Parainen – kestävän kehityksen kunta
24.5 JAMKin Tarvaalan Biotalousinstituutti teki tutustumismatkan Paraisten kuntaan. Parainen on usean saaristokunnan yhteenliittymä. Se käsittää Paraisen, Nauvon, Korppoon, Houtskarin, Iniön sekä ulkosaariston, joista vain Parainen ei kuulu Saaristomeren Unescon biosfäärialueeseen.
Luonnon lisäksi Paraisilla on paljon nähtävää kuten historialliset paikat ja rakennukset sekä Suomen suurin kalkkiavolouhos. Tunnin opastetulla kävelyretkellämme pystyimme näkemään tämän kaiken ja paljon muuta; kalkkikivi avokaivos keskellä kaupunkia, upea keskiaikainen kirkko, luonto ja vanha Malmi. Kirsikkana kakussa – Paraisilta pystyt sujuvasti starttaamaan Saariston Rengastielle, joka on valittu Mondon parhaaksi kotimaankohteeksi 2017.
Ennen kävelyretkeämme kävimme tutustumassa aivan upeaan Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamaan Qvidja Gårdiin, jossa tuotetaan ruokaa ja energiaa, päästöjä keräävästi ja hiiltä sitovasti ja samalla ravinteita kierrättäen. Alueella on peltojen ja metsän lisäksi keskiaikainen kivilinnan ja kymmeniä rakennuksien ansiosta arvokas ja kiinnostava historia.
Qvidja Gård oli todella mielenkiintoinen tutustumiskohde. Ihanan luonnon lisäksi tutustuimme alueella olevaan Qvidjan bioenergialaitoskokonaisuuteen, jonka muodostaa neljä laitosta: hakelämpölaitos, biokaasulaitos, puukaasulaitos ja biometanointilaitos. Biometaanin tuotanto sekä reaktorimyynti tapahtuvat Qvidja Kraft -yrityksen puitteissa. Alueella toimiin myös BSAG -säätiö ja Soilfood Oy.
Qvidja Gårdenin mailla näimme hevosia, ylämaankarjaa ja lampaita. Qvidjan vanhasta navetasta on tehty pihattotalli, josta hevoset pääsevät vapaasti kulkemaan laitumella ja takaisin. Hevosten esteettömän kulun vuoksi tallin edestä menevää tietä on siirretty kauemmaksi pihapiiristä. Nautoja varten on rakenteilla 600 naudan pihatto bioenergialaitoksen läheisyyteen. Näkemäni ja kuulemani perusteella voin sanoa, että alueella panostetaan paljon eläimien hyvinvointiin.
Matkalla opimme miten oikeilla valinnoilla pystymme vaikuttamaan ja muuttamaan hiilijalanjälkeämme. Viljeltävät kasvit valitaan sekä tuottamaan satoa, että parantamaan maata. Oikeanlaisella laiduntamisella ei pilata laitumia ja eläinten lannasta tuotetaan energiaa. Valumavedet kerätään ja puhdistetaan kosteikon avulla jne. Todella kestävää ja vastuullista toimintaa, isoilla kirjaimilla!
Kuva ja teksti:
-Eija Viitanen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Päijänne Brändiksi -hankkeella vahvistetaan ja edistetään Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa ja selvitetään edellytyksiä hakea Unescon biosfääristatusta.
Lähteet: