Avainsana-arkistot: Verkkopedagogiikka

Vuoden parhaat verkkototeutukset palkitaan 22.3.

On taas aika palkita vuoden parhaat verkkototeutukset JAMKin, JYn ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisessä kilpailussa.

Tämän vuoden kilpailusarjoina ovat:

  1. Mobiilioppiminen ja -ohjaus: toteutus, joka toimii ja jota on toteutettu mobiililaitteilla, esim. älypuhelimella tai tabletilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ohjaukseen liittyvät mobiilitoteukset.
  2. Video: pedagoginen videototeutus tai video osana verkkototeutusta. Erityisen kiinnostuksen kohteena videon tuotaminen oppilaiden/opiskelijoiden kanssa.
  3. Sosiaalisen median toteutus: sosiaalisen median hyödyntäminen verkkototeutuksessa tai sen osana. Erityisen kiinnostuksen kohteena avoimet ja ilmaiset some-palvelut.

Voit  ehdottaa toteutuksia yhteen tai useampaan sarjaan. Jokaisen sarjan voittaja palkitaan Kampus Datan lahjakortilla. Myös ilmiantajien kesken arvotaan yksi Kampus Datan lahjakortti.

Ilmianna oma tai kollegan toteutus 15.2. mennessä.

Tulokset julkaistaan ja parhaat toteutukset palkitaan Jyväskylän verkko-opettajapäivässä 22.3.2013 IT-Dynamolla. Tapahtuman ohjelma julkaistaan helmikuussa.

Ilmianna hyvä verkkototeutus!

Expose good e-learning practices!

 

 

Ilmianna hyvä verkkototeutus -kisan voittajat valittu

JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymän Ilmianna hyvä verkkototeutus -kilpailun voittajat on valittu. Kilpailun tarkoituksena oli jakaa toimivia ideoita käytänteitä yli oppilaitosrajojen ja parantaa verkko-opetuksen laatua.

Verkko-opetus on paljon enemmän kuin materiaali ja tehtävänpalautus Optimassa. Voittajia valitessaan raati kiinnitti huomiota mm. seuraaviin asioihin:  toteutuksen rakenne, ohjaus ja tiedotus, sisältöjen ja työtapojen monimuotoisuus, erilaisten työvälineiden käyttö, ulkoasu, innovatiivisuus.

Kilpailussa oli  kolme sarjaa ja kilpailuun tuli nelisenkymmentä ehdotusta. Joka sarjan voittaja sai palkinnoksi 100 euron lahjakortti Kampus-Dataan. Myös kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti, ja onnellinen voittaja on Teemu Makkonen.

Tutustu voittajiin ja ota hyvät ideat käyttöön! Katso kuvia toteutuksista ja kuuntele voittajien haastattelut.

Sarja 1: Verkkototeutus lähiopetuksen tukena

Voittaja: Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -verkkototeutus, Johanna Heikkilä, Hannele Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Perustelut:

  • Suuresta erikoistumisopintojen kokonaisuudesta on saatu yksinkertainen mutta samaan aikaan monipuolinen ja selkeä kokonaisuus.
  • Työtila sisältää paljon opiskelijaa ohjaavaa tekstiä: opiskelija tietää, missä mennään ja mitä pitää tehdä.
  • Toteutuksen visuaalinen ulkoasu on tyylikäs, selkeä ja sisältöön sopiva.
  • Rakenne on looginen ja noudattaa samaa linjaa kautta työtilan.
  • Videoaineistoa on katsottavissa ennen ja jälkeen luentojen.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti:
    • Päiväkirja
    • Keskustelu
    • Palautuslaatikko
    • Lomake
    • Monivalintatehtävä
    • Seurantaobjekti

 

Sarja 2: Totaaliverkkototeutus

Voittaja: Erityispedagogiikan kurssit ERIP012 VT huhti-touko2012 ja ERIP051_k2012, Liisa Kytölä, Tarja Ladonlahti, Katja Pihlaja, Jonna Pulkkinen, Riitta Virinkoski-Lempinen, Eeva Willberg, Tanja Ylhäinen

Perustelut:

  • Työtilan rakenne on selkeä  ja yksinkertainen.
  • Työskentely on vaiheistettu ja jokainen vaihe aikataulutettu ja ohjeistettu selkeästi.
  • Optiman työkaluja on käytetty monipuolisesti ja otettu rohkeasti käyttöön myös uudempia työkaluja kuten kirjoitusalue.
  • Työtilan ulkoasu on siisti ja yhtenäinen.
  • Opettajien tekemä yhteistyö ja idean jalostaminen kurssilta toiselle. Opettajat ovat kokeilleet erilaisia ideoita ja välineitä eri vuosina ja näitä on kehitetty yhdessä eteenpäin.

