Turbinaattori

Liiketoiminta ja palvelut -yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta @JAMK

Luokka-arkisto: Vastuullisuus

Kulttuurista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä kehittämässä

Kulttuuriseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen maaseutumatkailuyrityksissä liittyy monia eri näkökulmia ja haasteita. Meneillään olevassa KESMA II -hankkeessa pyritään löytämään käytännön ratkaisuja siihen, miten maaseutumatkailuyritys voi kehittää kestävyyden ulottuvuuksia omassa toiminnassaan. Kehittämistyötä tehdään neljän maakunnan (Keski-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Etelä-Savo) ja 30 maaseutumatkailuyrityksen kanssa yhteistyössä. Vuoden 2013 aikana tehdyissä alkuanalyyseissä nousi esiin selkeitä kehittämistarpeita, joihin hankkeen toimenpiteillä on pyritty löytämään vastauksia. Mm. tarinallistamiseen, asiakkaiden ohjeistamiseen ja opastamiseen sekä kestävyyden esiin tuomiseen markkinoinnissa kaivattiin tukea. Toimenpiteitä ovat olleet mm. työpajat, kehittämissuunnitelmat, benchmarking -matkat sekä opiskelijoiden tekemät projekti- ja opinnäytetyöt.

Kuvaaja: Hanna Hauvala

Kuvaaja: Hanna Hauvala

Parhaillaan kokoamme materiaalia työkirjaan, jota mukana olevat pilottiyrittäjät pääsevät testaamaan kesän 2014 aikana. Työkirjan tarkoituksena on ohjeistaa yrittäjiä arvioimaan omaa kestävyyttään sekä antaa konkreettisia käytännön vinkkejä kulttuurisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden integroimiseen  yritysten omaan liiketoimintaan.

Hankkeen toteuttajana Keski-Suomessa toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä Lahden ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savossa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Projekti saa rahoituksensa Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahastosta.

Lue lisää hankkeen kuulumisia blogistamme:

http://www.kestavamatkailu.fi/blogi/

 

Unelmat ja talouslukutaito yhdisti Keski-Suomen Osuuspankin ja JAMKin taloushallinnon opiskelijat

Neljä konsultoivan taloushallinnon tradenomiopiskelijaa yhdessä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa ovat päättäneet lähteä ottamaan selvää Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden & henkilökunnan oman talouden hallinnan ja niin sanotun talouslukutaidon osaamisesta.

Talouslukutaito on ollut paljon esillä viime vuosina, ja sen merkitys on kasvanut entisestään taantuman aikana. Kasvaneet maksuhäiriömerkinnät muun muassa nuorten keskuudessa ovat herättäneet paljon keskustelua mediassa. Keski-Suomen Osuuspankki antoi liiketalouden opiskelijoille oivan mahdollisuuden osana projektiopintoja kartoittaa asenteita, oppimaan mitä nuoret asista ajattelevat ja samalla jakamaan tietoa talouslukutaidosta nuorten keskuuteen. Taloushallinnon opiskelijoille on tärkeää oppia puhumaan talousasioita ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla muiden alojen osaajille.

Osuuspankki ja JAMK haluavat yhdessä olla tukemassa vastuullisuusarvojensa mukaan sitä, että nuoret eivät joutuisi ongelmatilanteisiin rahankäytön johdosta.

Opiskelijat ja Keski-Suomen Osuuspankki päättivät lähteä lähestymään aihetta positiivisen kautta - keräämällä jamkilaisten unelmia ja haaveita talteen. Kuinka suuret ja pienet unelmat saavutetaan ja toteutetaan? Miten onnistutaan minimoimaan mahdolliset taloudelliset riskit ja välttämään sudenkuopat? Tarkoituksena on kiertää eri koulutusalojen luennoilla ja Pääkampuksella helmikuun loppupuolella herätellen tärkeään asiaan. Jokainen halukas pääsee nimettömänä jakamaan unelmia ja haaveitaan, joista  kerätään mm. graafiset kuvakollaasit.

Virallinen tapahtumapäivä, johon myös Keski-Suomen Osuuspankki osallistuu, on tarkoitus järjestää maaliskuun puolessavälissä. Tapahtumapäivänä opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus tulla keskustelemaan pankin henkilökunnan kanssa  omista unelmistaan ja siitä, millaisia vinkkejä JAMKin kumppanilla eli Osuuspankilla on tarjota näiden haaveiden toteuttamiseen.

Pidä siis silmät ja korvat auki Rajakadun kampuksella ja tule juttelemaan omista näkemyksistäsi aiheessa.

Lisätietoja: Olli Poikonen, tradenomiopiskelija, f7465@student.jamk.fi

 

Projektiryhmä suunnittelemassa toteutusta Mira Liimataisen ja Timo Kalmarin kanssa Osuuspankin konttorilla.

Projektiryhmä suunnittelemassa toteutusta Mira Liimataisen ja Timo Kalmarin kanssa Osuuspankin konttorilla.

Keski-Suomen Osuuspankki on JAMKin merkittävä kumppani. Tämä opiskelijoiden toteuttama projekti on hyvä esimerkki yhteistyöstä joita kumppanien kanssa tehdään ajatuksella yhdessä saamme enemmän aikaan.

 

Ajankohtaista esteettömästä matkailusta

Hei,

Sähköinen versio julkaisusta Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin, osa II on valmis. Julkaisu on monipuolinen, missä matkailun esteettömyyttä tarkastellaan mielenkiintoisesti monesta eri näkökulmasta, kiitos asiantuntevan kirjoittajakunnan.

Julkaisu on selailtavassa muodossa issuu.comissa: http://issuu.com/205835/docs/matkailua_kaikille .

Lisäksi pdf-muotoinen julkaisu löytyy Matkailun kansallinen ennakointiverkosto –projektin sivulta: http://matkailu.luc.fi/Hankkeet/Ennakointi/fi/Matkailun-ennakointi/Projektit/Matkailun-kansallinen-ennakointiverkosto/Julkaisut

Lisää löylyä suomalaisuuden lähteille

Maaseutumatkailuyrittäjille ja matkailun kehittäjille esitellään keskisuomalaista maaseutumatkailua sekä maukasta maakunnan ruokaa, kun maaseutumatkailun valtakunnallinen seminaari järjestetään Laukaassa maaliskuussa.

Järjestyksessään 39. valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien ja –kehittäjien seminaarissa heitetään lisää löylyä suomalaisuuden lähteille ja etsitään suomalaisuutta niin saunasta, hirvitarhasta kuin Suomi-brändistäkin.

Esiintymislavalta käsin aihetta tarkastelevat mm. Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsen, AmCham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius, chef Juha Niemiö sekä VisitFinland Italian maaedustaja Maija Loikkanen. Ajankohtaista tietoa maaseutumatkailuyritysten anniskeluoikeuksista tuo Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas.

Seminaarissa perehdytään myös keskisuomalaisiin maaseutumatkailun erikoisuuksiin: yrittäjä Susanna Partio kertoo hirvien innoittamista hirveän hienoista maku- ja majoituselämyksistä ja yrittäjä Erkki Kauppinen maailman suurimmasta savusaunasta oheispalveluineen. Seminaariin kuuluvilla retkillä nautitaan rallista ja vauhdista, kulttuurista, historiasta – ja tietenkin saunasta!

Seminaari järjestetään uudistetussa kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa 19. –20.3.2013. Seminaari on avoin kaikille maaseutumatkailuyrittäjille ja matkailun kehittäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa löylyihin Laukaaseen!

Tutustu seminaariin ja ilmoittaudu mukaan:

http://ruokacentria.com/index.php/suomalaisuuden-vetovoima-loylya-lissaa

Keski-Suomi – Lähelläsi!

Lähiluomu kiinnostaa kuluttajaa!

Miksei keskisuomalainen luomu?

