista oppimista. Ei siinä oo mitään järkeä. Olisi helpompaa tuottaa teksti itse.

Linda:
No tolleen se melkeinpä oli toteutettu niissä Mittuniversitetin webbredaktör-opinnoissa, jotka suoritin etänä. Sinne olisin tosiaan kaivannut lisää yhteistä tekemistä, kun ainakin itsestä tuntui, että nykytekniikka mahdollistaisi etätekemisen. Olisi ollut hyväksi nähdä, mitä muut oli saaneet keisseistä irti. Olisin saattanut oppia vieläkin enemmän, kuin mitä nyt tein.

Minna:
No just toi. Eli käytetään verkon hyödyt oikeesti eikä vaan tehdä “vanhoja” asioita sähköisesti.

Linda:
Yksi esimerkki näistä “vanhojen” asioiden tekemisestä sähköisesti on luentotaltioinnit. Jotkut opiskelijat varmaan tykkää, jos opettaja tallentaa monituntisia luentoja poissaolijoille katseltavaksi ja kuunneltavaksi, mutta enemmän saa taltioinneista ja videoista irti, jos opettaja suunnittelee ne huolella, pilkkoo sisällön järkeviksi, pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Noissa monituntisissa puhuva pää -videoissa se opettaja on taa-aas pääosassa, ei oppija tai oppiminen.

Minna:
Niin, se riippuu tarpeesta ja tilanteesta. Luentotaltiointi on tosi hyvä just poissaolijoille mutta pidemmän päälle niiden katsominen on puuduttavaa. Siihen kaipaisi jotain yhteisöllistä. :) Videoiden kanssahan voisi hyvin käyttää käänteisen luokkahuoneen ideaa (eli Flipped Classroom). Eli opiskelijat katsoisivat itsenäisesti opettajan tekemät hyvin suunnitellut videopätkät (lukevat tietyt artikkelit, tutkivat verkkolähteitä tai tutustuvat teemaan jollakin muilla tavoilla) ja tunnilla/luennolla työskenneltäisiin yhdessä näiden tietojen perustalta. Luento ja läksyt vaihtaisivat siis paikkaa. Olis sekä itsenäistä työskentelyä että yhteistä toimintaa. Ja verkko-opiskeluunhan tuo sopii todella hyvin!

Linda:
Ai vitsi, miten filosofisia me ollaan tänään. Pitäiskö tästä keskustelusta tehdä tiivistelmä typ Suodattimeen? Kahvipöytäkeskustelunomaisesti?

Minna:
Otetaanpa tästä aihio ja laitetaan Gdocsiin, eikö?

Linda:
Jes. Jatketaan työskentelyä siellä.

JAMKilaisia SULOP-seminaarissa

SULOP 2012 eli Sulautuvan opetuksen ja oppimisen seminaari järjestettiin Helsingin yliopistossa 8.-9.3. JAMKista Sulopiin osallistuivat minä (eli Linda) ja Varosen Mari, ja matkaa teimme yhdessä yliopistoväen kanssa: näin saatiin junassa päivitettyä kuulumiset ja hiottua vielä esitykset kuntoon. Marilla oli nimittäin seminaarissa JY:n Merja Ruuskan kanssa yhteisesitys, jossa he kertoivat JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyökäytänteistä.

Oma esitykseni käsitteli tarinallisuutta verkkototeutuksissa. Puhuin siitä, kuinka verkkomateriaalin suunnittelussa olisi syytä ottaa opiskelija huomioon – asettaa hänet jopa keskiöön – ja tehdä hänelle materiaalin punainen lanka näkyväksi. Tarinallisuus on yksi keino tähän. Näytin erilaisia malleja verkkomateriaalin jäsentämiseen ja esimerkkien avulla kerroin vielä omista kokemuksistani kielten saralla sekä LIPAn materiaalien työstämisessä. Esitykseni diat voit käydä katsastamassa Slideshare-palvelussa.

Muuttuvat oppimisympäristöt

Aamu kuitenkin alkoi pääpuhujilla. Ehdin kuulla Jari Multisiltaa ja Eeva Voutilaista.  Multisillan esityksessä puitiin mm. diginatiiveja ja digieliittiä. Myös oppimisympäristön muutos on hänen mukaansa tapahtumassa juuri nyt, kun esim. videomateriaalin tuottamisesta on tullut jokanaisen yksinkertaista puhdetyötä. Eeva Voutilainen kertoi käytännön verkko-opettajakokemuksistaan ravitsemustieteen opettajana. Connect-tapaamisten ja -luentojen avulla opiskelijat pysyvät motivoituneina ja monipuoliset tehtävätyypit varmistavat hyvän oppimiskokemuksen. Myös pakko motivoi hänen mukaansa opiskelijoita kiitettävästi.

Opinnäytetyö sulautuvasti

Päivän lopuksi kävin myös kuulemassa Pohjois-Karjalan AMK:n Maarit Ignatiuksen kokemuksia opinnäytetyön ohjauksesta sulautuvasti. Opiskelijan oma henkilökohtainen oppimisympäristö (eli PLE) oli muotoutunut erilaisten some-välineiden avulla ja ohjaaja oli joustavasti siirtynyt opiskelijan matkassa välineestä toiseen sekä sisällöstä kolmanteen.

Piirretyt muistiinpanoni eli tiivistelmäpläjäykset näistä esityksistä löydät Posterus-palvelusta.

BETT 2012 Yksilöllisyydestä kohti yhteisöllisyyttä

Opetusteknologian ratkaisuiden keskiössä ja merkittävänä kehitystyön kohteena ovat olleet yksilöllisten polkujen tukeminen ja henkilökohtaistaminen tieto- ja viestintäteknologisin keinoin. Nyt fokus kiinnittyikin odotetusti toisaalle. BETT 2012 messuhallin henki toisti vahvasti jakamisen, yhteisöllinen oppimisen ja yhteisöllisen tuottamisen ratkaisuja. Oppimisympäristöihin ja erilaisiin pilvipalveluihin tartutaan erilaisilla päätelaitteilla. Mobiililaitteet olivat vahvemmin esillä ja niiden käytettävyyttä ja käytettävyyden merkitystä korostettiin. Etäopettaminen ja etäosallistuminen jäivät hyvin vähäiselle huomiolle tai sulautuivat TVT:n avulla osaksi oppimisympäristöä.

Aktiivitaulut

Älytaulut ja -pöydät mahdollistavat monenlaisen havainnollistamisen ja aineistojen jakamisen. JAMKissa on tällä hetkellä 2 älytaulua, joista toinen on kiinteästi asennettu yhteen kokoustilaan ja toinen on liikuteltavissa siinä rakennuksessa, jossa taulu on. Etenkin AOKKissa opetusta järjestetään eri puolille Suomea ja usein peruslaitteitakaan ei ole käytettävissä. Mukaan otettava ”älytaulu” mahdollistaisi opetuksen hoitamisen laadukkaammin missä paikassa tahansa, ja voisi olla hyvä ratkaisu AOKKin tarpeisiin, miksei myös muihinkin yksiköihin JAMKissa.

Aktiivitaulujen, kosketuspintojen ja niihin liittyvien sovellusten kehitys oli lähentynyt ratkaisuillaan toisiaan ja ne eivät juuri erottuneet perustoiminnoiltaan toisistaan. Eri valmistajat olivat tuottaneet ratkaisuja useamman käyttäjän yhtäaikaisesti työskentelyyn ja syötetyn tiedon jatkokäsittelyyn. Lähes kaikkiin tauluihin oli tullut ominaisuus, joka mahdollisti opiskelijoiden liittymisen taulusovellukseen omien päätelaitteiden: puhelimien, tablettien ja tietokoneiden avulla. Edelleen jäimme kaipaamaan tekstipohjaisen tiedon joustavaa liikuttamisen mahdollisuutta taulusovellukseen ja sovellusohjelmien välillä, ominaisuutta, joka tehostaisi opettajan ja opiskelijoiden työskentelyä.

Aktiivitaulujen ja erilaisten aktiivipintojen kirjo herätti ajattelemaan valinnan ja käyttöönoton kokonaisuutta: Mihin tarkoitukseen? Millaista pedagogista toimintaa tukemaan? Taulu, fyysinen ympäristö, sovellus, opiskelijaryhmä ja oppimisen kohde, menetelmät, liikuteltavuus, vaihtuvat opetustilat, vaihtelevat käyttötaidot muodostava kokonaisuuden, jota tulisi pohtia hyvinkin monipuolisesti ennen aktiivitaululaitteiston valintaa.

Yllätyksellisesti ajatuksiimme päällimmäisenä jäi pohdituttamaan aktiivitaulujen ja niihin liitettävien ”äänestys ja palaute” -ominaisuuksien soveltaminen isojen opetusryhmien kohdalla. Taulun ja siihen liittyvän sovelluksen avulla olisi mahdollista saavuttaa osallistavia elementtejä: Jokaisen osallistujan ääni saadaan teknologian avulla kuulumaan ja koostettua reaaliaikaisesti käyttäen opiskelijoiden omia päätelaitteita, kännyköitä.

JAMK:n eri yksiköissä on suurryhmäopetusta, joissa tämän tyyppistä opetusteknologiaa voisi hyödyntää. Opetusteknologian hyödyntämistä suurryhmäopetuksessa kannattaisi ehdottomasti pilotoida, sillä pilotoinnista saataisiin sellaista tietoa ja osaamista, jolle olisi kansainvälisestikin kysyntää.

Liikkuva aktiivipinta liikkuvalle opettajalle

Etäosallistuminen ja kuvapuhelut

Etäosallistuminen ja kuvapuhelut kahden ja usean henkilön välillä tuntui kehittyneen vain muutamia askeleita. Havaitsimme JAMKin tavan soveltaa Connectia, Skypeä ja Googlen Hangoutia hyvin monipuoliseksi. Opetuksen ja eteenkin ohjauksen toteuttamisen käyttötavoistamme voisimme olla kertomassa aloitteleville oppilaitoksille.

Hämmennystä aiheuttava huomio oli JAMK:ssa tänä vuonna käyttöön otettavan Lync – neuvottelujärjestelmän kamerakuvien käyttö. Esittelyn ja keskustelun perusteella menettäisimme osallistujien yhtäaikaisten liikkuvien kuvien näkymisen. Juuri liikkuvat kuvat ovat antaneet osallistujille läsnäolon tunteen ja olemme saaneet opiskelijoilta palautetta liikkuvien kuvien keskeisestä merkityksestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Mitä menetämme vain puhujan kuvan nähdessämme? Heikkeneekö online opetuksen laatu silloin, kun tavoitteena on olla ryhmänä kuvayhteyden kanssa ja luoda mahdollisimman monikanavainen oppimistilanne?

10 puoltoa Lyncille

Pelit ja sovellukset

Pelillisyydessä ja sovelluksissa myös painottui voimakkaasti sosiaalinen yhteisö. Erityisesti huomiota kiinnittivät alakoulujen pelit ja oppimisympäristöt. Ajatus yhdistää lautapelien toiminnallisuus tietoteknisten sovellusten kanssa tuntui hyvin luontevalta. Pelaajat eivät ole kiinni näppäimistössä ja hiiressä vaan tieto heijastuu tai syntyy pöytäpinnalle teknologian sulautuessa taustalle. Vuovaikutuksen syntyminen ihmisten välille oli rakennettu edellytykseksi pelin etenemiselle.