 

Sarja 3: Vuoden verkkopedateko/-idea/-kehittäjä

Voittaja: Wikiliikkuja-blogi. Juha Hulmi, Taija Juutinen ja Jouni Kallio tiimeineen, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Perustelut:

  • Tiedekunnan perinteisiä toiminta- ja viestintätapoja on lähdetty rohkeasti rikkomaan tnykyaikaisin keinoin.
  • Sosiaalinen media on otettu osaksi yliopistotutkimuksen ja -osaamisen jakamista tarkoituksenmukaisesti.
  • Tuodaan tiede osaksi ihmisten arkea.  ”Napakkaan tutkimustietoon perustuvat kansantajuiset kirjoitukset palvelevat niin alan opiskelijoita kuin suurta yleisöäkin.”
  • Toimii innostavana ja rohkaisevana esimerkkinä myös muille aloille.

Onnittelut kaikille voittajille!

Hyvä, paha verkko-opiskelu

Linda:
Kuule Minna, kuinka paljon teidän yksikön verkkototeutuksissa on yhteisöllistä oppimista?

Minna:
Meillä on aika paljon yhteisöllistä oppimista, kun koko opiskelu perustuu oppimispiirien toimintaan ja yhteiseen työskentelyyn. Mutta paljon riippuu oppimispiiristä – kuinka paljon he työskentelevät verkossa, kuinka paljon face to face.

Linda:
Hmm. Musta tuntuu, että mä alan kyllä kohta protestoida tuota yhteistoiminnallisen oppimisen ideaalimallia vastaan – ainakin noin niinku aikuisopiskelijan näkökulmasta. Mutta mä olenkin minä itte -mörkö. Ja kun tälleen kerron AOKKin uusmeediolle, saan tuta ;)

Minna:
Pitää olla molempia: sekä itsenäistä työskentelyä että yhteisöllistä tekemistä. Jos oppimista ajatellaan, kyllä ne toisten ajatukset rikastuttavat omaa ajattelua ja oppimista

Linda:
Tuo on kyllä totta, mitä noista toisten ajatuksista sanot. Eli pitäis olla toimivat työkalut niiden jakamiseen, kommentoimiseen, keskusteluun…

Minna:
Ei sitä keskustelua ja ajatusten vaihtoa tarvitse tehdä muiden saman ryhmän opiskelijoiden kanssa, joilla on “aina kauhee kiire ja ei löydy aikaa” vaan menee verkkoon ja käy keskustelua jollain muulla foorumilla. Verkossa on vaikka kuinka paljon eri alojen yhteisöjä ja keskustelufoorumeita, joita kannattaisi hyödyntää opiskelussakin. Ihan autenttisiä ympäristöjä, todellisia ongelmia, arjen toimijoita. Joitain muutakin kuin Suomi24…

Linda:
No niin on.

Minna:
Mutta ihan oikeessa olet, että pitäis olla toimivat ja helppokäyttöiset työkalut yhteiseen tuottamiseen, kommentoimiseen ja keskusteluun.

Linda:
Optima ei kauheasti houkuttele keskusteluun tai tarjoa näppäriä työkaluja yhteiseen tuottamiseen. Valitettavasti.

Minna:
No on siellä niitäkin mutta ne pitää vaan löytää. :) Optiman rinnalla voi käyttää myös muita välineitä, esimerkiksi GoogleDocsia tai Etherpadia yhteiseen kirjoittamiseen. Optimaa ja sosiaalisen median työkaluja yhdistämällä saa jo ihan toimivan setin kasaan. Sopiva väline tarpeen mukaan.

Linda:
Tuotokset vaan on sitten jossain tuolla pilvessä… Aika moni opettaja varmaan miettii tietoturvajuttuja huolestuneena, jos pilviasioista on kyse.

Minna:
Mitään salaista tai arkaluontoistahan ei sinne kannata laittaa mutta oikeesti, kuinka salaista tai ainutlaatuista opiskelijoiden tuottamat tehtävät yleensä on?

Linda:
No harvoinpa se kauhean salaista on. Eikä kyllä opettajan tuottama materiaalikaan usein mitenkään niin salaista ole, etteikö sitä voisi pilveen talteen laittaa – tai vaikka julkisesti jakoon..