Suomalainen kuluttaja on kiinnostunut edelleen luomusta ja lähiluomusta. Luomutuotanto on täsmällisesti määritelty ja valvottu tuotantojärjestelmä omine kriteereineen. Luomutuotanto on myös kansantaloudellisesti kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Ostopanoksia ulkomailta on vähemmän. Tuontilannoitteiden ja torjunta-aineiden sijaan pelloilla hyödynnetään mm. viljelykiertoja ja tilan omaa lantaa.  Luomutuotanto edellyttää myös eläinten eettistä kohtelua ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään merkittävästi huomiota.  Luomutuotanto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, se takaa paremman huoltovarmuuden ja se on jopa usein kannattavampi vaihtoehto viljelijälle kuin tavanomainen tuotanto. Luomutuotteista on myös vientituotteiksi. Lue lisää »

Permakulttuuria irlantilaisittain – Incredible Edible Cloughmills

Innovative Village -hanke käväisi lokakuun alussa opintomatkalla ja kokoustelemassa Pohjois-Irlannissa. 22 suomalaista ja 16 virolaista tutustuivat kyliin, hankkeisiin ja toisiinsa. Isäntäväkemme North East Rural Development Partnership oli todella vieraanvarainen ja vei meidät mielenkiintoisiin kyliin tutustumaan niiden hankkeisiin.

Cloughmillsin alueella asuu noin 1200 asukasta. Siellä toimii Cloughmills Community Association, kyläyhdistys, jonka valitsema strategia kylän elvyttämiseen toteutuu kasvimaalla permakulttuurin periaatteisiin tukeutuen. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen; se on suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian ja jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun. Kaikin mahdollisin tavoin kestävä toiminta on permakulttuurin perusta.

Lue lisää »

Liiketoiminta ja palvelut mukana vauhdittamassa pk-yritysten vastuullisuusviestintää

JAMK on mukana uudistuvat koneet ja laitteet-, matkailu- ja elintarvikeklustereiden  yhteisessä vastuullisuusviestinnän vauhditushankkeessa. Hanke pyörähti todenteolla käyntiin viime viikolla kick off –seminaarilla (11.10.2012 Tampereella). Hankkeessa on mukana 28 pk-yritystä sekä 2 tutkimuslaitosta, joista JAMK on toinen Turun yliopiston kanssa.

LIPAn asiantuntijat fasilitoivat paikallisen yritysryhmän valmennuspäiviä. Ensimmäinen virtuaalivalmennus järjestetään 15.11. Valmennuksista vastaa Perjantai Markkinointiviestintä Oy yhdessä Gaia Groupin kanssa. Tiimiä vetää Janina Andersson. Keski-Suomen yritysryhmässä on mukana matkailualan yrityksiä Jämsän ja Himoksen seudulta. Aiheita valmennuksissa ovat mm. Käyttäjälähtöinen viestintä – kenelle pitäisi viestiä? Monikanvaisuus – missä pitäisi olla läsnä? Dialogi sidosryhmien kanssa, avainviestit kohderyhmien kannalta sekä viestinnän kärjet, sisältö ja visuaalisuus.

JAMKin tutkimusrooli hankkeessa tarkoittaa käytännössä sitä, että tuomme yritysryhmille tietoa ajankohtaisista vastuullisuustrendeistä ja uusista tutkimustuloksista sekä vinkkejä hyvin toteutetusta viestinnästä, mutta samalla kehitämme verkoston kanssa uutta.  Tutkimustiedon siirtotilaisuus järjestetään osana Ratkaisun paikka –messuja ensi toukokuussa ja loppuseminaari marraskuussa 2013.

Mikäli aihe kiinnostaa sinua tai haluat esimerkiksi hyviä caseja opintojaksoillesi – olethan yhteydessä Jaana Teriöön.

 

 

 

Esimiestaidot kaipaavat petrausta pk-yrityksissä

Nuoret työntekijät kokevat, että heidän osaamistaan ei hyödynnetä tarpeeksi pk-yrityksissä. 45-54-vuotiaat puolestaan kokevat työtyytyväisyytensä ja esimies-alaissuhteensa huonompina muihin ikäryhmiin verrattuna. Nuori IT-alalla työskentelevä on riski työnantajalle, koska hän vaihtaa työpaikkaa herkästi. Myös kokous- ja palautekäytännöt kaipaavat kohentamista.