Sama yhteisöllisyyden lähtökohta toistui myös oppimisympäristössä: http://skoolbo.com/

Mallintaminen ja 3D-tulostaminen

3D-tulostus ja Cad-mallintaminen oli yllättävän vähäisesti esillä. Laitteistojen sekä tulostamisen hinta on ehkä oppilaitosmaailmassa vielä rajoittava tekijä. Demonstraatiot ovat lupaavia ja 3D-tulostamisen mahdollisuudet tulevat varmasti muuttamaan tuotekehitystä ja välillisesti asettavat haasteita oppilaitosten opetussuunnitelmille. JAMKin teknologiayksikkössä on mahdollisuus 3D-tulostamiselle.

Muutoin tuntuu että 3D-maailman leviäminen oppilaitoksiin odottaa teknologian kehittymistä. Lasien käyttö rajoittaa edelleen käytettävyyttä. Oppimateriaaleihin tutustuttaessa heräsi myös ajatus, tuoko 3D-materiaali merkittävää lisäarvoa. Olemmeko keksineet innovatiivisen tavan tuottaa ja hyödyntää 3D-ominaisuuksia vai teemmekö uuteen välineeseen sisältöjä vanhalla tavalla?

Kynät käyttöliittymänä tiedon digitalisointiin

Merkittävä huomio oli kynien kehittyminen dokumentointivälineenä. Kynään kytketyn tietotekniikan avulla voidaan tallentaa sähköiseen muotoon käsin tuotetut muistiinpanot ja kuvat. Osaan älykyniä oli liitetty myös ominaisuus, jossa kynä toimi nauhurina. Kynä synkronoi äänen ja muistiinpanojen tuottamisen. Ajatuksemme löysivät soveltamiskohteita ohjauskeskusteluiden dokumentoimista neuvottelu tilanteisiin.  Livescribe (hinta n. 100 €/kpl)

Kun teksti ja ääni tallennetaan, opiskelija voi palata siihen niin usein, kun tarve on! Opettajankoulutuksessa kynä voisi tuoda lisäarvoa esim. opetusharjoittelun ohjaukseen, jossa kouluttaja tekee usein käsin muistiinpanoja ja niitä käsitellään jälkeenpäin.

Oppimisalustat, tabletit ja kännykät – sulautunut oppimisympäristö

Oppimisprosessin monimuotoisuuteen on muun muassa Promethean kehittänyt ratkaisun, jossa älytaulu on ns. luokkaopetukseen, älypöytä pienryhmätyöskentelyyn, ”äänestystyökalut” yksilölliseen työskentelyyn erikokoisissa ryhmissä ja hallintatyökalut arviointiin ja muuhun oppimisprosessiin liittyvään hallintoon.

Suurryhmäopetuksen kehittämiseen on sovelluksia, joilla saadaan jokainen opiskelija osallistumaan ja vastaamaan opettajan kysymyksiin joko kännyköillä, tableteilla tai ohjaimilla.
Koko ryhmän tiedot tulevat välittömästi näkyviin ja opettaja saa kokonaiskäsityksen siitä, miten opiskeltava sisältö on hallussa tai miten eri opiskelijat sitä lähestyvät.

Äänestysmenetelmällä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla: opetuksen kohdentamiseen ns. solmukohtiin, yksilölliseen ja pienryhmän ohjaukseen, ryhmäjakoihin ja tehtäväksiantoihin. Jokaisen opiskelijan vastaus tallentuu ja sillä tavoin yksittäisen opiskelijan oppimisprosessi tulee näkyvämmäksi. Yksittäisen opiskelijan ohjaustarpeet voidaan tavoittaa entistä helpommin opetusteknologian avulla suurryhmäopetuksessa.

Oppimisalustat

Oppimisalustojen merkitys ohjelmistokehityksessä oli vähentynyt. Kehityksessä ei ollut tapahtunut suuria mullistuksia. Opiskelijoiden etenemisen seuranta- ja hallinnointityökaluja niin opettajalle kun rehtoreillekin oli kehitetty. Tällaisen tiedon kerääminen ja hyödyntäminen edellyttää hyvin määrämuotoista toimintaa: Olemmeko valmiita siihen? Toisaalta oppilaitosten siirtyeminen MS-alustoille mahdollistaa tehokkaita tapoja tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Menettävätkö perinteiset oppimisalustat asemaansa tämän seurauksena?

