Sosiaalisista verkostoista ja yhteisöllisyydestä lähiruoalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Toukokuussa järjestetyn kuluttajaverkkokeskustelun perusteella lähiruoka edustaa ja edesauttaa yhteistä tekemistä tai yhteistä intressiä, sujuvaa toimintaa, tekemisen iloa ja me-henkeä. Tulos ilahduttaa, sillä mm. Hjerppen (2005) määritelmän mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa nimenomaan ihmisten kykyä toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.
Selvästi tärkeimmäksi lähiruoan ostoperusteeksi viikon kestäneissä keskusteluissa nousi reiluus; tuotto ja tuki tuottajalle. Myös laatu ja tuoreus sekä lyhyt ketju, ilman välikäsiä nousivat valintakriteeristön kärkeen. Hankkeen työryhmä pohtikin tuloksia käsitellessään, että maku, puhtaus, turvallisuus ja kotimaisuus saatetaan mieltää jo niin itsestään selviksi lähiruoan ominaisuuksiksi, etteivät ne enää korostuneet keskusteluissa.
Luonnonvarakeskuksen hallinnoimalla vastuuverkkosivustolla (www.vastuuverkko.fi) toteutetun keskustelun tavoitteena oli selvittää, mitä sosiaalisen pääoman osatekijöitä erilaisiin lähiruoan jakelukanaviin liitetään ja mitkä niistä koetaan merkityksellisiksi. Pohjana käytettiin viitekehystä, johon sovelletut pääteemojen ulottuvuudet olivat: luottamus, sosiaaliset verkostot, kommunikaatio ja normit.
Verkkokeskustelun perusteella lähiruoka-asiakkuus antaa:
Tietoa: Tuottajalta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista
Mielenrauhaa: Luottamus toimijaan, toimintaan ja tuotteisiin
Hyvää mieltä: Tuki tuottajalle > oikeudenmukaisuus
Ajan säästöä: ostot netistä
Hyvää oloa: Sosiaalisia kontakteja ja mukavia keskusteluja samanhenkisten ihmisten kanssa
Elämyksiä: Pieni lainapala maaseutuelämää
Nämä yrittäjien olisikin erityisesti syytä huomioida ja hyödyntää toiminnassaan.
Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hankkeeseen osallistuu kuusitoista erilaista lähiruokayritystä ja -verkostoa ympäri Suomea. Yritykset pääsevät tapaamaan toisensa Ween Maan Wiljaa -tapahtumassa Jyväskylässä 19.9. Toinen verkkokeskustelu toteutetaan vuoden 2016 alussa ja sähköinen opas tuloksista julkaistaan vuoden lopussa. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja sitä toteutetaan yhteistyössä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen kanssa. Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja MTK ry.
Lisätietoja:
Leena Pölkki, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu leena.polkki@jamk.fi, p. 050 4011 894