Muun muassa tämä kävi ilmi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksikön ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, johon vastasi 163 henkilöä. Tutkimus toteutettiin Uudistava johtaminen -projektissa. Projektin tavoitteena on johtamisen, työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden kehittämisen kautta parantaa ja pidentää työuria keskisuomalaisissa pk-yrityksissä.

— Hyvät esimiestaidot tukevat työhyvinvointia. Lisäksi luottamus työtovereiden välillä lisää työnimua, projektipäällikkö Marianne Ekonen tiivistää.

— Esimiesroolin selkeyttäminen, delegointitaitojen kehittäminen ja tuki johtajuuden kehittymisessä esimerkiksi esimiesvalmennuksen, mentoroinnin, coachingin ja vertaistuen kautta ovat mahdollisuuksia, joilla esimiestyötä voidaan kehittää myös pk-yritysten yhteistyönä.

Nuorten vastaajien kohdalla osaamisen vajaakäyttöä voitaisiin ehkäistä työkiertoa lisäämällä  ja sisältöjä uudistamalla. Selkeät kehityskeskustelut, ajantasaiset työnkuvat ja osaamiskartoitukset edistävät myös asiaa.

Kokeneiden keskiuransa vaiheilla olevien työntekijöiden mukaan ottaminen työnsuunnitteluun,  omaan työhön liittyvän päätäntävallan antaminen, kehittymismahdollisuuksien lisääminen ja huomion kiinnittäminen työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin voi vaikuttaa ennakoivasti erityisesti työstä luopumis- ja eläköitymisaikeisiin.

Organisaatioissa tulisi olla selkeät periaatteet ja mallit palautteen antamiseen. Sama pätee myös kokouskäytäntöihin.

Tutkimus toteutettiin kahdeksassa eri aloja edustavassa keskisuomalaisessa pk-yrityksessä. Tulosten perusteella pk-yritysten ikäjohtamisessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti alle 35-vuotiaiden ja 45-54-vuotiaiden ikäryhmiin.

Lisätietoja: Sirpa Koponen, koulutuspäällikkö, 040 836 8841, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Marianne Ekonen, projektipäällikkö, 050 409 8352, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut -yksikkö Anna-Maija Lämsä, professori, 040 555 3352, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Koponen, S., Lämsä, A-M., Kärkäs, M. & Ekonen, M. 2012. Uudistava johtaminen – tukea pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen työurien pidentämiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 133. Luettavissa internet-osoitteessa: http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/julkaisuja/2/0/133_2012_uudistava_johtaminen

Kärkäs, M. 2012. Organisaatioluottamus, esimies-alaissuhteet ja työn imu sekä niiden yhteydet alaisten näkökulmasta tarkasteltuna. Pro gradu tutkimus. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen.

Uudistava johtaminen aamukahvit KariTeamilla

Ensimmäisillä UUJO – aamukahveilla KariTeamilla 17.9.2012 virisi mielenkiintoinen keskustelu aina ajankohtaisesta ja varsin haastavasta teemasta: miten henkilöstö saadaan innostettua mukaan uuteen – uusiin työtehtäviin, -tapoihin ja -prosesseihin. Kuinka helppoa onkaan aina aloittaa uusia asioita – mutta miten ne tulevat osaksi yritysten jokapäiväisiä rutiineja? Siinäpä hyvä kysymys. Keskusteluissa nousi esille yksi palveluyrityksessä testattu menetelmä: heitä itsesi esimiehenä mukaan sellaiseen työhön, mistä et itse tiedä mitään ja laita ”työhaalarit” päälle. Tällöin on mahdollista huomata epäkohtia, korjata niitä ja luoda uusia toimintamalleja yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Kannattaa kokeilla!

 

 

 

Vastuullisen liiketoiminnan laajeneminen peliteollisuuteen

Näin siis Tekes:

“Vihreä pelaaminen viihdyttää ja palkitsee kuluttajan kestävistä ratkaisuista

Vihreisiin ratkaisuihin kannustavalla pelillistämisellä (Green gamification) luodaan kestävän kehityksen ratkaisujen tekemisestä sosiaalinen ja henkisesti palkitseva tapahtuma. Yhdysvalloissa teknologia on innostanut kuluttajia kilpailemaan vihreissä teoissa.

