Maaseutumatkailuyrittäjille ja matkailun kehittäjille esitellään keskisuomalaista maaseutumatkailua sekä maukasta maakunnan ruokaa, kun maaseutumatkailun valtakunnallinen seminaari järjestetään Laukaassa maaliskuussa.
Järjestyksessään 39. valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja –kehittäjien seminaarissa heitetään lisää löylyä suomalaisuuden lähteille ja etsitään suomalaisuutta niin saunasta, hirvitarhasta kuin Suomi-brändistäkin.
Esiintymislavalta käsin aihetta tarkastelevat mm. Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsen, AmCham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, chef Juha Niemiö sekä VisitFinland Italian maaedustaja Maija Loikkanen. Ajankohtaista tietoa maaseutumatkailuyritysten anniskeluoikeuksista tuo Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas.
Seminaarissa perehdytään myös keskisuomalaisiin maaseutumatkailun erikoisuuksiin: yrittäjä Susanna Partio kertoo hirvien innoittamista hirveän hienoista maku- ja majoituselämyksistä ja yrittäjä Erkki Kauppinen maailman suurimmasta savusaunasta oheispalveluineen. Seminaariin kuuluvilla retkillä nautitaan rallista ja vauhdista, kulttuurista, historiasta – ja tietenkin saunasta!
Seminaari järjestetään uudistetussa kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa 19. –20.3.2013. Seminaari on avoin kaikille maaseutumatkailuyrittäjille ja matkailun kehittäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa löylyihin Laukaaseen!
Tutustu seminaariin ja ilmoittaudu mukaan:
http://ruokacentria.com/index.php/suomalaisuuden-vetovoima-loylya-lissaa
Keski-Suomi – Lähelläsi!
Miksei keskisuomalainen luomu?
Suomalainen kuluttaja on kiinnostunut edelleen luomusta ja lähiluomusta. Luomutuotanto on täsmällisesti määritelty ja valvottu tuotantojärjestelmä omine kriteereineen. Luomutuotanto on myös kansantaloudellisesti kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Ostopanoksia ulkomailta on vähemmän. Tuontilannoitteiden ja torjunta-aineiden sijaan pelloilla hyödynnetään mm. viljelykiertoja ja tilan omaa lantaa. Luomutuotanto edellyttää myös eläinten eettistä kohtelua ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään merkittävästi huomiota. Luomutuotanto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, se takaa paremman huoltovarmuuden ja se on jopa usein kannattavampi vaihtoehto viljelijälle kuin tavanomainen tuotanto. Luomutuotteista on myös vientituotteiksi. Lue lisää »
Omistajuus on mielenkiintoinen ilmiö. Ihmiset omistavat erilaisia asioita taloudellisesti tai psykologisesti, myös mielikuvat omistajista luodaan usein omistuksen kohteen kautta. Laajasti käsitettynä omistajuus on kokonaisuus johon liittyvät niin taloudelliset, psykologiset kuin sosiaalisetkin ulottuvuudet. Lue lisää »
Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen toimeksiantona tuotettu Keski-Suomen ruokaketjun imagovideo on valmistunut. Maakuntamme alkutuotantoa, elintarvike- ja ruokapalveluyrittäjyyttä sekä niiden rajapintoja esittelevä video sai ensi-iltansa Keski-Suomen III Maaseutugaalassa HimosAreenalla 2.11.2012. Esitys löytyy hankkeen sivustolta osoitteesta http://ruokacentria.com/index.php/pro-ruokakulttuuri tai YouTubesta http://youtu.be/PA8Fy1l2eSc Video on tarkoitettu kaikkien ruokaketjun toimijoiden käyttöön. Sitä voivat ladata vapaasti käyttöönsä myös opiskelijat ja opettajat sekä muut kehittäjät. Englannin- ja ruotsinkieliset versiot valmistuvat myöhemmin ja tulevat löytymään RuokaCentrian sivustolta.
Innovative Village -hanke käväisi lokakuun alussa opintomatkalla ja kokoustelemassa Pohjois-Irlannissa. 22 suomalaista ja 16 virolaista tutustuivat kyliin, hankkeisiin ja toisiinsa. Isäntäväkemme North East Rural Development Partnership oli todella vieraanvarainen ja vei meidät mielenkiintoisiin kyliin tutustumaan niiden hankkeisiin.
Cloughmillsin alueella asuu noin 1200 asukasta. Siellä toimii Cloughmills Community Association, kyläyhdistys, jonka valitsema strategia kylän elvyttämiseen toteutuu kasvimaalla permakulttuurin periaatteisiin tukeutuen. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen; se on suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian ja jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun. Kaikin mahdollisin tavoin kestävä toiminta on permakulttuurin perusta.
Lue lisää »
Helsingin Rautatientorilla järjestetään toista kertaa Herkkujen Suomi -tapahtuma, joka kokoaa yhteen valtakunnallisesti 140 lähi- ja luomuruuan valmistajaa 18:sta eri maakunnasta. Tapahtuman tarkoituksena on edistää suomalaisen lähi- ja luomuruuan näkyvyyttä ja tunnettuutta valtakunnallisesti ja edesauttaa valmistajia luomaan suoria kontakteja sekä kuluttaja-asiakkaiden, että kaupan kanssa. Viime vuonna ensi kertaa järjestetyssä tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana 58 000 ihmistä. Lue lisää »
Lähiruoka on trendikästä. Lähiruoan mielikuva muodostuu puhtaudesta, eettisesti kestävistä valinnoista sekä positiivisista vaikutuksista aluetalouteen. Hienoja asioita, mutta onko lähiruoka siltikin vielä kaukana kuluttajan arjesta? Mitkä ovat ne uudet keinot, joilla lähiruoka tuodaan lähemmäksi tavallista kuluttajaa sekä erilaisia kohderyhmiä, nuoria unohtamatta. Mitkä ovat ne sidosryhmät, joiden kanssa tulisi verkostoitua ja kehittää yhteistyötä eteenpäin? Mitkä ovat ne kuluttajabrändit, joihin lähiruoka tulisi yhdistää? Kuka ratkaisisi edes osan logistisista ongelmista? Onko kukaan uskaltanut kokeilla uusia, innovatiivisia kanavia uuden synnyttämiseksi hyväksyen samalla kasvavan, mutta tiedostetun riskitason nousun? Lue lisää »
Kansanedustaja Anne Kalmarin perustama Ruokaryhmä tapasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön perjantaina 8.6.2012. Ruokaryhmä esitti vetoomuksen suomalaisen ruuan sekä maakuntien makujen puolesta.
Vetoomuksessa esitettiin, että presidentin kaikissa edustustilaisuuksissa käytetään suomalaista ruokaa: ruokaa, joka sisältää mahdollisimman paljon luonnonmukaisesti tuotettuja, kotimaisia raaka-aineita ja eri maakunnista tulevia paikallisia tuotteita.
Tasavallan presidentti suhtautui Ruokaryhmän vetoomukseen hyvin myötämielisesti. Hän kertoi olleensa lähiruuan asialla jo aiemmissa tehtävissään. Niinistö yhtyi Ruokaryhmän puheenjohtaja Anne Kalmarin esittämään huoleen Suomen huoltovarmuudesta kotimaisen ruuantuotannon osalta. Maailman ruokakriisien uhatessa kotimainen ruuantuotanto on turvattava. Se on yksi syy miksi myös pienimuotoista ruokatuotantoa on tärkeää tukea. Samalla edistetään maaseudun säilymistä monimuotoisena ja elävänä.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös ruuan hinnanmuodostuksesta. Ruokaketjussa jokaisen portaan tulisi saada tuotteesta reilu hinta. Myös Niinistö näki tärkeänä kustannusrakenteen läpinäkyvyyden. Hänen mielestään ruokakauppa on kovin keskittynyttä ja hän ihmettelikin suurten keskusliikkeiden rakennusinvestointien määrää pienilläkin paikkakunnilla.
Ruokaryhmässä mukana olevat tekevät töitä suomalaisen ruuan parissa eri sektoreilla. JAMKista ryhmään kuuluu projektipäällikkö Leena Pölkki.
Lisätietoja: Leena Pölkki, projektipäällikkö, 050 401 1894, Pro Ruokakulttuuri -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Aitojamakuja.fi -sivustolla on tuotteiden hakupalvelun lisäksi muun muassa
- tietoa elintarvikeyrittäjyydestä ja luomusta sekä yritysyhteistyöesimerkkejä
- vinkkejä ja oppaita ruokapalvelun toteuttamiseen
- linkkejä ruokaohjeisiin ja suomalaisen ruokakulttuurin kanssa toimivien tahojen sivuille
Aitoja makuja -sivuston avulla halutaan lisätä elintarvikealan tunnettuutta ja sitä kautta alan arvostusta. Tämän toivotaan lisäävän pienyrittäjyyden kilpailukykyä ja kysyntää, mikä vaikuttaa myös tarjonnan laajentumiseen. Samalla halutaan auttaa kaikkia osapuolia niin asiakkaita (mm. ammattikeittiöt ja kuluttajat) kuin yrittäjiä löytämään yhteistyökumppaneita oman toiminnan tueksi.
Pro Ruokakulttuuri -hanke päivittää yritystietoja Keski-Suomen alueella. Vinkkaa meille uusista yrityksistä ja tiedoissa tapahtuneista muutoksista!
Lisätietoja: Minna Välipirtti, minna.valipirtti@jamk.fi, 050 5769 307.
www.ruokacentria.com
Pro Ruokakulttuuri -hanke on käynnistänyt keskisuomalaisen ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvittämisen toimeksiantona. Tutkimuksen toteuttajaksi valittiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Työssä selvitetään maakunnan koko ruokaketjun nykyiset tuotanto- ja jalostusvolyymit, kysyntäpotentiaalit ja aluetaloudelliset vaikutukset. Muun muassa alueen elintarvikeyrityksille tehtävällä kyselyllä selvitetään missä määrin elintarviketeollisuus käyttää paikallisia alkutuotannon raaka-aineita ja millaisia tulevaisuuden odotuksia ja näkemyksiä yrityksillä on.
Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään perustana tulevien kehittämissuunnitelmien ja julkisten rahoitustoimenpiteiden pohjaksi sekä argumentaatiopankkina alueellisen ruoan tuotannon ja käytön lisäämisen puolesta. Selvitys valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Leena Pölkki,
leena.polkki@jamk.fi, 050 401 1894.
www.ruokacentria.com
