Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus vaihtoehtona avohakkuuta karsastavalle

Suomessa on metsänomistajia pitkälti yli puoli miljoonaa ja näin ollen metsänomistajilla on myös monia erilaisia tavoitteita metsilleen. Toiset tavoittelevat mahdollisimman suurta taloudellista tuloa metsistään, kun taas toinen arvostaa enemmän metsänsä virkistysarvoa. Jollekin metsänomistus voi olla vain tae metsästysseuraan kuulumiseksi ja joillain ei välttämättä ole mitään tavoitteita metsilleen. Monet kuitenkin ovat monitavoitteellisia ja tavoittelevat taloudellisen tulon…

Jatka lukemista

Metsäkeskus, Metsä Group, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsä sitä ja metsä tätä… Niin mites se nyt olikaan?

Kokeneelle metsänomistajalle otsikossa mainitut organisaatiot ovat usein itsestään selvyyksiä, eikä niitä heille tarvitse kerrata. Elä siis vaivaudu tätäkään lukemaan, jos koet eri metsäorganisaatiot itsellesi tutuiksi. Monelle tuoreemmalle metsänomistajalle ja miksei vanhemmallekin, jotka eivät ole olleet aktiivisia metsäasioissa, voi eri metsäorganisaatiot olla hyvinkin kinkkisiä. Mistä voin hakea taimikonhoidolleni sitä Kemera-tukea, kenelle möisin puuta tai mistä siihen…

Jatka lukemista

Raivaussaha selkään ja raivaamaan!

Peltorit korville ja raivaussaha käyntiin! Radiossa soi legendaarinen Scorpions – Still Loving You, tuo biisi on itselleni taipunut kesäisin ennemminkin muotoon Stihl Loving You, niin syvällinen suhde tuohon rakkaaseen sahaan kesälomilla syntyy. Oman raivaussahaurani aloitin 14 vuotiaana ensiharvennuskohteiden ennakkoraivuulla. Sen jälkeen sahaa on huudatettu, jos jonkinlaisissa kohteissa. Näin voinkin omasta kokemuksesta kertoa, että raivaussahatyöskentely sopii…

Jatka lukemista

Sekajätteen koostumus alkaa pikkuhiljaa paljastua

Koostumustutkimusta on takana 5 viikkoa ja nyt onkin hyvä tilaisuus raportoida hiukan tuloksista. Tutkimuksessa käsitellään haja-asutusaluetta ja taajamaa erikseen ja katsotaan mm. onko niiden välillä esimerkiksi merkittäviä eroja jätteen lajittelun osaamisessa. Meidän tutkimuksen taajamat ovat Saarijärvi ja Kuokkala (Jyväskylä), haja-asutusalueet taas Kivijärvi ja Korpilahti. Tähän mennessä olemme pistäneet merkille biojätteen suuren määrän sekajätteen seassa. Biojätettä…

Jatka lukemista

Mustankorkean biokaasulaitoksella

Perjantaina 12.5. vietettiin Bika-hankkeen Biokaasun avoimet ovet -iltapäivää. Jyväskylän Mustankorkealla oli mahdollisuus tutustua uuden biokaasulaitoksen esittelykierrokseen. Havainnollisen kierroksen veti laitoksen toteuttajan, BioGTS Oy:n projektipäällikkö Arvo Viertola. Laitoksen toiminta käytiin läpi kronologisesti biojätteen kulkusuunnassa. Jäteautot tuovat biojätteen hajuhaitat rajaavaan suljettuun tuulikaappiin, josta purkavat biojätteen alas säilytystankkeihin. Automaattinen koura nostaa biojätteen käsittelylinjalle, jossa jäte murskataan. Magneetti poimii…

Jatka lukemista

@ Sammakkokangas

Vapun jälkeen aloitimme erikoistumisharjoittelun Sammakkokankaan jäteasemalla. Sammakkokangas sijaitsee Saarijärven kupeessa Kannonkoskentiellä. Jätettä tänne tulee Saarijärveltä, Karstulasta, Kinnulasta, Kannonkoskelta, Kivijärveltä sekä Uuraisilta. Aloitimme ensimmäisenä päivänä tutustumalla jätekeskuksen alueeseen. Sisääntulon vieressä on suuria kontteja erilaisille jätteille, joiden luokse pääsee kätevästi suoraan peräkärryn kanssa. Tänne voi toimittaa ilmaiseksi kierrätyspuuta (käsittelemätön/käsitelty), metallit, vaaralliset jätteet sekä sähkölaitteet. Muista jätteistä peritään…

Jatka lukemista

Servus!

– kevättuulia Saksasta, Erasmus – vaihdossa Freisingissa – Lentokentälle pilvien lomitse sukeltaessa Alpit kajastivat horisontissa. Keli oli kirkas. Mutkittelevat joet rytmittivät maisemaa. Mietin, kyllä kelpaa; maisemat ovat kohdillaan. Freising, kaupunki, jossa opiskelemme Aarnen kanssa, sijaitsee Munchenistä 30 km koilliseen. Opetettavia asioita tarkastellaan mahdollisimman laajasti. Ryhmätöitä on paljon; opettajat tekevät itsestään tarpeettomia, kun me teemme. International…

Jatka lukemista

Hevosenlannan hyötykäytöstä

Suomessa on yli 70 000 hevosta, jotka tuottavat päivittäin lantaa. Lantaa kertyy siis lähes 800 000 m3 vuosittain. Tuollaiselle lantamäärälle olisi hyvä saada järkevää käyttöä. Hevosenlanta on eläinperäinen sivutuote ja se luokitellaan jätteeksi. Varsinkin taajama-alueilla hevosenlannan hävittäminen voi olla haastavaa. Kun hyviä sijoituspaikkoja tai hävityskeinoja ei ole, lantaa päätyy sille kuulumattomiin paikkoihin kuten pellonreunoihin ja kaatopaikoille. Lannan…

Jatka lukemista

Pieni tutustumismatka glyfosaattiin

Sen lisäksi, että agrologin pitää tietää veden virtaavan aina alaspäin, tehtiin ensimmäisenä opiskeluvuonna hyvin selväksi, että koskaan ei puhuta myrkyttämisestä vaan kasvinsuojelusta. Tiedot ja mielipiteet voivat kuitenkin muuttua. Vesi tulee jatkossakin virtaamaan alaspäin mutta tehokas ja turvallinen kasvinsuojelu-aine voikin paljastua vähemmän turvalliseksi. Halusin lähteä tutustumaan kasvinsuojeluaineista tunnetuimpaan ja käytetyimpään eli glyfosaattiin. Monsanto toi glyfosaatin markkinoille…

Jatka lukemista

Maatilaharjoittelussa Uudessa-Seelannissa osa 1

Terveiset maapallon toiselta puolen! Täällä sitä ollaan oltu jo tovi ja paljon on ehtinyt oppimaan ja näkemään uusia asioita. Olemme töissä maitotilalla, jolla on 24 lypsyrobottia. Robottien määrä on siis valtava tavanomaiseen verrattuna. Lehmiä tilalla on noin 1500 ja niistä lypsyssä noin 1300. Tila on yksi yhdeksästä maitotilasta, jotka omistaa Van Leeuwen Dairy Group. Yhtiö on…

Jatka lukemista