Osuuskunnan kautta kylän palvelut?
Suomi on maailman ”osuuskuntaisin” maa – lähes yhdeksän kymmenestä aikuisesta on vähintään yhden osuuskunnan jäsen. S-kaupat, osuuspankit, Valio, Atria, Metsäliitto, Agrimarket ovat kaikki osuuskuntia, jotka osoittavat, että osuuskunta voi menestyä ja että osuuskunnat ovat ihan oikeaa yritystoimintaa. Siitä huolimatta monella on osuuskunnasta puhuttaessa mielikuva puuhastelusta.
Kyläosuuskuntakin voi olla oikeaa yritystoimintaa. Sen jäsen voi toimia aivan samalla tavoin kuin yrittäjä, mutta hänen laskutuksensa, kirjanpitonsa, markkinointinsa ym. hoitaa osuuskunta. Yrittämisen riskit ovat paljon pienemmät kuin itsenäisellä yrittäjällä. Jos osuuskunnassa on yli 7 jäsentä, osuuskunta mahdollistaa osa-aikayrittämisen, esimerkiksi sesonkityön ja työttömyyden yhdistämisen. Hyvässä osuuskunnassa jäsenten taidot ja palvelut myös täydentävät toisiaan, joten yrittäjä ei ole yksin – tuuraajaa ja kaveria isompiin tarjouspyyntöihin voi löytyä samasta osuuskunnasta.
Innovative Village – Kekseliäät kylät -hanke teki 23.2.2013 opintoretken sumialaisten ja konginkankaalaisten kanssa Kangasniemelle Hokan kyläosuuskuntaan saadakseen kokemuksia aktiivisen kylän tuoreen osuuskunnan alkutaipaleesta. Siitä meille kertoivat Erja Pauninsalo, osuuskunnan jäsen ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja, sekä Seppo Lappalainen, hänkin sekä osuuskunta- että kyläyhdistysaktiivi.
Hokka on aktiivinen kylä, joka nimettiin Etelä-Savon Vuoden Kyläksi 2011. Se sai myös valtakunnallisen kunniamaininnan. Yksi peruste oli päiväkoti. Kunnan vetkutteluun kyllästyneet äidit perustivat päiväkotiyhdistys Pikkuväki ry:n, joka pyörittää yksityistä päiväkotia kolmen kokoaikaisen työntekijän voimin. Parikymmentä lasta ovat hyvässä hoidossa omalla kylällä. Päiväkoti mm. laskuttaa päivähoitomaksut Hokan kyläosuuskunnan palveluna.
Hokkalaiset ovat määritelleet osuuskuntansa toiminnan jotakuinkin näin:
- Toimii työnantajana (hoitaa vakuutukset ym. työnantajavelvoitteet)
- Laskuttaa tehdyn työn tilaajalta ja karhuaa tarvittaessa
- Tekee osan markkinointityöstä (mm. nettisivut)
- Maksaa palkat, sotu-maksut ym.
- Hoitaa kirjanpidon
- Tarjoaa mahdollisuuden harjoitella yrittäjyyttä
- Perii korvauksen palveluista.
Hokan metsästysseuran metsästysmajalla keskustelimme munkkikahvien antamin voimin osuuskunnan toimivuudesta:
– Osuuskunta voi toimia yhteisenä kehittäjänä ja markkinoijana.
– Ideaalista olisi, että osuuskunnassa olisi toimistotyö- ja kirjanpitotaitoinen jäsen, joka möisi työtään osuuskunnalle siinä missä ulkopuolisillekin.
– Kyläosuuskunnassa on toimittava itse aktiivisesti, sillä pienillä osuuskunnilla ei ole varaa palkata erikseen myyjää. Työt on hommattava itse ja ne laskutetaan osuuskunnalta, joka maksaa sitten laskutuksen mukaisen palkan vähennettynä n. 10 % kulukorvauksella.
– Mitä enemmän osuuskunnan kirjanpidossa on laskutusta, sitä paremmin sillä on varaa mm. hoitaa jäsentensä markkinointia. Osuuskunnassa on oltava jäseniä, jotka myyvät palveluitaan aktiivisesti.
– Jos työtön liittyy osuuskuntaan, jossa on vähintään seitsemän jäsentä, hän on siellä palkansaajan asemassa – työttömyysturva säilyy, jos kokopäiväistä työtä ei ole. Siten osuuskunta mahdollistaa osa-aika- ja sesonkiyrittämisen.
– Jos yritys liittyy osuuskuntaan, kuinka pitkälle solidaarisuus riittää hoitaa asiat osuuskunnan kautta ja maksaa samalla provisio? Osuuskunnan on tarjottava lisäarvoa!
– Osuuskunta sopii sivubusiness-yrittämiseen. Maatilayrittäjä, jonka sivubusiness on koneyrittäminen, kertoi kiinnostuneensa osuuskunnasta, koska saisi laskujensa lähettäjäksi virallisen yrityksen. Silloin huonosti maksavilta asiakkailta saisi rahansa karhuttua pois tehokkaammin. Palkkatyössä käyvä asiantuntija voi heittää vaikkapa koulutuskeikkaa osuuskunnan kautta.
– Yritykset voivat hankkia helposti ja nopeasti lisätyövoimaa osuuskunnasta.
– Sumialaiset suunnittelevat osuuskunnasta takaporttia, jos julkiset palvelut katoavat kylältä. Osuuskunta voi esim. vaikka palkata lääkärin kylälle pariksi päiväksi viikossa (vaiko houkutella lääkärin osuuskunnan jäseneksi?). Sumiaisten suunnitelmissa siintävä osuuskunta voisi toimia laajemmalla alueella ja yhteistyössä naapureiden, kuten Konginkankaan kanssa. Suunnittelukokous pidetään maaliskuun aikana.
Lisää tietoa esimerkiksi