JAMKin lähiruokahankkeen vetäjät Leena Pölkki Ja Hilkka Heikkilä uunituoreen kunniamaininnan kera

Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin – hankkeelle kunniamaininta Projektipäivillä

Projektiyhdistyksen Mediatiedote                                                                   Julkaisuvapaa 10.11.2015 klo 17.00 Lappuliisoille älylasit, Vuoden projekti 2015-kilpailun voittaja! Vuoden projekti 2015 on Vincit Oy:n toteuttama Google Glass – pysäköinninvalvojan älylasit. Ramboll Finland Oy:lle kunniaa Vuoden projekti -kisassa rokkasi AC/DC:täkin isännöinyt Kantolan tapahtumapuisto Hämeenlinnassa. Toisen kunniamaininnan Vuoden projekti -kilpailussa kalasti Jyväskylän AMK:n ’Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin’ –projekti. Projektiyhdistys valitsi vuoden 2015 parhaaksi…

Jatka lukemista

Voittaako särjen ja porkkanan pilottiprojekti Vuoden projekti 2015 -tittelin?

Lähiruoan käyttöön kannustava ”Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin” -projekti on valittu yhdeksi Vuoden projekti 2015 -kilpailun finalistiksi. Kilpailua jännitetään Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa Projektipäivillä 10.–11.11.2015, jolloin finalistit myös esitellään yleisölle Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimalla Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin -pilottiprojektilla onnistuttiin edistämään lähiruoan käyttöä Jyväskylän kaupungin ruokapalveluissa. Samalla luotiin liiketoimintaedellytyksiä paikalliselle kalastukselle, kalanjalostukselle ja lähiruoan verkkotukkukaupan toiminnalle. Pilottituotteena olleen…

Jatka lukemista

Sosiaalisista verkostoista ja yhteisöllisyydestä lähiruoalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Toukokuussa järjestetyn kuluttajaverkkokeskustelun perusteella lähiruoka edustaa ja edesauttaa yhteistä tekemistä tai yhteistä intressiä, sujuvaa toimintaa, tekemisen iloa ja me-henkeä. Tulos ilahduttaa, sillä mm. Hjerppen (2005) määritelmän mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa nimenomaan ihmisten kykyä toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Selvästi tärkeimmäksi lähiruoan ostoperusteeksi viikon kestäneissä keskusteluissa nousi reiluus; tuotto ja tuki tuottajalle. Myös laatu ja tuoreus…

Jatka lukemista

Miten kestävä matkailu näkyy ”elävässä elämässä”

Kävin KESMA II -hankkeen loppuseminaarissa, jossa kerrottiin monenlaista mielenkiintoista kestävästä kehityksestä maaseutumatkailussa. Monet yrittäjien mainitsemista asiosta ovat sovitettavissa omaan elämään ja esim. kylätoimintaan, vaikkapa kylätapahtumiin. Anniina Manninen ja Sanna Vanha-Rauvola ovat tehneet opinnäytetyötä kestävästä kylätapahtumasta ja työ on valmis näillä metreillä. Siitä lisää ainakin hankekylille, kunhan työ on virallisesti valmis. Kirjasin KESMA-seminaarin keskustelun myötä ylös asioita,…

Jatka lukemista

Mitkä ovat kulttuurireittien mahdollisuudet Suomessa?

Torstaina 25.9. järjestettiin Jyväskylässä seminaari, jossa keskusteltiin kulttuurireittien mahdollisuuksista Suomessa. Kulttuurimatkailu on nostettu yhdeksi painopisteeksi Suomen matkailun kehittämisessä. Myös Euroopan tasolla kulttuurimatkailun kehittämiseen panostetaan – Eurooppalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää ja tuoda myös matkailijoiden käyttöön. Kulttuurireittien kehittäminen alkoi Euroopan Neuvoston aloitteesta jo 80-luvun lopulla. Euroopassa virallisia, sertifioituja, kulttuurireittejä on tällä hetkellä 29 kappaletta. Pohjoismaat ovat kuitenkin…

