Avainsana-arkistot: verkko-opettaminen

Viikon Optima-vinkki: Ääninauhuri

Kysymys: Voiko Optimassa tehdä äänitallenteita? Voiko opiskelija tallentaa omaa puhettaan suoraan Optimaan?

Vastaus: Kyllä voi. Optiman ääni- ja videonauhuri on sekä opettajien että opiskelijoiden käytössä ja löytyy Uusi objekti -toiminnon alta. Huomaa, jotta opiskelija voi käyttää nauhuria, täytyy hänellä olla luku- ja kirjoitusoikeus kyseiseen kansioon. Ääni- ja videohauhurilla voi helposti esim. ohjeistaa, palauttaa tehtäviä tai antaa äänipalautetta. Muista myös, että ääni- ja videonauhurin saa toimimaan myös keskustelualueella.

Webinaariesiintyjän selviytymispaketti

Toteutatko opetusta Connectin kautta? Pidätkö webinaareja tai järjestätkö paljon verkkokokouksia? Nyt olisi tarjolla webinaariesiintyjille selviytymispaketti, kuinka esiintyä vaikuttavasti verkossa ja kuinka luoda mieleenpainuvaa esitysmateriaalia.

Webinaarin sisältö:

  • Kuinka koukutat verkkoesityksen kuulijat
  • Kuinka rakennat vuorovaikutusta virtuaalisissa ympäristöissä
  • Kuinka esiinnyt luontevasti ja innostavasti
  • Kuinka teet kiinnostavia ja mieleenpainuvia diaesityksiä verkkoon

Aika: 5.2.2013 klo 10.00–10.45

Kouluttajina toimivat esiintymistaitojen kouluttaja Pauliina Perttuli sekä kouluttaja, tietokirjailija Outi Lammi.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Osallistu webinaariin ja päivitä esiintymistaitosi virtuaalisen aikaan!

Ilmianna hyvä verkkototeutus -kisan voittajat valittu

JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän Ilmianna hyvä verkkototeutus -kilpailun voittajat on valittu. Kilpailun tarkoituksena oli jakaa toimivia ideoita käytänteitä yli oppilaitosrajojen ja parantaa verkko-opetuksen laatua.

Verkko-opetus on paljon enemmän kuin materiaali ja tehtävänpalautus Optimassa. Voittajia valitessaan raati kiinnitti huomiota mm. seuraaviin asioihin:  toteutuksen rakenne, ohjaus ja tiedotus, sisältöjen ja työtapojen monimuotoisuus, erilaisten työvälineiden käyttö, ulkoasu, innovatiivisuus.

Kilpailussa oli  kolme sarjaa ja kilpailuun tuli nelisenkymmentä ehdotusta. Joka sarjan voittaja sai palkinnoksi 100 euron lahjakortti Kampus-Dataan. Myös kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti, ja onnellinen voittaja on Teemu Makkonen.

Tutustu voittajiin ja ota hyvät ideat käyttöön! Katso kuvia toteutuksista ja kuuntele voittajien haastattelut.

Sarja 1: Verkkototeutus lähiopetuksen tukena

Voittaja: Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -verkkototeutus, Johanna Heikkilä, Hannele Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Perustelut:

  • Suuresta erikoistumisopintojen kokonaisuudesta on saatu yksinkertainen mutta samaan aikaan monipuolinen ja selkeä kokonaisuus.
  • Työtila sisältää paljon opiskelijaa ohjaavaa tekstiä: opiskelija tietää, missä mennään ja mitä pitää tehdä.
  • Toteutuksen visuaalinen ulkoasu on tyylikäs, selkeä ja sisältöön sopiva.
  • Rakenne on looginen ja noudattaa samaa linjaa kautta työtilan.
  • Videoaineistoa on katsottavissa ennen ja jälkeen luentojen.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti:
    • Päiväkirja
    • Keskustelu
    • Palautuslaatikko
    • Lomake
    • Monivalintatehtävä
    • Seurantaobjekti