Gamificationin kasvanut merkitys ja kyky vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja valintoihin tekee siitä erinomaisen työkalun yritysten kestävien ratkaisujen tavoittelussa.

Sosiaalinen media on täynnä informaatiota kuluttajien musiikkitottumuksista ja juostujen kilometrien määrästä. Energiankulutuksen mittaaminenkin voi olla sosiaalista; Green gamificationin ja sosiaalisen median hyödyntäminen yhdessä on keskeinen kehityssuunta kiihtyen kasvavalla alalla.

Sosiaalinen media luo Green gamificationille yhteisöllisen kannustimen, kun omia kestävää kehitystä tukevia tekoja voi seurata, vertailla ja käyttää keskustelunavauksena. Yhteisöllisyyden ja viihteellisyyden uskotaan motivoivan kuluttajaa paremmin kuin pelkkä muutaman euron säästö sähkölaskussa.

Hyvä vihreisiin tekoihin kannustava peli viihdyttää käyttäjäänsä, haastaa, antaa palautetta ja mahdollistaa yhteistyön ystävien kanssa.

Innovatiiviset pelialustat kilpaa markkinoille

Green gamificationia pohdittiin kesäkuussa 2012 San Fransiscossa, kun Gamification Summit kokosi yhteen peli- ja muiden alojen asiantuntijoita. Vihreisiin sovelluksiin liittyvän teknologian ja liiketoiminnan todettiin olevan kypsää markkinoille – nyt integrointi liiketoimintoihin täytyy viedä seuraavalle asteelle.

Alan edelläkävijät ovat jo tarttuneet tuumasta toimeen. OP Powerin sovelluksessa kuluttajalle luodaan yksilöllisiä kodin energiankulutusraportteja sekä tarjotaan suosituksia energiansäästökeinoista. Sovellus voidaan synkronoida myös omaan Facebook-tiliin, jolloin kuluttaja voi jakaa kulutustietojaan ja kilpailla energiansäästämisessä ystäviensä kanssa.

Recyclebank palkitsee käyttäjiä jokapäiväisistä vihreistä valinnoista tarjouksin ja alennuksin. Yhteistyökumppaneina ovat tuhannet paikalliset tai kansalliset yritykset. Sovelluksessa kuluttajat keräävät pisteitä esimerkiksi kotitalousjätteitä kierrättämällä, veden kulutusta vähentämällä, vihreämpiä tuotteita ostamalla tai vaihtamalla työmatka-autoilun pyörällä kulkemiseen. Käyttäjiä Recyclebank on kerännyt yli kolme miljoonaa ja sovelluksesta löytyy Facebook-, Twitter- sekä mobiiliversio.”

Linkki aiheeseen: http://www.tekes.fi/ohjelmat/Skene/Ajankohtaista/Vihrea+pelaaminen+viihdyttaa+ja+palkitsee+kuluttajan+kest%C3%A4vist%C3%A4+ratkaisuista?type=news

 

Jäämme odottelemaan, milloin vastuullisuus ja kestävä kehitys siirtyvät leluteollisuuteen. Kukapa ei haluaisi ostaa lapsilleen vastuullisesti tuotettuja leluja, joihin liitetyissä tarinoissa sankarin roolissa voisi toimia Captain Responsibility ja pahiksen roolissa Dr. Waste tai Dr. Methane. Sankarilla olisi luonnollisesti vastuullisuustiimissään Miss. Slow Food  ja joku uusliberalistisesti kasvatettu tai virosta, sosiaalista vastuullisuutta noudattaen, pelastettu tarhakoira ‘Low-Carb’. Itse asiassa, JAMKin Facility Management -koulutusohjelman opiskelijat pohdiskelivat keväällä 2011 Vilnassa vastuullisuuteen liittyvää novellia liiketoimintaa. Muiden ohella, myös Eco-Toy konsepti luotiin ko. tapahtuman aikana. Huolimatta siitä, että syväekologit tuskin ostavat mitään leluja vaan kierrättävät ja tekevät niitä itse, kuluttajasegmenttiä varmasti löytyy myös kestävän kehityksen mukaiseen leluteollisuuteen.

css.php