Jatka lukemista

Kulttuurista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä kehittämässä

Kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen maaseutumatkailuyrityksissä liittyy monia eri näkökulmia ja haasteita. Meneillään olevassa KESMA II -hankkeessa pyritään löytämään käytännön ratkaisuja siihen, miten maaseutumatkailuyritys voi kehittää kestävyyden ulottuvuuksia omassa toiminnassaan. Kehittämistyötä tehdään neljän maakunnan (Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Etelä-Savo) ja 30 maaseutumatkailuyrityksen kanssa yhteistyössä. Vuoden 2013 aikana tehdyissä alkuanalyyseissä nousi esiin selkeitä kehittämistarpeita, joihin hankkeen toimenpiteillä…

Jatka lukemista

Unelmat ja talouslukutaito yhdisti Keski-Suomen Osuuspankin ja JAMKin taloushallinnon opiskelijat

Neljä konsultoivan taloushallinnon tradenomiopiskelijaa yhdessä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa ovat päättäneet lähteä ottamaan selvää Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden & henkilökunnan oman talouden hallinnan ja niin sanotun talouslukutaidon osaamisesta. Talouslukutaito on ollut paljon esillä viime vuosina, ja sen merkitys on kasvanut entisestään taantuman aikana. Kasvaneet maksuhäiriömerkinnät muun muassa nuorten keskuudessa ovat herättäneet paljon keskustelua mediassa. Keski-Suomen Osuuspankki antoi…

Jatka lukemista

Ajankohtaista esteettömästä matkailusta

Hei, Sähköinen versio julkaisusta Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin, osa II on valmis. Julkaisu on monipuolinen, missä matkailun esteettömyyttä tarkastellaan mielenkiintoisesti monesta eri näkökulmasta, kiitos asiantuntevan kirjoittajakunnan. Julkaisu on selailtavassa muodossa issuu.comissa: http://issuu.com/205835/docs/matkailua_kaikille . Lisäksi pdf-muotoinen julkaisu löytyy Matkailun kansallinen ennakointiverkosto –projektin sivulta: http://matkailu.luc.fi/Hankkeet/Ennakointi/fi/Matkailun-ennakointi/Projektit/Matkailun-kansallinen-ennakointiverkosto/Julkaisut

Jatka lukemista

Lisää löylyä suomalaisuuden lähteille

Maaseutumatkailuyrittäjille ja matkailun kehittäjille esitellään keskisuomalaista maaseutumatkailua sekä maukasta maakunnan ruokaa, kun maaseutumatkailun valtakunnallinen seminaari järjestetään Laukaassa maaliskuussa. Järjestyksessään 39. valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja –kehittäjien seminaarissa heitetään lisää löylyä suomalaisuuden lähteille ja etsitään suomalaisuutta niin saunasta, hirvitarhasta kuin Suomi-brändistäkin. Esiintymislavalta käsin aihetta tarkastelevat mm. Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsen, AmCham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, chef Juha Niemiö sekä…

Jatka lukemista

Lähiluomu kiinnostaa kuluttajaa!

Miksei keskisuomalainen luomu? Suomalainen kuluttaja on kiinnostunut edelleen luomusta ja lähiluomusta. Luomutuotanto on täsmällisesti määritelty ja valvottu tuotantojärjestelmä omine kriteereineen. Luomutuotanto on myös kansantaloudellisesti kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Ostopanoksia ulkomailta on vähemmän. Tuontilannoitteiden ja torjunta-aineiden sijaan pelloilla hyödynnetään mm. viljelykiertoja ja tilan omaa lantaa.  Luomutuotanto edellyttää myös eläinten eettistä kohtelua ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään merkittävästi huomiota.  Luomutuotanto on ympäristön kannalta…

Jatka lukemista