One Note -demot yllättivät helppoudellaan. Esittelijää lainaten: ”Mitään uutta ei tarvitse oppia. Me osataan jo!”

Opettajien osaaminen

Opettajien tietotekninen osaaminen ja tietolähteiden käyttö on herännyt pohdintaa myös englannissa. Suomessa uudistuksen alla olevat OPE.fi -tasot määrittävät opettajien osaamiselle uusia tavoitteita. Täydennyskoulutuksen lisäksi meidän tulisi oppilaitoksissa pohtia rakenteita, joiden avulla pystyisimme tietoisina digitaalisista aineistoista ja aihioista.

Opetukseen vapaasti käytettävissä olevat aineistot kasvavat räjähdysmäisesti. Opetusohjelmat, tv-lähetykset, simulaattorit rikastuttaisivat opetusta, mutta miten pysymme tietoisina syntyvistä ja sovellettavista aihioista. Syntyykö henkilöstörakenteissamme uusia rooleja oppilaitoksiin: aineistojen ja aihioiden kalastajat? Suurempi kysymys lienee kuitenkin opettajien valmius luottaa ja käyttää toisen tekemää digitaalista aineistoa, parastaa sitä ja jakaa edelleen.

Opettajankoulutuksen sisältöihin ja toteutukseen opetusteknologia tulee rakentua niin, että opettajaopiskelijoiden opetusteknologiset valmiudet kehittyvät.

Aihioita ja materiaalipankkeja käsikirjoituksineen on tavoitettavissa erilaisten www-yhteisöjen kautta. Useisiin yhteisöihin voivat opettajat liittyä henkilöjäsenenä. Eri verkostot tuottavat ja jakavat opetusmateriaaleja ja siksi niihin kannattaa liittyä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Free Digital Education Community
Promethean planet
The community for schools in Europe
Opettaja TV

Innovatiivisin idea – yhteisöllinen tiedonrakentaminen

Paras pala, johon törmäsimme, oli alakoulumaailmaan suunnattu tiedonrakentamista tukeva sovellus Every1Speaks. Sovellus visualisoi ja tiivistää opiskelijoiden tuottamia asioita ja se sopii myös suurryhmäopetukseen. Yksinkertaisuudessaan ja yhteisöllisyydessään se herätti ajattelemaan käytössämme olevien ohjelmien rajoittavia rakenteita. Innovaationa every1speaks oli mielenkiintoinen ja soveltamismahdollisuudet laajat. Tämän tyyppisten työkalujen avulla jokainen ryhmässä oleva saa mahdollisuuden osallistua ja ryhmän tuottamat asiat ovat välittömästi käytettävissä ja työstettävissä edelleen. Mielenkiinnolla seuraamme ohjelmiston kehitystyötä!

Peilinä omaan arkeen

BETT2012 -tapahtuma tarjosi hyvän peilauspinnan siihen, missä me (AOKK) olemme tällä hetkellä opetusteknologian hyödyntämisen suhteen ja millaisia sovelluksia, laitteita ja ratkaisuja löytyy meidän pedagogista ajatteluamme tukemaan. Uskomme, että hyvin ajateltu ja valittu teknologia kehittää käytäntöjämme, parantaa koulutuksemme laatua ja ennen kaikkea tukee opiskelijoittemme oppimisprossessia.

Satu Aksovaara ja Irmeli Maunonen-Eskelinen

Vaihteeksi vähän Optimaakin…

Edellisessä postauksessa kollegani Eero oli hautaamassa suljettuja oppimisympäristöjä, joten otetaanpa tähän yleisen universumin tasapainon vuoksi sananen Optimasta, tuosta arjen pikkuapuristamme.