Minna:
Ja kaikenhan ei tarvii olla kirjoitettua tekstiä. Optimassakin voi pitää vaikkapa videopäiväkirjaa. Veikkaan vaan, että kauhean moni ei sitä ole hoksannut.

Linda:
Ei varmaan. Mutta videotuottamisessa on tietty aina se kynnys, joka pitää ylittää: miltä näyttää oma naama kuvassa tai oma ääni äänitettynä. (Been there, done that.) Ajat on kyllä muuttuneet niin, että semmoisesta tuottamisesta on tullut luonnollisempaa.

Minna:
Ihan kauheetahan se on mutta kyllä siitä hengissä selviää – Been there, done that ;) Ja toishan se vähän vaihtelua opiskelun tekstipainotteisuuteen.

Tuli muuten mieleen tuosta sun yhteisöllisyysähkystä, että jos pitäis kirjoittaa yhdessä 10-sivuinen essee lähettämällä sähköpostilla word-tiedostoja ees taas, inhoisin yhteistoiminnallista oppimista. Ei siinä oo mitään järkeä. Olisi helpompaa tuottaa teksti itse.

Linda:
No tolleen se melkeinpä oli toteutettu niissä Mittuniversitetin webbredaktör-opinnoissa, jotka suoritin etänä. Sinne olisin tosiaan kaivannut lisää yhteistä tekemistä, kun ainakin itsestä tuntui, että nykytekniikka mahdollistaisi etätekemisen. Olisi ollut hyväksi nähdä, mitä muut oli saaneet keisseistä irti. Olisin saattanut oppia vieläkin enemmän, kuin mitä nyt tein.

Minna:
No just toi. Eli käytetään verkon hyödyt oikeesti eikä vaan tehdä “vanhoja” asioita sähköisesti.

Linda:
Yksi esimerkki näistä “vanhojen” asioiden tekemisestä sähköisesti on luentotaltioinnit. Jotkut opiskelijat varmaan tykkää, jos opettaja tallentaa monituntisia luentoja poissaolijoille katseltavaksi ja kuunneltavaksi, mutta enemmän saa taltioinneista ja videoista irti, jos opettaja suunnittelee ne huolella, pilkkoo sisällön järkeviksi, pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Noissa monituntisissa puhuva pää -videoissa se opettaja on taa-aas pääosassa, ei oppija tai oppiminen.

Minna:
Niin, se riippuu tarpeesta ja tilanteesta. Luentotaltiointi on tosi hyvä just poissaolijoille mutta pidemmän päälle niiden katsominen on puuduttavaa. Siihen kaipaisi jotain yhteisöllistä. :) Videoiden kanssahan voisi hyvin käyttää käänteisen luokkahuoneen ideaa (eli Flipped Classroom). Eli opiskelijat katsoisivat itsenäisesti opettajan tekemät hyvin suunnitellut videopätkät (lukevat tietyt artikkelit, tutkivat verkkolähteitä tai tutustuvat teemaan jollakin muilla tavoilla) ja tunnilla/luennolla työskenneltäisiin yhdessä näiden tietojen perustalta. Luento ja läksyt vaihtaisivat siis paikkaa. Olis sekä itsenäistä työskentelyä että yhteistä toimintaa. Ja verkko-opiskeluunhan tuo sopii todella hyvin!

Linda:
Ai vitsi, miten filosofisia me ollaan tänään. Pitäiskö tästä keskustelusta tehdä tiivistelmä typ Suodattimeen? Kahvipöytäkeskustelunomaisesti?

Minna:
Otetaanpa tästä aihio ja laitetaan Gdocsiin, eikö?

Linda:
Jes. Jatketaan työskentelyä siellä.

Webinaarisarjassa tarinoita

JAMKin ja Jyväskylän yliopiston yhteinen webinaarisarja oli niin aktiivinen syksyllä, että kevään tullen eväiden teko on vähän takkuillut mm. koulutuskiireiden vuoksi. Siirsimme nyt webinaaripäivän torstai-iltapäivään ja 15.3. aiheena oli tarinallisuus verkko-opetuksessa – kyseessä oli siis sama esitys, joka pidettiin SULOP-seminaarissa.

Jos tarinan hyödyntäminen kiinnostaa, katsohan n. 20 minuuttia pitkä Connect-taltiointi esityksestä.

Seuraava webinaari pitäisi olla n. parin viikon kuluttua – seuraathan tiedotusta asiasta.