 

Sarja 2: Totaaliverkkototeutus

Voittaja: Erityispedagogiikan kurssit ERIP012 VT huhti-touko2012 ja ERIP051_k2012, Liisa Kytölä, Tarja Ladonlahti, Katja Pihlaja, Jonna Pulkkinen, Riitta Virinkoski-Lempinen, Eeva Willberg, Tanja Ylhäinen

Perustelut:

  • Työtilan rakenne on selkeä  ja yksinkertainen.
  • Työskentely on vaiheistettu ja jokainen vaihe aikataulutettu ja ohjeistettu selkeästi.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti ja otettu rohkeasti käyttöön myös uudempia työkaluja kuten kirjoitusalue.
  • Työtilan ulkoasu on siisti ja yhtenäinen.
  • Opettajien tekemä yhteistyö ja idean jalostaminen kurssilta toiselle. Opettajat ovat kokeilleet erilaisia ideoita ja välineitä eri vuosina ja näitä on kehitetty yhdessä eteenpäin.

 

Sarja 3: Vuoden verkkopedateko/-idea/-kehittäjä

Voittaja: Wikiliikkuja-blogi. Juha Hulmi, Taija Juutinen ja Jouni Kallio tiimeineen, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Perustelut:

  • Tiedekunnan perinteisiä toiminta- ja viestintätapoja on lähdetty rohkeasti rikkomaan tnykyaikaisin keinoin.
  • Sosiaalinen media on otettu osaksi yliopistotutkimuksen ja -osaamisen jakamista tarkoituksenmukaisesti.
  • Tuodaan tiede osaksi ihmisten arkea.  ”Napakkaan tutkimustietoon perustuvat kansantajuiset kirjoitukset palvelevat niin alan opiskelijoita kuin suurta yleisöäkin.”
  • Toimii innostavana ja rohkaisevana esimerkkinä myös muille aloille.

Onnittelut kaikille voittajille!

Webinaarisarjassa tarinoita

JAMKin ja Jyväskylän yliopiston yhteinen webinaarisarja oli niin aktiivinen syksyllä, että kevään tullen eväiden teko on vähän takkuillut mm. koulutuskiireiden vuoksi. Siirsimme nyt webinaaripäivän torstai-iltapäivään ja 15.3. aiheena oli tarinallisuus verkko-opetuksessa – kyseessä oli siis sama esitys, joka pidettiin SULOP-seminaarissa.

Jos tarinan hyödyntäminen kiinnostaa, katsohan n. 20 minuuttia pitkä Connect-taltiointi esityksestä.

Seuraava webinaari pitäisi olla n. parin viikon kuluttua – seuraathan tiedotusta asiasta.

BETT 2012 Yksilöllisyydestä kohti yhteisöllisyyttä

Opetusteknologian ratkaisuiden keskiössä ja merkittävänä kehitystyön kohteena ovat olleet yksilöllisten polkujen tukeminen ja henkilökohtaistaminen tieto- ja viestintäteknologisin keinoin. Nyt fokus kiinnittyikin odotetusti toisaalle. BETT 2012 messuhallin henki toisti vahvasti jakamisen, yhteisöllinen oppimisen ja yhteisöllisen tuottamisen ratkaisuja. Oppimisympäristöihin ja erilaisiin pilvipalveluihin tartutaan erilaisilla päätelaitteilla. Mobiililaitteet olivat vahvemmin esillä ja niiden käytettävyyttä ja käytettävyyden merkitystä korostettiin. Etäopettaminen ja etäosallistuminen jäivät hyvin vähäiselle huomiolle tai sulautuivat TVT:n avulla osaksi oppimisympäristöä.