Optiman pitäisi olla meillä täällä JAMKissa verkko-opetuksen ja toivottavasti myös -oppimisenkin apuna. Monesti kuitenkin monimutkaiset käyttötavat hidastavat sekä opiskelijan että opettajan Optima-työskentelyä. Osin kyse on käyttäjän suhteesta Optimaan ja sen ominaisuuksiin, osin kyse on siitä, että peto pitää tuntea, jotta sen voi kesyttää.

Olin vierailijana Optima Akatemian webinaarissa, jossa annoin perusvinkkejä Optima-arkeen. Käy kuuntelemassa/katselemassa webinaaritallenne ja kesytä peto.

Perjantaiviihdykettä verkko-opettajille

2011-07-29_verkko-opettaja

Jaa että mistäkö tiedän? Been there, done nearly all that…

Asiantuntijuus jakoon Connectin avulla

Ammatillisen opettajakorkeakoulun Kuopion, Kajaanin ja Joensuun opettajankoulutuksen alueryhmät yhdistivät voimansa ja pitivät yhteisen opetustilanteen Connectin välityksellä. Näin eri puolilla Suomea olevien kouluttajien asiantuntijuus saatiin kaikkien kolmen ryhmän käyttöön.

AHOTtia Kuopiosta, ohjausta Joensuusta, kestävää kehitystä Kajaanista

Opiskelijoilta pyydettiin etukäteen kysymyksiä viiteen eri teemaan liittyen. Yhteisessä kahden tunnin pituisessa Connect-istunnossa kouluttajat vastasivat omaa asiantuntijuuttaan koskeviin kysymyksiin. Opiskelijat pystyivät esittämään kysymyksiä ja tarkennuksia kouluttajien esityksiin. Joensuussa yleisöllä oli käytössä mikrofoni. Kajaanin ja Kuopion ryhmien osalta kouluttajan piti toistaa opiskelijoiden kysymykset tilan edessä olleeseen konferenssimikrofoniin.

Connect kuva kuopio joensuu kajaani

Ennakkosuunnittelu ja -testaus kaiken A ja O

Connect-yhteys eri toimipisteistä käsin testattiin etukäteen jokaisen pisteen atk-tuen kanssa. Connect-istunnon alussa ja sen aikana paikallinen tekninen tuki on hyvä olla saatavilla.

Kuopion alueryhmä tipahti linjoilta pari kertaa paikallisen oppilaitoksen runkoverkon ongelmien vuoksi mutta muuten yhteys toimi erittäin hyvin. Plan B ongelmien varalle oli olemassa mutta tällä kertaa sitä ei tarvittu.

Ja siitä opittiin…

“Plussaa oli se, että opettajat tekevät näkyvästi yhdessä ja se, että he olivat asiaan vihkiytyneitä ja paneutuneita- innoissaan jopa”

“Kehitettäviä pointteja oli keskeisesti “connectin” käytön suuntaaminen interaktiiviseen suuntaan- keskustelua ja kysymyksiä.”

“Osallistujien kommenttien soisi tulevan esille eli ne kannettavat mikrofonit tulisi olla joka paikassa”

“Kaksi tuntia ja viisi teemaa on aikas pitkä aika kuunnella. Yksi tunti ja pari teemaa jaksaa kyllä – tulisi myös syvennyttyä aiheeseen enemmän.”

“Opiskelijat toivoivat, että materiaali olisi etukäteen saatavilla”

“Myös (webkameran)kuvien  merkitystä opiskelijat jäivät pohtimaan, siis mitä lisäarvoa tuo”

“Kokonaisuutena oli hyvä, että kokeilimme uutta toimintatapaa – siitä voi jatkaa kehittämistä. Opiskelijat kokivat myös itselleen rohkaisevana, että otetaan käyttöön erilaisia mahdollisuuksia, vaikka kaikki ei menisikään heti täydellisesti :)”

css.php