JAMKilaisia SULOP-seminaarissa

SULOP 2012 eli Sulautuvan opetuksen ja oppimisen seminaari järjestettiin Helsingin yliopistossa 8.-9.3. JAMKista Sulopiin osallistuivat minä (eli Linda) ja Varosen Mari, ja matkaa teimme yhdessä yliopistoväen kanssa: näin saatiin junassa päivitettyä kuulumiset ja hiottua vielä esitykset kuntoon. Marilla oli nimittäin seminaarissa JY:n Merja Ruuskan kanssa yhteisesitys, jossa he kertoivat JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyökäytänteistä.

Oma esitykseni käsitteli tarinallisuutta verkkototeutuksissa. Puhuin siitä, kuinka verkkomateriaalin suunnittelussa olisi syytä ottaa opiskelija huomioon – asettaa hänet jopa keskiöön – ja tehdä hänelle materiaalin punainen lanka näkyväksi. Tarinallisuus on yksi keino tähän. Näytin erilaisia malleja verkkomateriaalin jäsentämiseen ja esimerkkien avulla kerroin vielä omista kokemuksistani kielten saralla sekä LIPAn materiaalien työstämisessä. Esitykseni diat voit käydä katsastamassa Slideshare-palvelussa.

Muuttuvat oppimisympäristöt

Aamu kuitenkin alkoi pääpuhujilla. Ehdin kuulla Jari Multisiltaa ja Eeva Voutilaista.  Multisillan esityksessä puitiin mm. diginatiiveja ja digieliittiä. Myös oppimisympäristön muutos on hänen mukaansa tapahtumassa juuri nyt, kun esim. videomateriaalin tuottamisesta on tullut jokanaisen yksinkertaista puhdetyötä. Eeva Voutilainen kertoi käytännön verkko-opettajakokemuksistaan ravitsemustieteen opettajana. Connect-tapaamisten ja -luentojen avulla opiskelijat pysyvät motivoituneina ja monipuoliset tehtävätyypit varmistavat hyvän oppimiskokemuksen. Myös pakko motivoi hänen mukaansa opiskelijoita kiitettävästi.

Opinnäytetyö sulautuvasti

Päivän lopuksi kävin myös kuulemassa Pohjois-Karjalan AMK:n Maarit Ignatiuksen kokemuksia opinnäytetyön ohjauksesta sulautuvasti. Opiskelijan oma henkilökohtainen oppimisympäristö (eli PLE) oli muotoutunut erilaisten some-välineiden avulla ja ohjaaja oli joustavasti siirtynyt opiskelijan matkassa välineestä toiseen sekä sisällöstä kolmanteen.

Piirretyt muistiinpanoni eli tiivistelmäpläjäykset näistä esityksistä löydät Posterus-palvelusta.

Toimii!

Kaisalla oli pyyntö uusmeediolle: voitaisiinko vaatetusalan esimiestyön opintojaksosta tehdä kokonaan verkossa vedettävä ja voitaisiinko tästä verkkokurssista tehdä jotenkin houkuttava ja opiskelemaan koukuttava?

Monipuolinen ammattisisältö oli valmiina aiempien toteutuksien pohjalta, mutta sisältöä piti jäsentää hieman uudelleen ja se kaipasi raameja ympärilleen. Raameiksi kehitimme tarinan, jossa kehittämämme hahmo kohtasi erilaisia työelämän tilanteita rekrytoinnista konflikteihin ja kehityskeskusteluista lomautuksiin ja irtisanomiseen. Jotta tarinan loppu ei olisi jäänyt ankeaksi, teimme hahmostamme loppujen lopuksi yrittäjän.

Tarina kuvitettiin ja opintojakson tehtävät sovitettiin tarinan kehyksiin.  Tehtävätyyppejä vaihdeltiin opintojakson edetessä niin, että kokonaisuus koostui monipuolisesti erilaisista tehtävistä: tietyt asiat opiskelijat käsittelivät kirjoittamalla, mutta esim. Connectin avulla pidetyt kehityskeskustelut olivat opiskelijapalautteen mukaan mukavaa vaihtelua kirjoitustehtäviin. Tehtävät oli jaoteltu kansioihin, joihin oli kerätty myös opittavaa asiaa tukevaa materiaalia. Aikataulutus tuki oppimista ja loppukurssista oli varaa joustoonkin.

Lopputulos? Homma toimi hienosti.

Päätelmä? Kokeile jotain uutta, se piristää.

Basaari 9.12. – jos sitten kuitenkin tulis…

Tule päivittämään oma henkilökohtainen oppimisympäristösi, kokeilemaan uutta Googlen ryhmätyöskentelyyn tarkoitettua palvelua ja tutustumaan some-välineisiin.