Aktiivitaulut

Älytaulut ja -pöydät mahdollistavat monenlaisen havainnollistamisen ja aineistojen jakamisen. JAMKissa on tällä hetkellä 2 älytaulua, joista toinen on kiinteästi asennettu yhteen kokoustilaan ja toinen on liikuteltavissa siinä rakennuksessa, jossa taulu on. Etenkin AOKKissa opetusta järjestetään eri puolille Suomea ja usein peruslaitteitakaan ei ole käytettävissä. Mukaan otettava ”älytaulu” mahdollistaisi opetuksen hoitamisen laadukkaammin missä paikassa tahansa, ja voisi olla hyvä ratkaisu AOKKin tarpeisiin, miksei myös muihinkin yksiköihin JAMKissa.

Aktiivitaulujen, kosketuspintojen ja niihin liittyvien sovellusten kehitys oli lähentynyt ratkaisuillaan toisiaan ja ne eivät juuri erottuneet perustoiminnoiltaan toisistaan. Eri valmistajat olivat tuottaneet ratkaisuja useamman käyttäjän yhtäaikaisesti työskentelyyn ja syötetyn tiedon jatkokäsittelyyn. Lähes kaikkiin tauluihin oli tullut ominaisuus, joka mahdollisti opiskelijoiden liittymisen taulusovellukseen omien päätelaitteiden: puhelimien, tablettien ja tietokoneiden avulla. Edelleen jäimme kaipaamaan tekstipohjaisen tiedon joustavaa liikuttamisen mahdollisuutta taulusovellukseen ja sovellusohjelmien välillä, ominaisuutta, joka tehostaisi opettajan ja opiskelijoiden työskentelyä.

Aktiivitaulujen ja erilaisten aktiivipintojen kirjo herätti ajattelemaan valinnan ja käyttöönoton kokonaisuutta: Mihin tarkoitukseen? Millaista pedagogista toimintaa tukemaan? Taulu, fyysinen ympäristö, sovellus, opiskelijaryhmä ja oppimisen kohde, menetelmät, liikuteltavuus, vaihtuvat opetustilat, vaihtelevat käyttötaidot muodostava kokonaisuuden, jota tulisi pohtia hyvinkin monipuolisesti ennen aktiivitaululaitteiston valintaa.

Yllätyksellisesti ajatuksiimme päällimmäisenä jäi pohdituttamaan aktiivitaulujen ja niihin liitettävien ”äänestys ja palaute” -ominaisuuksien soveltaminen isojen opetusryhmien kohdalla. Taulun ja siihen liittyvän sovelluksen avulla olisi mahdollista saavuttaa osallistavia elementtejä: Jokaisen osallistujan ääni saadaan teknologian avulla kuulumaan ja koostettua reaaliaikaisesti käyttäen opiskelijoiden omia päätelaitteita, kännyköitä.

JAMK:n eri yksiköissä on suurryhmäopetusta, joissa tämän tyyppistä opetusteknologiaa voisi hyödyntää. Opetusteknologian hyödyntämistä suurryhmäopetuksessa kannattaisi ehdottomasti pilotoida, sillä pilotoinnista saataisiin sellaista tietoa ja osaamista, jolle olisi kansainvälisestikin kysyntää.

Liikkuva aktiivipinta liikkuvalle opettajalle

Etäosallistuminen ja kuvapuhelut

Etäosallistuminen ja kuvapuhelut kahden ja usean henkilön välillä tuntui kehittyneen vain muutamia askeleita. Havaitsimme JAMKin tavan soveltaa Connectia, Skypeä ja Googlen Hangoutia hyvin monipuoliseksi. Opetuksen ja eteenkin ohjauksen toteuttamisen käyttötavoistamme voisimme olla kertomassa aloitteleville oppilaitoksille.

