Servus!

– kevättuulia Saksasta, Erasmus – vaihdossa Freisingissa – Lentokentälle pilvien lomitse sukeltaessa Alpit kajastivat horisontissa. Keli oli kirkas. Mutkittelevat joet rytmittivät maisemaa. Mietin, kyllä kelpaa; maisemat ovat kohdillaan. Freising, kaupunki, jossa opiskelemme Aarnen kanssa, sijaitsee Munchenistä 30 km koilliseen. Opetettavia asioita tarkastellaan mahdollisimman laajasti. Ryhmätöitä on paljon; opettajat tekevät itsestään tarpeettomia, kun me teemme. International…

Jatka lukemista

Hiilen kierto

Hiili, elollisen luonnon alkuaine ja eliöiden rakennusaine. Sitä on kaikkialla, pellossa, ilmassa, lehmässä, jopa lehmän lypsäjässä. Maapallolla ei olisi elämää ilman sitä. Hiiltä on kutakuinkin joka paikassa ja se kiertää muodosta toiseen erilaisten reaktioiden kautta. Biosykli on tarkoittaa hiilen nopeaa kiertoa. Biosyklissä hiili kiertää elollisen ja elottoman luonnon välillä siten, että viherhiukkasia sisältävät eliöt, esimerkiksi…

Jatka lukemista

Biotalouden taloudellinen merkitys Suomen Kansantaloudelle

Suomi on luonnonvarojen, erityisesti metsien, maa. Yli puolet Suomen biotaloudesta liittyy metsiin, ja puu on Suomelle tärkeämpää kuin millekään muulle Euroopan maalle. Mutta biotalous pitää sisällän puuteollisuuden lisäksi myös mm. massa- ja paperiteollisuutta, kemianteollisuutta, lääketeollisuutta ja vaateteollisuutta. Biotaloudella on erittäin suuri vaikutus Suomen taloudelle, yli 16 prosenttia koko taloudesta. Tuotot biotaloudessa ovat tällä hetkellä yli…

Jatka lukemista

Lietelannan separointi

Mitä se separointi oikein on? Separoinnilla tarkoitetaan kuiva-aineen ja nesteen erottamista toisistaan lietelannassa. Menetelmänä voi käyttää joko mekaanista tai kemiallista reaktiota. Mekaanisessa separoijassa on ruuvipuristimet mitkä puristavat lietettä ja näin erottavat kuiva-aineen märästä. Ruuvipuristimien määrä riippuu laitteen koosta, traktorikäyttöisessä separoijassa on 1-2 puristinta ja isommissa kuorma-auton lavalla olevissa laitteissa enemmän. Separoitu liete pitää kompostoida, tällöin…

Jatka lukemista

Pettu

Pettu on monille varmaan tuttu ravintoa-aine runosta Saarijärven Paavo sekä historian tunneilta, mutta nykyään tämä aikoinaan hätäravintona käytetty puun sivutuote on jäänyt aika vähälle käytölle. Pettu on männyn kuoren alla olevaa jälsi ja nilaosaa, jonka voi leikata irti ja jauhaa jauhoiksi. Myös esimerkiksi jalavasta ja haavasta voi saada pettua, mutta sitä on kerätty eniten männystä….

Jatka lukemista

Uusiutuvan energian liikennekäyttö

Vuonna 2015 Suomessa oli Trafin mukaan pelkkiä henkilöautoja 2 612 922kpl liikennekäytössä ja liikenne syökin n.20% Suomessa käytetystä energiasta. On positiivista, että jo nykyään kaikissa Suomessa jakelussa olevissa liikenteen polttonesteissä on biokomponentteja. Suomella monipuolinen raaka-ainepohja ja tekninen osaaminen ovat valtteja biopolttoaineiden saralla ja Suomi onkin edelläkävijä biopolttoaineiden tuotannossa. Tässä saattaisikin olla Suomelle uusi vietimenestys. Vähintänkin…

Jatka lukemista

Lypsykarjatilojen aloittamisen nykytila Suomessa

Tänä päivänä puhutaan paljon siitä, kuinka haastavaa maatalouden harjoittaminen on. On selvää, että nykyisellään kun tilojen keskikoko pyörii siinä kolmenkymmenen hujakoilla ja taloudellinen tilanne on mitä on, täytyy laajennuksia alkaa suunnittelemaan. Etenkin maitotiloilla maidon hinnan lasku ja viennin hiipuminen Venäjälle asettavat haasteita aloittaville ja jo toiminnassa oleville tiloille. Taloudellisesta lamasta huolimatta tälläkin hetkellä tehdään isojakin investointeja, jotka…

Jatka lukemista

Kuka ostaa tukkipuun?

Tällä palstalla oli erittäin tärkeä ja huomion arvoinen näkökulma Heikki Sikaselta (24.1.2017). Asia on merkityksellinen monella tapaa. VTT on näinä päivinä julkistamassa vision biotalouden kehitysnäkymistä seuraaville vuosikymmenille. Vision mukaan sahatavaran tuotannon arvo Suomessa on laskevalla trendikäyrällä, aika yllättäen, ja varsinaiset biotalouden menestystuotteet tehdään kuitu- ja biojalostamoprosesseihin liittyen. Metsävaratietojen perusteella, ja etenkin, mikäli metsänhoitoa entisestään tehostetaan,…

Jatka lukemista

Vihreää kultaa kaupunkiasumisessa

Metsistä puhutaan usein vihreänä kultana. Tuolle sanonnalle on myös hyvin perusteita. Metsäsektori vastaa viidenneksestä koko Suomen viennistä saaduista tuloista ja tarjoaa työtä noin 200 000 työntekijälle. Jos Suomen metsät jaettaisiin tasan kaikille, saisi jokainen suomalainen vajaan viiden (4,6ha) hehtaarin oman metsäpalstan. Suomen metsät kasvavat huimaa vauhtia. Jos kaikki Suomessa vuosittain rakennettavat asunnot rakennettaisiin puusta, kestää vain…

Jatka lukemista