Basaarin tuunauspajassa saat palautetta ja kehitysideoita oman Optima-työtilasi parantamiseen ja apua Powerpoint-esityksesi visualisointiin – tuo esityksesi pajaan tikulla tai esim. Dropboxin avulla.

Mukana myös kirjaston aineistoja ja katsaus tulevaisuuden oppimisen välineisiin.

Basaari. Rajakadulla luokassa B114. Perjantaina 9.12. klo 9-15. Non-stop. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Yksiköiden uusmediasuunnittelijat

Webinaari: palautetta opiskelijoille ja opettajalle

Syksyn webinaarisarjan 12. osa käsitteli palautteen antamista Optimassa. Esityksessä pohdittiin hieman palautteen antamisen syitä ja tarpeita, mutta enemmän keskityttiin Optiman tarjoamiin tapoihin ja välineisiin, joiden avulla palautetta voidaan antaa, saada ja käsitellä.

Kullakin opettajalla on omat tapansa antaa palautetta ja useiden vuosien Optima-työskentelyn jälkeen palautteen antamiseen Optimassakin on varmasti muodostunut omat rutiininsa. Suosittelen kuitenkin katsomaan läpi webinaaritallenteen, sillä Ruuskan Merjalla oli varsin hyviä vinkkejä palautemahdollisuuksien hyödyntämiseen! Miten sinä esim. antaisit Optimassa äänipalautetta opiskelijoillesi?

 

Verkkokurssin käsikirjoittamisesta

Eilinen päivä vierähti käsikirjoituskoulutuksessa, jossa kävimme herättelemässä luovaa jamkilaista ja muodostamassa juonta ja polkua omiin verkkototeutuksiin.

Kouluttajamme Jani Lemmetyinen aloitti aamun kysymällä, mitä (verkkokurssin) käsikirjoittaminen on. Tiivistimme, että kyse on mm. tiedon, ohjauksen ja rakenteen jäsentämisestä, oppijan huomioimisesta, visuaalisuuden ja toiminnallisuuden toteuttamisesta sekä tietenkin pedagogisesta ajattelusta.

Etenimme päivän aikana erilaisista verkkokurssien rakennemalleista ja niiden suunnittelusta käytettävyyteen, mediaelementteihin, monikanavaisuuteen ja sisältöön. Päivän punaisena lankana oli verkkokurssien tuoman lisäarvon tai hyödyn suhde kohderyhmän tarpeisiin. Kohderyhmän ja opiskelijoiden tarpeet ohjaavat myös oikean sisällön ja sopivien mediaelementtien valintaa.

Ohessa päivän aikana piirtämäni muistiinpanot (- klikkaa suuremmaksi). Pääsetkö kärryille? Oletko samaa mieltä, että yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 vihreällä Comic Sans -fontilla kirjoitettua CAPS LOCK -sanaa?

Postauksen lopuksi haastan muita koulutuksessa olleita kommenttien avulla kertomaan, mitä jäi mieleen käsikirjoittamisesta!

Webinaari V: Sosiaalista mediaa opettajalle

Syksyn webinaarisarjan viidennessä osassa puhuttiin somea. Kävimme nopsasti take away -hengen mukaisesti läpi 15 sovelluksen kärjen opetuksellisten some-työkalujen top 100 -listalta. Tämän vuoden top 100 -lista elää vielä, sillä äänestys on käynnissä marraskuulle saakka.

Tajusin webinaarin jälkeen, että itse asiassa esittelin oman henkilökohtaisen oppimisympäristöni työvälineitä, sillä monet käyttämistäni sovelluksista mahtuvat tuohon 15 työkalun listaan, jonka esittelin. Osa sovelluksista kuuluu vapaa-aikaan, toiset työhön, mutta suurinta osaa käytän molemmissa yhteyksissä. Joitakin jäi toki vielä esittelemäni listan ulkopuolelle, esim. Netvibes, joka on näppärä apu mm. erilaisten blogien seuraamisessa.

Käypä siis katsomassa webinaari-tallenne (kesto n. 25 min). Omista kokemuksistaan webinaarissa kertoivat JAMKista myös Minna Koskinen ja Eero Nukari.

Esityksen jälkeen jäimme pohtimaan, mikä olisi meidän oppilaitoksissamme (JAMK ja JY) paras keino jakaa some-kokemuksia opettajien välillä; mistä saisi tietoa, kuka on onnistuneesti käyttänyt erilaisia työkaluja opetuksessaan? Ehdotuksia vastaanotetaan!