Hämmennystä aiheuttava huomio oli JAMK:ssa tänä vuonna käyttöön otettavan Lync – neuvottelujärjestelmän kamerakuvien käyttö. Esittelyn ja keskustelun perusteella menettäisimme osallistujien yhtäaikaisten liikkuvien kuvien näkymisen. Juuri liikkuvat kuvat ovat antaneet osallistujille läsnäolon tunteen ja olemme saaneet opiskelijoilta palautetta liikkuvien kuvien keskeisestä merkityksestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Mitä menetämme vain puhujan kuvan nähdessämme? Heikkeneekö online opetuksen laatu silloin, kun tavoitteena on olla ryhmänä kuvayhteyden kanssa ja luoda mahdollisimman monikanavainen oppimistilanne?

10 puoltoa Lyncille

Pelit ja sovellukset

Pelillisyydessä ja sovelluksissa myös painottui voimakkaasti sosiaalinen yhteisö. Erityisesti huomiota kiinnittivät alakoulujen pelit ja oppimisympäristöt. Ajatus yhdistää lautapelien toiminnallisuus tietoteknisten sovellusten kanssa tuntui hyvin luontevalta. Pelaajat eivät ole kiinni näppäimistössä ja hiiressä vaan tieto heijastuu tai syntyy pöytäpinnalle teknologian sulautuessa taustalle. Vuovaikutuksen syntyminen ihmisten välille oli rakennettu edellytykseksi pelin etenemiselle.

Sama yhteisöllisyyden lähtökohta toistui myös oppimisympäristössä: http://skoolbo.com/

Mallintaminen ja 3D-tulostaminen

3D-tulostus ja Cad-mallintaminen oli yllättävän vähäisesti esillä. Laitteistojen sekä tulostamisen hinta on ehkä oppilaitosmaailmassa vielä rajoittava tekijä. Demonstraatiot ovat lupaavia ja 3D-tulostamisen mahdollisuudet tulevat varmasti muuttamaan tuotekehitystä ja välillisesti asettavat haasteita oppilaitosten opetussuunnitelmille. JAMKin teknologiayksikkössä on mahdollisuus 3D-tulostamiselle.

Muutoin tuntuu että 3D-maailman leviäminen oppilaitoksiin odottaa teknologian kehittymistä. Lasien käyttö rajoittaa edelleen käytettävyyttä. Oppimateriaaleihin tutustuttaessa heräsi myös ajatus, tuoko 3D-materiaali merkittävää lisäarvoa. Olemmeko keksineet innovatiivisen tavan tuottaa ja hyödyntää 3D-ominaisuuksia vai teemmekö uuteen välineeseen sisältöjä vanhalla tavalla?

Kynät käyttöliittymänä tiedon digitalisointiin

Merkittävä huomio oli kynien kehittyminen dokumentointivälineenä. Kynään kytketyn tietotekniikan avulla voidaan tallentaa sähköiseen muotoon käsin tuotetut muistiinpanot ja kuvat. Osaan älykyniä oli liitetty myös ominaisuus, jossa kynä toimi nauhurina. Kynä synkronoi äänen ja muistiinpanojen tuottamisen. Ajatuksemme löysivät soveltamiskohteita ohjauskeskusteluiden dokumentoimista neuvottelu tilanteisiin.  Livescribe (hinta n. 100 €/kpl)

Kun teksti ja ääni tallennetaan, opiskelija voi palata siihen niin usein, kun tarve on! Opettajankoulutuksessa kynä voisi tuoda lisäarvoa esim. opetusharjoittelun ohjaukseen, jossa kouluttaja tekee usein käsin muistiinpanoja ja niitä käsitellään jälkeenpäin.

Oppimisalustat, tabletit ja kännykät – sulautunut oppimisympäristö

Oppimisprosessin monimuotoisuuteen on muun muassa Promethean kehittänyt ratkaisun, jossa älytaulu on ns. luokkaopetukseen, älypöytä pienryhmätyöskentelyyn, ”äänestystyökalut” yksilölliseen työskentelyyn erikokoisissa ryhmissä ja hallintatyökalut arviointiin ja muuhun oppimisprosessiin liittyvään hallintoon.

Suurryhmäopetuksen kehittämiseen on sovelluksia, joilla saadaan jokainen opiskelija osallistumaan ja vastaamaan opettajan kysymyksiin joko kännyköillä, tableteilla tai ohjaimilla.
Koko ryhmän tiedot tulevat välittömästi näkyviin ja opettaja saa kokonaiskäsityksen siitä, miten opiskeltava sisältö on hallussa tai miten eri opiskelijat sitä lähestyvät.

Äänestysmenetelmällä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla: opetuksen kohdentamiseen ns. solmukohtiin, yksilölliseen ja pienryhmän ohjaukseen, ryhmäjakoihin ja tehtäväksiantoihin. Jokaisen opiskelijan vastaus tallentuu ja sillä tavoin yksittäisen opiskelijan oppimisprosessi tulee näkyvämmäksi. Yksittäisen opiskelijan ohjaustarpeet voidaan tavoittaa entistä helpommin opetusteknologian avulla suurryhmäopetuksessa.

Oppimisalustat

Oppimisalustojen merkitys ohjelmistokehityksessä oli vähentynyt. Kehityksessä ei ollut tapahtunut suuria mullistuksia. Opiskelijoiden etenemisen seuranta- ja hallinnointityökaluja niin opettajalle kun rehtoreillekin oli kehitetty. Tällaisen tiedon kerääminen ja hyödyntäminen edellyttää hyvin määrämuotoista toimintaa: Olemmeko valmiita siihen? Toisaalta oppilaitosten siirtyeminen MS-alustoille mahdollistaa tehokkaita tapoja tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Menettävätkö perinteiset oppimisalustat asemaansa tämän seurauksena?

One Note -demot yllättivät helppoudellaan. Esittelijää lainaten: ”Mitään uutta ei tarvitse oppia. Me osataan jo!”

Opettajien osaaminen

Opettajien tietotekninen osaaminen ja tietolähteiden käyttö on herännyt pohdintaa myös englannissa. Suomessa uudistuksen alla olevat OPE.fi -tasot määrittävät opettajien osaamiselle uusia tavoitteita. Täydennyskoulutuksen lisäksi meidän tulisi oppilaitoksissa pohtia rakenteita, joiden avulla pystyisimme tietoisina digitaalisista aineistoista ja aihioista.

Opetukseen vapaasti käytettävissä olevat aineistot kasvavat räjähdysmäisesti. Opetusohjelmat, tv-lähetykset, simulaattorit rikastuttaisivat opetusta, mutta miten pysymme tietoisina syntyvistä ja sovellettavista aihioista. Syntyykö henkilöstörakenteissamme uusia rooleja oppilaitoksiin: aineistojen ja aihioiden kalastajat? Suurempi kysymys lienee kuitenkin opettajien valmius luottaa ja käyttää toisen tekemää digitaalista aineistoa, parastaa sitä ja jakaa edelleen.

Opettajankoulutuksen sisältöihin ja toteutukseen opetusteknologia tulee rakentua niin, että opettajaopiskelijoiden opetusteknologiset valmiudet kehittyvät.

Aihioita ja materiaalipankkeja käsikirjoituksineen on tavoitettavissa erilaisten www-yhteisöjen kautta. Useisiin yhteisöihin voivat opettajat liittyä henkilöjäsenenä. Eri verkostot tuottavat ja jakavat opetusmateriaaleja ja siksi niihin kannattaa liittyä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Free Digital Education Community
Promethean planet
The community for schools in Europe
Opettaja TV

