Jokapäiväinen vetemme

Tänään vietetään maailman vesipäivää, jonka teemana on tällä kertaa luonnon vesien suojelu, niiden tilan parantaminen ja kestävä käyttö. Vesi jatkaa loputonta kiertoaan ja luonnonvedet muuttuvat tai muutetaan jossain vaiheessa kiertoa ihmisten käyttöön talousvedeksi. Vesi on välttämättömyys: Ilman ei kukaan pärjää, liiankaan kanssa ei pärjää ja laatukin vaikuttaa siihen, kuinka veden kanssa on toimittava. Lähestynkin asiaa, päivän teemasta huolimatta, kotimaisen vesihuollon ja veden arvostuksen näkökulmasta.

Me suomalaiset olemme tottuneet saamaan hanasta juomakelpoista vettä kesät-talvet, kuivaan ja märkään aikaan, niin kaupungissa kuin maaseudulla. Pidämmekin hyvää talousvettä helposti itsestäänselvyytenä, joten osaammeko todella arvostaa sitä? Väitän, että emme kiinnitä vesihuoltoon mitään huomiota niin pitkään, kun se toimii moitteettomasti.

Heti, kun ongelmia veden saatavuudessa tai laadussa ilmenee, olemme vaikeuksissa! Etenkin yllättävä vesikatko aiheuttaa hämmennystä! Miten nyt kahvit keitetään? Milloin pääsee vessaan? Kuinka kauan tämä kestää? Olemmeko osanneet varautua vesikatkoon? Kuinka monella meistä on kotivara suositusten mukainen määrä vettä astioihin säilöttynä? Onko vettä edes yhden päivän tarpeisiin juoma/ruokavedeksi eli noin 2-2,5 l/hlö/vrk? Ei meillä ainakaan! Asialle on varmasti tehtävä jotain…

Tiedämme hyvin, että Suomi on yksi erittäin harvoista maista, joissa juomakelpoista hanavettä on normaalisti kaikkialla saatavilla. Entä jos hanavesi ei olekaan juomakelpoista? Tällaiset tilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina, syitä niihin on monia. Vettä saattaa kyllä tulla, mutta sitä ei voi käyttää juomiseen, ruuanlaittoon tai tiskaamiseen ilman keittämistä. Tällainen tilanne saattaa jatkua viikkoja, jos verkostoa joudutaan klooraamaan mikrobiologisen saastumisen vuoksi. Veden keittotarve tai ruokaveden tuominen muualta hankaloittaa arkea kovasti, mutta opettaa meitä jatkossa varautumaan paremmin.

Tilanne on vieläkin vaikeampi, jos satut olemaan vaikkapa maidontuottaja, lehmät tarvitsevat moninkertaisen määrän vettä ihmiseen verrattuna. Vaikka eläimet suostuisivatkin juomaan huonolaatuista vettä jopa sairastumatta, niin maidon kanssa kosketuksissa olevat laitteet on pestävä puhtaalla talousvedellä, keittomääräyksen alainen vesi ei sellaista ole. Mistä ja miten suuri karjatila saa riittävästi vettä kriisitilanteessa? Tätä on syytä miettiä tiloilla ja selvittää eri mahdollisuudet vesihuollon turvaamiseen. Näissä tilanteissa oppii nopeasti arvostamaan hyvää hanavettä. Etenkin, kun vain harvoilla on enää omaa varavesilähdettä tai .kaivoa.

Lopuksi vielä jokunen sana veden hinnasta. Veden hinta nostetaan säännöllisesti esiin ja sitä arvostellaan. Missä kaupungissa juodaan kalleinta vettä? Vuonna 2017 vesihuoltolaitosten vertailuhinnan keskiarvo talousveden ja jäteveden osalta oli yhteensä 5,68 €/m3. Hinta sisältää siis juomaveden kotihanaan toimitettuna ja jäteveden poisjohtamisen puhdistuksineen. Ei vaikuta kovin kalliilta, kun 10 litraa vettä maksaa kaupasta ostettuna helposti saman verran. Eihän?

Kirjoittaja: Nina Pimiä, projekti-insinööri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti