Innovative Village – Kekseliäät kylät -hankkeen porukka teki onnistuneen opintomatkan Tarton seudun Leader-yhdistyksen vieraaksi. Kylä-, yritys-, koulu- ja nuorisotalovierailujen lisäksi kävimme 23.5.2013 tutustumassa Elvan virkistysalueen toimintaan. Samalla testasimme VALOKUVANMETSÄSTYKSEN. Se oli koko poppoon mielestä aktiviteetti, jota on helppo soveltaa monella tavalla.
Sumiaisten kahdessa ideaillassa mietittiin alkuvuoden aikana unelmien Sumiaista ja käytännön toimia, joita pitäisi alueella saada aikaan. Päämääränä on mm. Sumiaisten kyläsuunnitelma. Joku ehkä ihmetteli, minkä ihmeen takia venkslattiin adjektiiveja “millainen on unelmien Sumiainen 10 vuoden kuluttua” (vaikka ideoitiin ja keskusteltiin siellä muustakin…).
Lapsirakas oli eräs niistä sanoista, jotka ideaillan osallistujat valitsivat tärkeimmiksi. Entäs sitten… eihän se mitään saa aikaan, jos toteamme, että haluamme Sumiaisten olevan lapsirakas.
Ei niin. Mutta jatko merkitsee: Mitä käytännössä tarkoittaa, että Sumiainen on lapsirakas? Sitä, että lapsilla – ja lapsiperheillä – on hyvä olla Sumiaisissa. Se tuo meidät varsinaiseen asiaan. Sumiaisten alueen olennainen ongelma on asukasluvun väheneminen pikku hiljaa. Varsinkin syrjäkylillä moni vakituisesti asuttu talo muuttuu kesäasunnoksi. Kun vuonna 2006 Sumiaisten asukasluku oli 1291, 2011 se oli 1229 – vähennystä viidessä vuodessa 62 asukasta. Se ei tunnu paljolta, mutta se on melkein 5 %. Jotain tarttis tehdä.
Sumiaisten kyläpäivä 2012 tarjosi lapsille mm. poniratsastusta.
Suomi on maailman “osuuskuntaisin” maa – lähes yhdeksän kymmenestä aikuisesta on vähintään yhden osuuskunnan jäsen. S-kaupat, osuuspankit, Valio, Atria, Metsäliitto, Agrimarket ovat kaikki osuuskuntia, jotka osoittavat, että osuuskunta voi menestyä ja että osuuskunnat ovat ihan oikeaa yritystoimintaa. Siitä huolimatta monella on osuuskunnasta puhuttaessa mielikuva puuhastelusta.
Kyläosuuskuntakin voi olla oikeaa yritystoimintaa. Sen jäsen voi toimia aivan samalla tavoin kuin yrittäjä, mutta hänen laskutuksensa, kirjanpitonsa, markkinointinsa ym. hoitaa osuuskunta. Yrittämisen riskit ovat paljon pienemmät kuin itsenäisellä yrittäjällä. Jos osuuskunnassa on yli 7 jäsentä, osuuskunta mahdollistaa osa-aikayrittämisen, esimerkiksi sesonkityön ja työttömyyden yhdistämisen. Hyvässä osuuskunnassa jäsenten taidot ja palvelut myös täydentävät toisiaan, joten yrittäjä ei ole yksin – tuuraajaa ja kaveria isompiin tarjouspyyntöihin voi löytyä samasta osuuskunnasta.
Innovative Village -hankkeen väkeä kävi lokakuun alussa aloittamassa hanketta yhteisellä opinto-, seminaari-, tutustumis- ja kokousmatkalla partnerimme North East Rural Development Partnershipin vieraana Pohjois-Irlannissa. Hankkeen teemana ovat kylälähtöiset palvelut. Tämän jutun irlantilaiset viitteet ovat peräisin matkan aikana kuullusta ja nähdystä, joten vastuu niistä on Portglenonissa. Tulkinta on kirjoittajan omaa.
Eräs teema hankkeen aloitusseminaarissa oli paikallislähtöinen pankkitoiminta. Kun meillä Suomessa maaseudun konttorit lakkautetaan yksi toisensa jälkeen eivätkä asukkaat ole tyytyväisiä puhelimen ja netin kautta saatavaan palveluun, niin mitä vaihtoehtoja voisi löytyä? Isäntäväkemme esitteli meille luotto-osuuskuntien toimintaa. Lue lisää
Innovative Village -hanke käväisi lokakuun alussa opintomatkalla ja kokoustelemassa Pohjois-Irlannissa. 22 suomalaista ja 16 virolaista tutustuivat kyliin, hankkeisiin ja toisiinsa. Isäntäväkemme North East Rural Development Partnership oli todella vieraanvarainen ja vei meidät mielenkiintoisiin kyliin tutustumaan niiden hankkeisiin.
Cloughmillsin alueella asuu noin 1200 asukasta. Siellä toimii Cloughmills Community Association, kyläyhdistys, jonka valitsema strategia kylän elvyttämiseen toteutuu kasvimaalla permakulttuurin periaatteisiin tukeutuen. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen; se on suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian ja jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun. Kaikin mahdollisin tavoin kestävä toiminta on permakulttuurin perusta.
Innovative Village – Kekseliäät kylät on lähdössä vauhdilla liikkeelle: pidimme juuri ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen, logo ym. pohjatyöt ovat tekeillä ja hankkeen yhteinen kansainvälinen aloitusseminaari pidetään Pohjois-Irlannissa 4.-5.10. Samalla me suomalaiset ja virolaiset partnerit järjestämme sinne opintomatkan.
Aloitusseminaarin teemoja ovat mm. Pohjois-Irlannin maaseutukehittäminen, maaseudun pankkipalvelut ja maaseutumatkailu. Puhujia ja asiantuntijoita on paikalla kaikista kolmesta partnerimaasta. Meiltä on lähdössä 22 keskisuomalaista aktiivisen maaseudun ja maaseutukehittämisen edustajaa ja Tarton seudulta tulee virolaisia paikalle 17, joten seminaarista ja opintomatkasta on tulossa mukavan kansainvälinen. Partnerien törmäyttäminen toivottavasti tuo esille toistemme parhaita käytäntöjä ja hyviä ideoita, joita tuoda tuliaisiksi Suomeen.
Matkalla nähdystä ja koetusta kerromme paitsi Facebookissa JyväsRiihen ja Keski-Suomen maaseudun sivuilla, myös tässä blogissa (mikäli matkalla tekniikka pelaa!)
Lisätietoja Outi Raatikainen, puh. 050 4120491
Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Leader-yhdistykset JyväsRiihi ja Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI etsivät parhaita maaseudun palveluideoita Keski-Suomesta. Kuntien tiukentuva talous, pitenevät välimatkat ja maaseudun väestömuutokset tuovat haasteita palveluntuotantoon. Elinvoimainen maaseutu tarvitsee uusia ideoita.
Virallinen innovaatiotoiminta tuntuu keskittyvän kaupunkeihin ja maaseutua pidetään kovin perinteisiin sitoutuneena. Lisäksi innovaatiot ymmärretään yleensä yritysten toiminnaksi. JAMK, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja JyväsRiihi ry ovat rakentamassa kansainvälistä Innovative Village –hanketta, jonka pyrkimyksenä on luoda hankekylien tarvitsemia palveluinnovaatioita yhteisöllisesti.
Innovaatiotoiminnassa pelkkä luovuus ei riitä, vaan hieno idea on kehitettävä toimivaksi tuotteeksi tai palveluksi. Hanke tarjoaa apua ideointiin, kehittämiseen ja testaamiseen.
Nyt haetaan ideoita hyvin ja kekseliäästi järjestetyistä palveluista maaseudulla. Palvelun tarjoaja voi olla yhdistys, yritys tai kunta. Lue lisää
Viime päivinä olen jutellut monen maaseudun toimijan kanssa Leader-hankkeen rakentamisen ja pyörittämisen vaivalloisuudesta, onhan käsillä vuoden ensimmäinen hankehaku. Onhan siinä tekemisensä, liitteitä tarvitaan varsinkin investointihankkeissa pitkä liuta, hankkeen pyörittelyssä on oltava tarkkana, ettei aloita hanketta ennen aikojaan, kulujen rahoituskelpoisuutta on tarkkailtava ja tarkistettavakin välillä, pitää muistaa kirjoittaa faktaa ylös niin että saa vuosiraportin aikaiseksi ja mitä kaikkea… Mutta kuinka moni hyvä ajatus jäisi meilläkin toteuttamatta, jos hankerahaa ei olisi saatavissa? Mikä on vaivan ja hyödyn suhde? Lue lisää