Innovatiivisin idea – yhteisöllinen tiedonrakentaminen

Paras pala, johon törmäsimme, oli alakoulumaailmaan suunnattu tiedonrakentamista tukeva sovellus Every1Speaks. Sovellus visualisoi ja tiivistää opiskelijoiden tuottamia asioita ja se sopii myös suurryhmäopetukseen. Yksinkertaisuudessaan ja yhteisöllisyydessään se herätti ajattelemaan käytössämme olevien ohjelmien rajoittavia rakenteita. Innovaationa every1speaks oli mielenkiintoinen ja soveltamismahdollisuudet laajat. Tämän tyyppisten työkalujen avulla jokainen ryhmässä oleva saa mahdollisuuden osallistua ja ryhmän tuottamat asiat ovat välittömästi käytettävissä ja työstettävissä edelleen. Mielenkiinnolla seuraamme ohjelmiston kehitystyötä!

Peilinä omaan arkeen

BETT2012 -tapahtuma tarjosi hyvän peilauspinnan siihen, missä me (AOKK) olemme tällä hetkellä opetusteknologian hyödyntämisen suhteen ja millaisia sovelluksia, laitteita ja ratkaisuja löytyy meidän pedagogista ajatteluamme tukemaan. Uskomme, että hyvin ajateltu ja valittu teknologia kehittää käytäntöjämme, parantaa koulutuksemme laatua ja ennen kaikkea tukee opiskelijoittemme oppimisprossessia.

Satu Aksovaara ja Irmeli Maunonen-Eskelinen

Toimii!

Kaisalla oli pyyntö uusmeediolle: voitaisiinko vaatetusalan esimiestyön opintojaksosta tehdä kokonaan verkossa vedettävä ja voitaisiinko tästä verkkokurssista tehdä jotenkin houkuttava ja opiskelemaan koukuttava?

Monipuolinen ammattisisältö oli valmiina aiempien toteutuksien pohjalta, mutta sisältöä piti jäsentää hieman uudelleen ja se kaipasi raameja ympärilleen. Raameiksi kehitimme tarinan, jossa kehittämämme hahmo kohtasi erilaisia työelämän tilanteita rekrytoinnista konflikteihin ja kehityskeskusteluista lomautuksiin ja irtisanomiseen. Jotta tarinan loppu ei olisi jäänyt ankeaksi, teimme hahmostamme loppujen lopuksi yrittäjän.

Tarina kuvitettiin ja opintojakson tehtävät sovitettiin tarinan kehyksiin.  Tehtävätyyppejä vaihdeltiin opintojakson edetessä niin, että kokonaisuus koostui monipuolisesti erilaisista tehtävistä: tietyt asiat opiskelijat käsittelivät kirjoittamalla, mutta esim. Connectin avulla pidetyt kehityskeskustelut olivat opiskelijapalautteen mukaan mukavaa vaihtelua kirjoitustehtäviin. Tehtävät oli jaoteltu kansioihin, joihin oli kerätty myös opittavaa asiaa tukevaa materiaalia. Aikataulutus tuki oppimista ja loppukurssista oli varaa joustoonkin.

Lopputulos? Homma toimi hienosti.

Päätelmä? Kokeile jotain uutta, se piristää.

Basaari 9.12. – jos sitten kuitenkin tulis…

Tule päivittämään oma henkilökohtainen oppimisympäristösi, kokeilemaan uutta Googlen ryhmätyöskentelyyn tarkoitettua palvelua ja tutustumaan some-välineisiin.

Basaarin tuunauspajassa saat palautetta ja kehitysideoita oman Optima-työtilasi parantamiseen ja apua Powerpoint-esityksesi visualisointiin – tuo esityksesi pajaan tikulla tai esim. Dropboxin avulla.

Mukana myös kirjaston aineistoja ja katsaus tulevaisuuden oppimisen välineisiin.

Basaari. Rajakadulla luokassa B114. Perjantaina 9.12. klo 9-15. Non-stop. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Yksiköiden uusmediasuunnittelijat

Vaihteeksi vähän Optimaakin…

Edellisessä postauksessa kollegani Eero oli hautaamassa suljettuja oppimisympäristöjä, joten otetaanpa tähän yleisen universumin tasapainon vuoksi sananen Optimasta, tuosta arjen pikkuapuristamme.

Optiman pitäisi olla meillä täällä JAMKissa verkko-opetuksen ja toivottavasti myös -oppimisenkin apuna. Monesti kuitenkin monimutkaiset käyttötavat hidastavat sekä opiskelijan että opettajan Optima-työskentelyä. Osin kyse on käyttäjän suhteesta Optimaan ja sen ominaisuuksiin, osin kyse on siitä, että peto pitää tuntea, jotta sen voi kesyttää.

Olin vierailijana Optima Akatemian webinaarissa, jossa annoin perusvinkkejä Optima-arkeen. Käy kuuntelemassa/katselemassa webinaaritallenne ja kesytä peto.

Hyvää epäonnistumisen päivää!

Nyt on niin, että Viralliset Tahot ovat päättäneet, että tänään on epäonnistumisen päivä. On sallittua sanoa, että mokaaminen on ihan ok: mokista oppii!

Onkohan niin, että usein moka ei olekaan se pahin asia vaan kaikkein kamalinta on mokaamisen pelko? Opetustyössä mokaamisen pelko on kuristavaa:

“Mitä jos joku huomaa, että en osaakaan?”

“Minun pitäisi tietää tästä asiasta kaikki, mutta en ole varma tiedänkö.”

“Jos painan tätä nappia, niin meneekö tämä koko systeemi rikki?”

Tuo listan kolmas pelko on tuttu niille, jotka painivat opetusteknologian haasteiden parissa. Iloisesti voin tunnustaa, että olen tietenkin mokannut esim. verkkokurssin suunnittelussa niin, että homma ei olekaan toiminut toivotulla tavalla. Mitään en ole kuitenkaan saanut ikinä rikki – en edes sieluni sopukoissa (enkä toivottavasti opiskelijoittenikaan). Uutta matoa jne. Seuraavalla kerralla olen sitten tiennyt paremmin ja tuloskin on voinut olla parempi vaikkapa ohjauksellisesta näkökulmasta katsottuna.

Lohduttavaa on myös tieto, että harvoin peruskäyttäjällä on niin paljon käyttöoikeuksia, että todella ison mokan tekeminen onnistuisi. Reippaasti siis vain kaikenlaisia napukoita painelemaan!

Verkkokurssin käsikirjoittamisesta

Eilinen päivä vierähti käsikirjoituskoulutuksessa, jossa kävimme herättelemässä luovaa jamkilaista ja muodostamassa juonta ja polkua omiin verkkototeutuksiin.

Kouluttajamme Jani Lemmetyinen aloitti aamun kysymällä, mitä (verkkokurssin) käsikirjoittaminen on. Tiivistimme, että kyse on mm. tiedon, ohjauksen ja rakenteen jäsentämisestä, oppijan huomioimisesta, visuaalisuuden ja toiminnallisuuden toteuttamisesta sekä tietenkin pedagogisesta ajattelusta.

Etenimme päivän aikana erilaisista verkkokurssien rakennemalleista ja niiden suunnittelusta käytettävyyteen, mediaelementteihin, monikanavaisuuteen ja sisältöön. Päivän punaisena lankana oli verkkokurssien tuoman lisäarvon tai hyödyn suhde kohderyhmän tarpeisiin. Kohderyhmän ja opiskelijoiden tarpeet ohjaavat myös oikean sisällön ja sopivien mediaelementtien valintaa.

Ohessa päivän aikana piirtämäni muistiinpanot (- klikkaa suuremmaksi). Pääsetkö kärryille? Oletko samaa mieltä, että yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 vihreällä Comic Sans -fontilla kirjoitettua CAPS LOCK -sanaa?

Postauksen lopuksi haastan muita koulutuksessa olleita kommenttien avulla kertomaan, mitä jäi mieleen käsikirjoittamisesta!